Kauppasota hallitsi talousuutisia vuonna 2025 ja kaikki merkit näyttävät, ettei tilanne ole läheskään ohi. Aluksi artikkelissa tarkastellaan näyttöä, jonka mukaan tullien kustannukset siirtyvät pääasiassa yhdysvaltalaisille yrityksille. Sen jälkeen siinä arvioidaan maailmankaupan kestävyyttä.
Kustannus, jonka USA:n yritykset kattavat suurelta osin
Siitä lähtien, kun Donald Trump aloitti kauppasodan vuonna 2025, on jäänyt avoimeksi, kuka itse asiassa kattaa tullien lopulliset kustannukset. The USA:n presidentti väittää, että ulkomaiset yritykset kattavat ne alentamalla hintojaan säilyttääkseen asemansa USA:n markkinoilla vaimentaen näin suurimman osan iskusta. Taloushistoria osoittaa kuitenkin, että ennemmin tai myöhemmin kuluttaja joutuu maksamaan laskun korkeamman inflaation muodossa.
Mitä todisteet kertovat? Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ulkomaisten viejien katteet ovat suurelta osin säilyneet ennallaan. Lisäksi kuluttajahintainflaatio on kiihtymässä, mutta toistaiseksi se on selvästi odotettua maltillisempaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että näiden kahden havainnon perusteella suurin osa kustannuksista jää tällä hetkellä yhdysvaltalaisten yritysten kannettavaksi.
Muutkin tiedot tukevat tätä arviota. Tämä pätee tuontihintaindeksiin, joka nousi 0,7 % vuonna 2025, mikä on hyvin lähellä sen vuotuista keskimääräistä nousua, joka on ollut 0,5 % vuodesta 2010 lähtien. On totta, että joidenkin tuoteryhmien hinnat laskivat huomattavasti – etenkin väkevien alkoholijuomien, puutavaran, kosmetiikan, teräksen ja tekstiilien –, mutta nämä ovat poikkeuksia. Emme näe laajalle levinnyttä trendiä, jossa ulkomaiset yritykset laskisivat hintojaan säilyttääkseen markkinaosuutensa Yhdysvalloissa.
Lisäksi vuoden 2025 keskimääräinen vuotuinen inflaatio oli 2,8 %. Ilman kauppasotaa se olisi ollut todennäköisesti 2%. Se jää kuitenkin selvästi alle joidenkin odotusten, jotka olivat 3,5–4 %, kun keskimääräiset tullit ovat noin 15 %. Nämä luvut eivät tässä vaiheessa viittaa siihen, että kustannukset siirtyisivät kuluttajille kovin suuressa määrin.
Lopuksi on todettava, että tuotantokustannukset ovat nousseet jyrkästi1 niissä yrityksissä, jotka ovat tullien vaikutusalueella (Kuvio 1). Vuoden 2025 loppuun mennessä tuotantokustannusten inflaatio on 20 % metalliteollisuudessa, 9 % kodinkonealalla, 8 % autoteollisuudessa, 6 % työstökone- ja tekstiilialalla sekä 5 % elektroniikkateollisuudessa. Useimmilla näistä aloista bruttokate on pysynyt ennallaan tai jopa supistunut.
Data kuviossa .xlsx formaatissa
Lähde: Coface laskelmat, jotka perustuvat lukuihin the Bureau of Labour Statistics and the Census Bureau, Macrobond'ista.
Ensi silmäyksellä nämä havainnot saattavat tuntua epäloogisilta, kun otetaan huomioon USA:n talouden osoittama joustavuus. Vaikka BKT kasvaa, se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla yrityksillä menisi hyvin.
Konkurssien lisääntyminen osoittaa tämän. Kauppasota on todellakin osunut ajallisesti yhteen konkurssihakemusten jyrkän kasvun kanssa: niiden määrä on tällä hetkellä noin 15 % yli vuoden 2019 keskiarvon, ja tilanne on ollut tämä jo kolmena peräkkäisenä vuosineljänneksenä ensimmäistä kertaa pandemian alkamisen jälkeen. Vaikka suurin osa yrityksistä pystyy edelleen selviytymään tästä vaikeasta tilanteesta hyödyntämällä kassavarojaan tai kompensoimalla vaikutuksia tuottavuuden parantamisella, yhä useammat niistä ovat joutuneet haavoittuvaan asemaan.
Näyttää myös siltä, että USA:n kuluttajat ovat haluttomampia hyväksymään uusia merkittäviä hinnankorotuksia COVID-19-pandemian jälkeisen inflaatiovaiheen jälkeen. Tunne siitä, että elinkustannukset ovat nousseet sietämättömän korkeiksi, on synnyttämässä puhetta ”elinkustannuskriisistä”, joka uhkaa tulla republikaaneille kalliiksi marraskuun välivaaleissa.
Data kuviossa .xlsx formaatissa
Maailmankauppa on edelleen häiriintynyt, mutta ei vielä romahtanut
USA:n tullihyökkäys on aiheuttanut merkittävää turbulenssia maailmankaupassa. Se on ruokkinut volatiliteettia tavaravirroissa: USA:n tuontimäärä nousi 25% vuoden 2025 ensimmäisellä kvartaalilla verrattuna samaan periodiin vuonna 2024, koska yritykset varautuivat tullien voimaantuloon.
Sitten huhtikuussa ilmoitus 90 päivän tauosta laukaisi uuden ostovimman. Tämä toiminnan vilkastuminen vaikutti myöhemmin negatiivisesti USA:n tuontiin, mikä johti tuonnin laskuun vuoden toisella puoliskolla. Lopulta USA:n tuonti säilytti vahvan kasvuvauhtinsa vuonna 2025.
Tuonti kasvoi vuoden aikana 4,2 %, mikä merkitsee lievää hidastumista verrattuna vuoden 2024 5,2 prosentin kasvuun. Tämä kehitys vaikutti USA:n kauppataseen alijäämän jatkumiseen, vaikka alijäämän supistaminen oli yksi USA:n hallinnon tullipolitiikan tavoitteista.
Data kuviossa .xlsx formaatissa
Tämä epävakaus on vaikuttanut merikuljetusten kustannuksiin. Rahtihinnat eivät olleet muuttuneet ensimmäisellä vuosineljänneksellä, sillä rahdinkuljettajat olivat ennakoineet tavaravirran kasvun ennen tullien käyttöönottoa. Toista kysynnän nousua ei kuitenkaan ollut osattu ennakoida. Sillä välin lentoyhtiöt olivat supistaneet kapasiteettiaan Tyynenmeren ylittävillä reiteillä odottaen kysynnän laskun jatkuvan.
Lopputulos: konttien rahtimaksut nousivat 70% neljässä viikossa alkaen toukokuun alusta. Erityisen dramaattinen lähes 120% nousu tapahtui Shanghai–Los Angeles -reitillä.
Tullit ovat myös johtaneet maailmankaupan uudelleenjärjestelyyn tai pikemminkin tämän ilmiön kiihtymiseen. Tullit ovat jälleen kerran korostaneet ”yhdysmaiden” merkitystä – käsite, joka syntyi vuonna 2018 alkaneen Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan yhteydessä.
Nämä maat toimivat välittäjinä USA:n ja Kiinan välillä Kiinan ollessa tullitoimien pääkohde. Mutta toisin kuin aiempina vuosina, näiden yhdysmaiden valintaan on vaikuttanut myös suhteellinen tullikehitys. Tämän seurauksena niiden maiden rooli, jotka toimivat jo aiemmin yhdyssiteinä, on saanut uuden ulottuvuuden, ja ne hyötyvät Kiinaan sovellettavia tulleja edullisemmista tulleista.
Vietnam on yksi selkeä esimerkki. Vuosina 2017–2024 Vietnamin osuus USA:n tuonnista kasvoi keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa ja nousi 2 prosentista 4,2 prosenttiin. Pelkästään vuonna 2025 kasvu oli 1,5 prosenttiyksikköä, mikä merkitsee viisinkertaista kiihtymistä. USA:n tuonnin arvo Vietnamista nousi 42% edustaen lähes puolta (44%) Kiinasta tuonnin vähenemisestä. Samaan aikaan Kiinan vienti Vietnamiin nousi samalla määrällä. Tämä osoittaa välittäjämaan roolin.
Vaikka USA:n tuonnin arvon nousu Thaimaasta oli vain puolet siitä, se osui myös samaan hetkeen, jolloin Kiinan vienti Thaimaahan kasvoi. Meksikon osalta, jota usein mainitaan kauttakulkumaana, tilanne on monimutkaisempi: sen vienti amerikkalaiseen naapurimaahansa kasvoi vuonna 2025. Tämä kasvu on kuitenkin neljä kertaa isompi kuin Kiinan vienti Meksikoon, mikä asettaa sen välittäjän roolin oikeaan perspektiiviin.
Data kuviossa .xlsx formaatissa
Lähde: US Census Bureau, Coface
Tullitoimenpiteiden epävarma tulevaisuus
USA:n tullien tähän mennessä aiheuttamat mullistukset saattavat olla vasta alkusoittoa. , USA:n korkeimman oikeuden päätös 20 helmikuuta 2026 kumota kansainvälisen hätätilalain (IEEPA) nojalla sovelletut tullit toi mukanaan uusia epävarmuustekijöitä. Tämä koskee suurinta osaa niin sanotuista ”vastavuoroisista” tulleista, jotka alunperin julkistettiin Vapauden päivänä (2 huhtikuuta 2025), kuten myös niin sanottuja ‘fentanyyli’ tulleja, jotka kohdistettiin Meksikoon, Kanadaan ja Kiinaan.
232 pykälän mukaiset tullit – jonka nojalla presidentti voi määrätä toimenpiteitä, kun tiettyjen tuontituotteiden katsotaan uhkaavan kansallista turvallisuutta ja joita on erityisesti kohdistettu metalleihin, autoteollisuuteen ja sahatavaraan — pysyvät voimassa. Sama koskee pykälän 301 mukaisia tulleja, jotka on kohdistettu erityisesti Kiinaan ja jotka tulivat voimaan Donald Trumpin ensimmäisen virkakauden aikana. Maaliskuusta 2025 lähtien kerätyistä yhteensä USD 272 miljardin tulleista noin USD 166 miljardia – jotka on kerätty IEEPA:n nojalla – voitaisiin mahdollisesti palauttaa niitä maksaneille yhdysvaltalaisille yrityksille.
IEEPA-tullien korvaamiseksi Valkoinen talo turvautui nopeasti väliaikaiseen toimenpiteeseen (vuoden 1974 kauppalain 122 §), jonka nojalla se voi soveltaa 10 % yleistullia, jota voidaan korottaa 15 %:iin. Toimenpide on voimassa 24. heinäkuuta asti, ja sitä voidaan jatkaa kongressin hyväksynnän perusteella. Lisäksi on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla pyritään ottamaan uudelleen käyttöön korkeimman oikeuden mitätöimä tullijärjestelmä muiden oikeudellisten välineiden avulla. Tähän voisivat kuulua erityisesti 232 ja 301 pykälän mukaiset lisätullit.
Tässä yhteydessä voidaan tehdä kolme keskeistä johtopäätöstä.
- Ensinnäkin hallitus on edelleen päättänyt puolustaa tiukkaa tullijärjestelmää. Näin ollen rajoitusten nopea keventäminen, jonka tarkoituksena on lieventää Hormuzin salmen kriisin jälkeistä energian hintojen noususta mahdollisesti aiheutuvaa iskua, merkitsisi dramaattista suunnanmuutosta ja olisi ristiriidassa ilmoitetun linjan kanssa. ”TACO”-hypoteesi — Trump Always Chickens Out — näyttää siis tältä osin erittäin epätodennäköiseltä.
- Toiseksi Trumpin hallinto lisää kaupan ympärillä vallitsevaa epävarmuutta vedoten heikkoihin oikeudellisiin perusteisiin. Jos jopa lähes vuoden ajan voimassa olleet tullit voidaan kumota, milloin talouden toimijat voivat pitää tullijärjestelmää vakaana? Lisäksi korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen ilmoitetut uudet tariffit ovat sinänsä oikeudellisesti riitautettavissa, ja tämä lisää edelleen epävarmuutta.
- Kolmanneksi ei ole mitään takeita siitä, että yritykset jatkavat kustannusten kantamista loputtomiin siirtämättä yhä suurempaa osaa niistä kuluttajien maksettavaksi. Mahdollisuudet kuroa marginaaleja tai luottaa tuottavuuden kasvuun ovat rajalliset. Vuoden 2025 tullisodan ”sprintin” jälkeen kauppasota saattaa nyt siirtyä ”maratonvaiheeseen”: hitaampaan, pidempään ja mahdollisesti inflaatiota kiihdyttävämpään vaiheeseen.
1 Mitattuna tuotantopanosten hintaindeksillä, jonka on koostanut the Bureau of Labor Statistics (BLS), “teollisuuden hintaindeksien osatekijät”
