Amerikan Yhdysvallat
Kiina
Eurooppa
Etelä-Korea
Japani
Taiwan (Kiinan tasavalta)Kasvu hidastui vuonna 2026
Talouskasvu pysyi vahvana vuonna 2025 ja kasvoi hieman vuoteen 2024 verrattuna. Viennin kasvu (90 % BKT:stä vuonna 2024) oli tärkein kasvun moottori, vaikka Yhdysvallat – maan suurin vientimarkkina, jonka osuus viennistä oli 30 % – otti käyttöön uusia tulleja. Huhtikuusta 2025 lähtien sovellettiin väliaikaista 10 prosentin tullia, joka korotettiin elokuussa 20 prosenttiin. Jälkimmäinen tulli on seurausta lokakuussa allekirjoitetusta virallisesta sopimuksesta, jolla alennettiin merkittävästi vapautuspäivänä alun perin ilmoitettua 46 prosentin tullia. 40 prosentin tullia sovelletaan myös tuotteisiin, jotka Vietnam vie edelleen kolmansista maista ja jotka eivät täytä Yhdysvaltojen määrittelemiä kriteerejä. Viennin vahvuus perustui pääasiassa tietokoneisiin ja elektroniikkakomponentteihin, joista osa on vapautettu tullikorotuksista. Vietnamin talousrakenne ja poliittinen järjestelmä ovat jonkin verran samanlaiset kuin Kiinassa, mutta se hyötyy naapurimaataan alhaisemmista tulleista ja pystyi siten edelleen hyödyntämään Kiinan ja Yhdysvaltojen välisiä kauppajännitteitä. Palvelualalla kansainvälisten matkailijoiden, pääasiassa Kiinasta (24 %) ja Etelä-Koreasta (19 %), saapuminen jatkoi nopeaa kasvuaan vuonna 2025 ja ylitti vuoden 2019 tason 18 prosentilla. Tämän dynaamisen kehityksen vastakohtana kotitalouksien kulutus pysyi maltillisena ja kehittyi samaan tahtiin kuin vuonna 2024, jääden kuitenkin alle pandemiaa edeltäneen tason. Inflaation lievä hidastuminen viittaa kuitenkin siihen, että kulutusmäärät kasvavat hieman.
Viennin odotetaan pysyvän kasvun pääasiallisena lähteenä vuonna 2026, vaikka sen vaikutus voi heikentyä normalisoitumiskehityksen seurauksena vuosien 2024 ja 2025 jyrkän kasvun jälkeen. Vienti tukee edelleen teollisuustuotantoa, jota hallitsevat elektroniikka, vaatteet ja jalkineet. Tuotanto saattaa edelleen hyötyä toimitusketjun uudelleenjärjestelyistä. Vaikka Yhdysvaltojen tiukentunut jälleenviennin valvonta todennäköisesti edistää ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI) virtoja, epävarmuus jälleenviennin määritelmää koskevista käynnissä olevista keskusteluista saattaa hillitä sijoittajien innokkuutta. Nämä sijoitusvirrat tulevat pääasiassa Singaporesta, Kiinasta ja Hongkongista. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat olennaisen tärkeitä Vietnamin taloudelle. Niiden osuus maan viennistä on noin 70 %, ja niiden vienti kasvoi 9 % vuonna 2025. Samaan aikaan Vietnamin matkailu voi jatkaa nopeaa kasvuaan Thaimaan ja Kambodžan välisten jännitteiden vuoksi. Lisäksi Kiinan ja Japanin väliset diplomaattiset jännitteet todennäköisesti hillitsevät kiinalaisten matkailijoiden matkustamista Japaniin, mikä voi lisätä matkailijoiden määrää Vietnamissa.
Inflaation hidastumisen jatkuminen, alityöllisyyden väheneminen sekä alennetun arvonlisäverokannan (10 %:sta 8 %:iin) voimassaolon jatkaminen vuoden 2026 loppuun saakka tukevat todennäköisesti yksityistä kulutusta. Myös kansalliskokouksen päätös laajentaa terveydenhuolto-oikeuksia ja alentaa väestön terveydenhuoltokustannuksia vuosina 2026–2035 toteutettavan ohjelman puitteissa voi vauhdittaa kulutusta entisestään. Laskettuaan ohjauskorkoaan useita kertoja vuonna 2023 taloudellisen toiminnan tukemiseksi Vietnamin keskuspankki (SBV) piti tilanteen ennallaan ja säilytti viitekoron 4,5 prosentissa. Rahapolitiikkaa kuitenkin kevennettiin vuonna 2025. SBV nosti pankkiluottojen kasvutavoitettaan. Kokonaislainakanta kasvoi 17 % vuoden 2025 ensimmäisten 11 kuukauden aikana (verrattuna 11 %:iin samana ajanjaksona vuonna 2024). Kasvuun on saattanut vaikuttaa useiden pankkien varantovaatimuksen alentaminen 1. lokakuuta alkaen. Vuonna 2026 laskupaineet saattavat helpottua Yhdysvaltojen korkotason laskun ja inflaation ennustetun pysymisen alle 4,5 prosentin tavoitteen vuoksi, mutta suuri määrä järjestämättömiä lainoja – 5,3 prosenttia kokonaislainakannasta maaliskuussa 2025 – rajoittaa merkittävän rahapolitiikan keventämisen mahdollisuuksia.
Kansainväliset valuuttavarannot pysyvät alhaisina
Julkisen talouden alijäämä kasvoi merkittävästi vuonna 2025. Menot, jotka keskittyivät investointeihin (+30 % vuoden 2025 ensimmäisten 11 kuukauden aikana), kasvoivat nopeammin (+19 %) kuin tulot (+17 %). Vuonna 2026 alijäämän odotetaan kasvavan edelleen, mutta vain hieman. Menojen odotetaan jälleen keskittyvän investointeihin. Infrastruktuurimenojen ennustetaan kasvavan merkittävästi, ja etusijalle asetetaan liikenne, energia ja digitalisaatio. Toteutusta voivat kuitenkin haitata viivästykset maanhankinnassa ja hitaat hyväksymismenettelyt. Vuoden 2025 ensimmäisten 11 kuukauden aikana julkiset investointimenot olivat vain 63 % vuosisuunnitelmasta. Julkinen velka, josta yli kaksi kolmasosaa on kotimaista, pysyy alhaisena. Se koostuu lähes yksinomaan keskipitkän ja pitkän aikavälin velkasitoumuksista ja on pääosin paikallisvaluutassa. Suurin haavoittuvuuden lähde on ehdolliset velat, erityisesti ne, jotka liittyvät heikosti suoriutuviin valtionyhtiöihin ja hauraaseen pankkijärjestelmään.
Ulkomaankaupan osalta vaihtotaseen ylijäämän odotetaan kaventuvan edelleen tavarakaupan ylijäämän supistumisen myötä (9,4 % BKT:sta vuonna 2024), kun tuonnin kasvu hidastuu vientiä hitaammin, ja viennin kasvu puolestaan hidastuu vuosien 2024–2025 voimakkaan nousun jälkeen. Tuonti pysyy vilkkaana vahvojen investointien ansiosta, jotka lisäävät pääomahyödykkeiden ja tuotantopanosten kysyntää. Lisäksi primaarituloalijäämä (3,4 %), jota ruokkivat Vietnamissa toimivien ulkomaisten yritysten voittojen kotiuttaminen, saattaa kasvaa. Vaihtotaseen ylijäämän supistuminen rasittaa jo ennestään vähäisiä valuuttavarantoja, joiden arvioitiin vastaavan 2,2 kuukauden tuontia syyskuussa 2025.
Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten jännitteiden tulilinjalla
Tô Lâm on johtanut Vietnamin kommunistista puoluetta edellisen pääsihteerin Nguyen Phu Trongin kuoleman jälkeen heinäkuussa 2024. Puolueen johtajaksi tultuaan hän on käynnistänyt uuden kansallisen kehitysstrategian, joka perustuu neljään pilariin: tieteeseen ja teknologiaan, kansainväliseen integraatioon, oikeusvaltion periaatteisiin sekä yksityissektorin vetämään kasvuun. Armeijan jäsen kenraali Luong Cuong seurasi häntä presidentin virassa, kun kansalliskokous nimitti hänet lokakuussa 2024. Viiden vuoden välein järjestettävä puolueen 14. kongressi pidetään tammikuussa 2026. Kongressin edustajat – jotka edustavat puolueorganisaatioita maakunnissa, ministeriöissä ja armeijassa – valitsevat noin 200 jäsentä keskuskomiteaan kaudelle 2026–2030. Keskuskomitea nimittää tämän jälkeen politbyroon jäsenet, joihin kuuluvat maan neljä pääjohtajaa: puolueen pääsihteeri, pääministeri, valtionpresidentti ja kansalliskokouksen puhemies. Poliittisen jatkuvuuden odotetaan yleisesti toteutuvan. Vuoden 2025 lopussa poliittisen raportin luonnos, joka on strateginen kehityssuunnitelma, toimitettiin julkiseen kuulemiseen kongressille esitettävänä avainasiakirjana. Siinä toistetaan tarve luoda uusi, neljään pilariin perustuva kasvumalli ja asetetaan tavoitteeksi 10 prosentin keskimääräinen vuotuinen BKT:n kasvu.
Vietnam oli erityisen aktiivinen diplomaattisella areenalla vuonna 2024. Se solmi tiiviimmät suhteet useiden Aasian maiden (Japanin, Filippiinien ja Malesian) kanssa erityisesti turvallisuusasioissa ja vahvisti suhteitaan Yhdysvaltoihin strategisen kumppanuuden puitteissa. Suhteet Yhdysvaltojen uuteen hallintoon kuitenkin kärsivät seuraavana vuonna, kun Yhdysvallat otti käyttöön joitakin kaikkien aikojen korkeimpia ”vastavuoroisia” tulleja, joita perusteltiin Yhdysvaltojen suurella kauppavajeella Vietnamin kanssa sekä Yhdysvaltojen väitteillä, joiden mukaan Vietnam jälleenvie kiinalaisia tuotteita. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten jännitteiden ja Yhdysvaltojen täysimittaisen tullioffensiivin vuoksi Vietnamin on yhä vaikeampaa ylläpitää tasapainoa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Xi Jinpingin vierailun aikana huhtikuussa 2025 allekirjoitettiin 45 sopimusta kahdenvälisten taloussuhteiden vahvistamiseksi. Etelä-Kiinan merellä vallitsevasta aluekiistasta huolimatta Peking on merkittävä kauppakumppani, jonka osuus tuonnista oli 38 % ja viennistä 15 % vuonna 2024. Pyrkiessään vahvistamaan edelleen läsnäoloaan kansainvälisellä diplomaattisella areenalla Vietnam nosti vuonna 2025 suhteensa viiteen maahan – Indonesiaan, Uuteen-Seelantiin, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Singaporeen ja Thaimaahan – strategisen kumppanuuden tasolle. Vietnamin läsnäoloa diplomaattisella areenalla korosti myös sen rooli Yhdistyneiden Kansakuntien kyberrikollisuutta koskevan yleissopimuksen (Hanoin yleissopimus) isäntämaana lokakuussa 2025.