Tekoälyn näennäisen yksinkertaisuuden takana käydään globaalia teollista ja geopoliittista taistelua. USA:n johtoasema, Kiinan hyökkäys, kriittiset riippuvuudet ja Euroopan päätökset: Mitkä geopoliittiset trendit ovat muuttamassa datan ja tekoälyn käyttötapoja? Cofacen toimialaekonomisti Aurélien Duthoitin tarjoamat näkemykset auttavat yritysten päätöksentekijöitä turvaamaan kasvunsa merkittävän teknologisen muutoksen aikakaudella.
Teknologian maailmassa (ja paljon sen ulkopuolellakin!) huomio on nyt vahvasti (tai lähes yksinomaan) kiinnittynyt dataan ja tekoälyyn: niiden ominaisuuksien ja käyttötapojen kehitykseen sekä niiden odotettuihin tai todistettuihin vaikutuksiin yritysten tuottavuuteen ja työmarkkinoihin. Kun otetaan huomioon sen keräämät valtavat summat ja sen potentiaali, tekoäly (AI) on myös muuttumassa taloudellisen ja teollisen vallan sekä yhä enemmän myös geopoliittisen vallan kysymykseksi.
Geopolitiikka toimii todellisena katalyyttina uusien teknologioiden kehityksen vauhdittamisessa ja määrittelee uudelleen datan ja tekoälyn käyttötarkoitukset. Sen välittömän ja lähes aineettoman teknologian takana, jota käytämme yleensä yksinkertaisen chat-ikkunan kautta, piilee itse asiassa satoja miljardeja dollareita infrastruktuuriin tehtyjä investointeja, yhä monimutkaisempia rahoitusrakenteita sekä arvoketjuja, jotka keskittyvät erityisesti muutamien valikoitujen suurten toimijoiden ympärille.
Tekoäly ei ole enää pelkästään innovaatio- tai tuottavuuskysymys. Siitä on tullut taloudellisen, teollisen ja geopoliittisen vallan väline.
toteaa Aurélien Duthoit, Cofacen toimialaekonomisti.
1 – Onko USA:n hegemonia niin vankka kuin miltä se näyttää?
Maailman suurimman markkina-arvon (2 000 miljardia USD) omaavan yhdysvaltalaisen Nvidian jalanjäljissä Anthropic ja OpenAI ovat jo ilmoittaneet listautuvansa pörssiin lähikuukausina. Tämä on merkittävä kehitysaskel, kun otetaan huomioon, että Anthropicin pörssilistautumista pidetään yksimielisesti kaikkien aikojen suurimpana listautumisantina!
Tämä merkitsee jälleen yhtä kilpailuetua alan yhdysvaltalaisille yrityksille, joiden osuus maailmanlaajuisen AI-pohjaisen rahoitusekosysteemin kokonaisarvosta on tällä hetkellä 70 %. Tämän lisäksi USA:lla on monopoli infrastruktuurissa (palvelimet, datakeskukset): itse asiassa 50 % nykyisestä ja 70 % rakenteilla olevasta kapasiteetista sijaitsee myös USA:ssa.
Olipa kyseessä sitten taloudellinen arviointi tai infrastruktuuri, USA:n johtoasema on erittäin vahva. Lisäksi kun tarkastelemme virtoja, kaikki viittaa siihen, että tämä suuntaus vain voimistuu entisestään.
selittää Aurélien Duthoit.
Tämä johtava asema peittää kuitenkin alleen merkittävän teollisen riippuvuuden: USA on edelleen vahvasti riippuvainen näiden tekoälyyn liittyvien teknologioiden toiminnan kannalta välttämättömien keskeisten koneiden ja komponenttien tuonnista. Kyseessä on eksponentiaalinen kehitys, joka on nelinkertaistunut viime vuosina. Paradoksi on seuraava: miten maa voi hallita tiettyä teknologiaa niin laajasti, vaikka se on samalla riippuvainen muista maista näiden kriittisten komponenttien osalta?
Uuden teknologisen geopolitiikan ytimessä on siis syntymässä uudenlainen toimintamalli: maa voi keskittää arvoa, ohjelmistoja ja pääomaa ilman, että se hallitsee kaikkia niiden toimintaan tarvittavia osatekijöitä. Yrityksille tämä hajanaisuus tekee teknologiatoimittajan valinnasta strategisen päätöksen.
Alan hallitsevan aseman vastineeksi havaitsemme strategista heikkoutta USA:n toimitusketjuissa. Mitä syvemmälle mennään tämän talouden fyysisissä kerroksissa (ei pelkästään mikrosirujen osalta), sitä selvemmin USA:n haavoittuvaisuus tulee esiin.
USA investoi nyt huomattavasti näiden riippuvuuksien vähentämiseen, mutta vauhti ei ole niin nopea kuin odotettiin, jotta valtatasapaino saataisiin todella palautettua.
havaitsee Aurélien Duthoit.
2 – Kiina-USA -teknologiasota: kuka todella voittaa mallien taistelun?
18 kuukautta sitten ‘DeepSeek-hetki’ muistutti kaikkia teknologia-alan toimijoita, että kilpailu ei ole pelkästään kilpajuoksu sijoitusten hankkimiseksi tehokkaimman kielimallin kehittämiseksi. Todellinen haaste piilee myös suorituskyvyn, kustannusten ja käyttöönotto-olosuhteiden välisessä tasapainossa. Tämä pätee sitäkin paremmin, kun Kiina on ryhtynyt vastatoimiin ja noudattaa lisäksi erilaista strategiaa. Useat heidän malleistaan ovat ‘avoimia’: ne voidaan ottaa käyttöön kehittäjien toimitilojen ulkopuolella, yrityksen valitsemassa IT-ympäristössä, joko paikallisesti tai eurooppalaisen palveluntarjoajan kautta. Tämä lähestymistapa eroaa suljetuista ratkaisuista, joissa malli, palvelu ja infrastruktuuri on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tarjoamalla entistä helpommin saatavilla olevia huipputehokkaita malleja kiinalaiset toimijat eivät välttämättä pyri voittamaan kilpailua yksin. Ne voivat myös estää amerikkalaisia kilpailijoitaan muuttamasta teknologista etumatkaansa globaaliksi tuotoksi ja vaikutusvallan välineeksi.
Nykyään kyse ei ole enää siitä, kenellä on parhaat teknologiset mallit, vaan siitä, kuka tarjoaa markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen.
Kiinan kannalta geopoliittinen intressi liittyy siihen, että USA:n toimijoiden kykyä muuttaa teknologinen etumatkansa globaaliksi tuotoksi pyritään heikentämään. Samalla pyritään vähentämään USA:n geopoliittista vaikutusvaltaa muuhun maailmaan nähden.
Aurélien Duthoit.
3 – Eurooppa: ei suvereeni, mutta ei myöskään puolustuskyvytön?
Mikä rooli Euroopalla on tässä uudessa geopoliittis-teknologisessa paradigmassa? Suurimmat digitaaliset markkinat ovat kehittymässä oligopoliksi: kielimallit verkostovaikutusten vuoksi ja pilvipalvelut mittakaavaetujen vuoksi. Jokaiselle tekoälyä käyttöön ottavalle yritykselle toimittajien keskittymisen riski on siis hyvin todellinen. Komponenttien ja mallien osalta Eurooppa on jäänyt jälkeen, mikä johtuu suoraan Draghin raportissa jo korostetuista yleisemmistä heikkouksista (sääntely, integraatio, visio).
Silti Eurooppa ei suinkaan ole puolustuskyvytön, kun se joutuu vastakkain suurvaltojen, Kiinan ja USA:n, kanssa. Se on arvoketjussa avainasemissa, joita se voisi hyödyntää tehokkaammin:
- ASML fotolitografiassa,
- Zeiss optisissa tarkastuksissa,
- Spea sähkötestauksissa,
- Siltronic piikiekoissa.
Eurooppa voi myös hyödyntää markkinoidensa kokoa – ne ovat maailman toiseksi suurimmat – mikä voisi muodostua todelliseksi neuvotteluvaltiksi.
Euroopan ja sen yritysten kannalta on vielä neljä kysymystä, joihin on vastattava:
- Mistä olen riippuvainen?
- Kuinka kriittinen se on?
- Mitä vaihtoehtoja on tarjolla?
- Ja mitä vaihtaminen maksaa?
Yksi välttämätön seikka pysyy ennallaan: emme saa jäädä jälkeen uusien teknologioiden käyttöönotossa, sillä niiden tuottavuusparannukset voisivat palauttaa katteet ja kilpailukyvyn.
Data & AI: siirtyminen kokeiluvaiheesta vaikuttavuuteen
> Entä jos riskienhallinta antaisi sinulle mahdollisuuden tarttua entistä useampiin mahdollisuuksiin? Ota yhteys niin saat koko tutkimuksen ja tutustu Open Advantage -palveluun, viisi keskeistä strategiaa kasvun vauhdittamiseksi
