Kaikki munat tekoälyn korissa
Ellei mitään merkittävää negatiivista shokkia tapahdu, Yhdysvaltain talouden pitäisi jatkaa kasvuaan terveellä vauhdilla tai jopa kiihtyä. Usko tekoälyn lupauksiin on kysynnän ylivoimainen veturi; sekä tekoälyyn kohdistuvien investointien (CAPEX) poikkeuksellisen kasvun (noin 2,5–3 % BKT:sta) että poikkeuksellisen suurten osaketuottojen aiheuttaman ylimääräisen kulutuksen kautta (tekoälyyritykset edustavat 40 % S&P 500 -indeksin markkina-arvosta). Ylimmän viidenneksen kotitalouksista arvioidaan vastaavan 45 %:sta kulutuksesta. Kun keskimääräinen eurooppalainen kotitalous kartuttaa varallisuuttaan säästämällä 15 % tuloistaan, amerikkalainen kotitalous kartuttaa varallisuuttaan pääomavoitoilla ja kuluttaa 95 % tuloistaan. Näin ollen tekoälymallien tarjoajien kaupallistamisaikataulun viivästyminen johtaisi sekä investointien laskuun että osakkeiden myyntiaaltoon, mikä puolestaan laukaisisi kulutuksen supistumisen (70 % BKT:sta), kun varakkaammat kotitaloudet säästävät ylimääräisesti tasapainottaakseen nettovarallisuuttaan. Fed:n hätätoimenpiteet rajoittaisivat vaikutusten leviämistä laajempaan rahoitusjärjestelmään. Tämä taantumaskenaario on suurin uhka näkymille, mutta se ei ole perusskenaariomme. Vuodesta 2027 lähtien tekoälyinvestointien toteuttamista odotetaan haittaavan myös sääntelyyn liittyvät vastareaktiot ja toimitusketjun pullonkaulat. Vaikka vientiä tukevat vahvasti öljy- ja kaasuala sekä digitaaliset palvelut, tämän vaikutuksen kumoo reilusti tekoälyn laajentamiseen liittyvien pääoma- ja välituotteiden (palvelimet, edistyneet puolijohteet, sähkölaitteet) tuonnin voimakas kasvu.
Huolimatta kokonaistalouden vakaudesta tuotantokustannusympäristö on muuttunut haastavammaksi pienemmille yrityksille, jotka ovat kauempana teknologian eturintamasta. Yritysten konkurssit kasvavat kokonaisuudessaan 16 %:n vuosivauhtia ja ovat vuoden 2026 toisella neljänneksellä 23 % pandemian edeltävää tasoa korkeammalla. Epävakaa tullipolitiikka on aiheuttanut jatkuvaa epävarmuutta, korkeampia tuotantokustannuksia ja entistä vaativampaa varastonhallintaa huolimatta IEEPA-palautusten (0,5 % BKT:sta) tuomasta tervetulleesta tuesta. Inflaatio on pysynyt sitkeästi tavoitteen yläpuolella, ja vaikka se onkin tällä hetkellä hidastumassa, on olemassa riski, että tarjontapaineet (energian geopoliittiset häiriöt, epävakaan ilmaston aiheuttama elintarvikkeiden inflaatio ja lannoitepula) ajavat sen jälleen nousuun. Tämä tilanne vaikeuttaa Fedin mahdollisuuksia jatkaa korkojen laskemista. Kun joukkolainamarkkinat tarkastelevat yhä tarkemmin Yhdysvaltojen julkista taloutta, myös valtionlainojen korkolisä on kasvamassa. Rahoitusolosuhteet ovat siten kiristymässä. Näkyvimpiä seurauksia ovat jatkuvasti korkeiden asuntolainakorkojen vaimentama kiinteistömarkkina (sekä asuntorakentamisen taantuma) sekä yksityisiin luotonantajiin riippuvaisten yritysten maksuhäiriöiden lisääntyminen. Vaikka työmarkkinat ovat alttiita kahdelle mahdolliselle merkittävälle epävakautta aiheuttavalle shokille (tekoälyn aiheuttamat häiriöt ja maahanmuuton tiukentaminen), niiden pitäisi pysyä suurin piirtein tasapainossa hieman alle täystyöllisyyden (~4 %), ellei ja kunnes alamme nähdä vahvempia merkkejä tekoälyyn liittyvistä irtisanomisista. Fed:n odotetaan pitävän korot 3,5–4 prosentin tasolla vuoteen 2027 asti, mutta se säilyttää suuren joustavuuden talouden merkittävien muutosten vuoksi.
Yhdysvaltain dollarin hallitseva asema mahdollistaa runsaan finanssipolitiikan; ulkoiset alijäämät jatkuvat
Ilman Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjojen houkuttelevuutta maailmanlaajuisena vertailukohteena varantovaroissa finanssipolitiikan kehitys olisi syy välittömään huoleen. Korkeampien korkojen ja jatkuvasti korkeiden perusvajeiden (3 % BKT:sta) yhdistelmän vuoksi korkomenot ovat paisuneet pandemian edeltäneestä keskimääräisestä 1,5 %:sta BKT:sta 3,1 %:iin vuonna 2025, ja niiden odotetaan nousevan edelleen, kun kasvu normalisoituu mutta korot pysyvät korkeina. Suurimmat menoerät (sosiaaliturva, terveydenhuolto ja puolustus) kasvavat edelleen väestön ikääntymisen, nousevien terveydenhuoltokustannusten sekä sotilaallisten valmiuksien uudistamisen ja ylläpitämisen tarpeen vuoksi. Painostus julkisen talouden kustannustehokkuuden parantamiseksi jää todennäköisesti suhteellisen vähäiseksi, sillä suurimmat potentiaaliset menokohteet ovat poliittisesti herkkiä (veteraanien tukeminen, opioidikriisi, asumistuki). One Big Beautiful Bill Act -laki, jolla otetaan käyttöön laaja-alaisia veronalennuksia mutta vähennetään menoja vain osittain (terveydenhuolto, elintarvikeapu ja vihreän energian tuet), johtaa todennäköisesti liittovaltion velan nettolisäykseen, joka on 3–3,7 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria seuraavien kymmenen vuoden aikana. Näemme potentiaalia valtionlainojen korkopaineiden jatkuvalle kasvulle keskipitkällä aikavälillä.
Maalla kertyy edelleen suuria vaihtotaseen alijäämiä lähitulevaisuudessa. Ensinnäkin kuluttajien vahva taloudellinen tilanne ylläpitää tuonnin kysyntää, ulkomaiset investoinnit jatkunevat talouteen, ja ylimääräinen alijäämäinen julkinen talous luo rahoitustarpeita. Tullit saattavat vähentää kokonaistuontia hyvin lyhyellä aikavälillä, mutta kauppakumppaneiden monipuolistuminen pitäisi vähitellen kumota tämän vaikutuksen. Yhdysvaltojen ulkoiset haavoittuvuudet tulisivat ongelmaksi vain, jos dollarin asema varantovaluuttana ja valtion joukkovelkakirjojen asema turvasijoituksina heikkenisivät merkittävästi. Vaikka viime vuosina on näkynyt joitakin varhaisia merkkejä tästä (nousevat tuotot, kullan noususuhdanne), dollarin valta-asema muihin fiat-valuuttoihin nähden on edelleen huomattava.
Edustajainhuoneen odotetaan siirtyvän demokraattien hallintaan, kauppasota jatkuu
Presidentti Donald Trump ja republikaanipuolue saavuttivat ratkaisevan voiton marraskuun 2024 vaaleissa voittamalla presidentinvaalin selvällä erolla valitsijamieskunnassa (312/538 ääntä) sekä molemmissa kongressin kamareissa (220/435 edustajainhuoneen paikkaa, 53/100 senaatin paikkaa). Ottaen huomioon erittäin niukan 5 paikan enemmistön, ennätyksellisen suuren eläkkeelle jäävien edustajien määrän (43), kilpailluimpien vaalipiirien suuren määrän (42) sekä sen, että istuvia edustajia rangaistaan usein välivaaleissa, edustajainhuoneen odotetaan siirtyvän demokraattien hallintaan. Republikaanien mahdollisuudet säilyttää senaatin enemmistö ovat paremmat, mutta sekin on vaarassa. Enemmistö molemmissa kamareissa on ollut ratkaisevan tärkeää keskeisten poliittisten linjausten läpiviemiseksi, kuten vuoden 2017 veronalennusten jatkamiseksi ja laajentamiseksi, maahanmuuttovalvonnan budjetin kasvattamiseksi, Medicaid-kelpoisuusehtojen tiukentamiseksi sekä puhtaan energian ja sähköautojen verohyvitysten kumoamiseksi. Useimmat lainsäädäntöehdotukset vaativat myös 60 ääntä senaatissa, mikä antaa demokraateille jonkin verran valtaa estää politiikkaa ja johtaa toisinaan hallituksen sulkemiseen. Korkein oikeus on konservatiivinen (6–3), ja sen sitoutumista toimimaan toimeenpanovallan vastapainona haastaa Valkoinen talo, joka on valmis testaamaan rajoja. Kuitenkin kun kyseessä oli IEEPA:n ”vastavuoroisten” tullien selvästi lainvastainen käyttö ja presidentin yritykset erottaa keskuspankin johtajia, korkein oikeus suojeli instituutioita. Odotamme Valkoisen talon jatkavan yrityksiään vaikuttaa keskuspankkiin ja epäonnistuvan niin kauan kuin keskuspankin päätöksentekijät ovat korkeimman oikeuden suojeluksessa.
IEEPA-päätöksen luoman ennakkotapauksen vuoksi Valkoinen talo keskittyy palauttamaan haluamansa yleisen tullitasoalueen (noin 10–15 %:n välillä) käyttämällä vankempia oikeudellisia valtuuksia. Jokaisen tullipaketin odotetaan joutuvan oikeuden eteen, mikä käynnistää useita kuukausia kestävän prosessin, jossa sen oikeudellista pätevyyttä testataan. Odotamme, että tullien uhkaamista käytetään edelleen ulkopolitiikan neuvotteluvälineenä, jolla painostetaan muita maita monissa eri aiheissa (Grönlanti, turvallisuus ja muuttoliike, huumekauppa, presidentin lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tukeminen jne.). Suhteet Kiinaan ovat merkittävä potentiaalisen epävakauden lähde. Näiden kahden supervallan välillä vallitsee syvään juurtunut strateginen kilpailu. Molemmat ovat käyttäneet erilaisia keinoja painostaakseen vastustajansa taloutta (tullit, valuutan manipulointi, teollisuustuet, kriittisten tuotantopanosten, kuten puolijohteiden ja harvinaisten maametallien, vientirajoitukset).
Tämän kirjoituksen laatimishetkellä suhteet ovat suhteellisen lieventyneet, mutta tilanne voi kääntyä nopeasti päinvastaiseksi. Yhdysvallat pyrkii edelleen irrottamaan itsensä Kiinasta kaupan ja rahoituksen alalla sekä vauhdittaa toimiaan voittaakseen tekoälyä koskevan teknologisen kilpajuoksun. EU:n osalta vuoden 2025 Turnberry-sopimus rajoittaa tullit 15 prosenttiin, vaikka onkin epäselvää, noudattaako Yhdysvallat sitä diplomaattisten jännitteiden aikana, kuten Espanjan ja digitaalipalveluverotuksen tapauksessa. Merkittävä epävarmuus varjostaa edelleen USMCA-sopimuksen tulevaisuutta Meksikon ja Kanadan kanssa (20 % Yhdysvaltojen kokonaiskaupasta, 5 % BKT:stä). Sopimus raukeaa vuonna 2036, ellei sen jatkamisesta vuoteen 2042 päästä sopimukseen; samalla raukeaa myös etuoikeutettu pääsy Yhdysvaltain markkinoille, joka on mahdollistanut syvästi integroituneen pohjoisamerikkalaisen toimitusketjun. Lähtökohtanamme on edelleen, että löydetään ratkaisu, joka säilyttää Kanadan ja Meksikon etuoikeutetun pääsyn, mutta että jännitteitä puhkeaa ajoittain lyhyellä aikavälillä (mukaan lukien tullien uhkaaminen ja käyttöönotto).

Kanada
Eurooppa
Meksiko
Kiina
Yhdistyneet kuningaskunnat
Japani