Kiina

Peking tähtää hitaampaan kasvuun vuonna 2026 talouden rakenteellisten haasteiden vuoksi

Kiina saavutti 5 prosentin kasvutavoitteensa vuonna 2025 vankan viennin tukemana, mikä peitti tehokkaasti sitkeästi heikon kotimaisen kysynnän. Ei ole yllättävää, että suorat vientimäärät Yhdysvaltoihin romahtivat korkeampien tullien vuoksi, mutta vaje on suurelta osin kompensoitu viennin voimakkaalla kasvulla ASEAN-maihin – jotka ovat tärkeä solmukohta reitityksen ja kokoonpanon kannalta. Viennin kehitys on kuitenkin eronnut toisistaan kehittyneiden ja työvoimavaltaisten teollisuustuotteiden välillä. Mekaanisten ja elektronisten tuotteiden vienti on kasvanut vakaasti, mihin on vaikuttanut tekoälyn kysynnän kasvu maailmanlaajuisesti. Lelujen, huonekalujen ja vaatteiden vienti on sen sijaan kärsinyt enemmän Yhdysvaltojen tulleista, sillä niiden pienet katteet eivät ole antaneet yhtä paljon liikkumavaraa lisäkustannusten kattamiseen. Näitä tuotteita kuitenkin reititetään harvoin uudelleen, koska niiden toimitusketjut eivät sovi yhtä hyvin kolmansien maiden teollisuuden modernisointitarpeisiin. Kotimarkkinoilla yksityinen kulutus vakiintui jonkin verran vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla, mikä johtui vaihto-ohjelmasta, jossa tuettiin 15–20 %:lla kestokulutustavaroiden, kuten kodinkoneiden, älypuhelinten ja ajoneuvojen, uusimisesta. Mutta tukien vaikutuksen vähitellen hiipuessa kulutus menetti vauhtinsa nopeasti vuoden 2025 toisella puoliskolla heikon työmarkkinatilanteen asettamien rajoitusten ja sosiaalimenojen vain vaatimattoman kasvun vuoksi. Samaan aikaan asuntomarkkinoiden vaisuus aiheuttaa edelleen negatiivisia varallisuusvaikutuksia. Myös investointitoiminta, joka on perinteisesti ollut Kiinan talouskasvun tukipilari, heikkeni yllättäen: kiinteät investoinnit laskivat vuonna 2025 3,8 % edellisvuodesta, mikä merkitsi ensimmäistä vuosittaista laskua vuosikymmeniin. Vaikka asuinrakentamisen investointien romahdus oli edelleen suurin jarru, myös teollisuuden investointeja hillitsivät yritysten heikentyneet tulokset ja kapasiteetin laajentamisen rajoitukset.

Peking laski vuoden 2026 BKT:n kasvutavoitetta ”noin 5,0 prosentista” välille ”4,5–5,0 prosenttia”. 5,0 prosentin tavoite oli ollut voimassa kolmena edellisenä vuotena. Mutta jopa tämä alempi tavoite voi osoittautua varsin haastavaksi, kun otetaan huomioon pitkittynyt kiinteistöalan kriisi, pienemmän vaihto-ohjelman takaiskuvaikutus, geopoliittiset jännitteet Lähi-idässä sekä potentiaalisen kasvun hidastuminen. Myönteisenä seikkana voidaan mainita, että vuonna 2026 alkaa Kiinan 15. viisivuotissuunnitelma, jonka odotetaan käynnistävän uuden aallon poliittisia aloitteita ja investointihankkeita. Tämän sekä etupainotteisen finanssipoliittisen tuen pitäisi auttaa elvyttämään teollisuutta ja infrastruktuuri-investointeja. Pekingin on kuitenkin tasapainotettava huolellisesti pitkän aikavälin strategiset tavoitteensa ja riskin, että syntyy lisää ylikapasiteettia, mikä voisi kiristää deflaatio- ja katteepaineita. Samaan aikaan viennin odotetaan pysyvän toisena kasvun tukipilarina, jota tukevat tekoälyyn liittyvä elektroniikan rakenteellinen kysyntä sekä sähköautojen myynnin mahdollinen piristyminen raakaöljyn hintojen jyrkän nousun vuoksi. IEEPA:n nojalla asetettujen tullien poistaminen voi myös toimia myötätuulena, mutta Yhdysvaltojen tulleja koskeva epävarmuus on edelleen suurta. Presidentti Trump on jo asettanut kaikille maille 10 prosentin lisätullin enintään 150 päiväksi pykälän 122 nojalla ja käynnistänyt uusia pykälän 301 mukaisia tutkimuksia Kiinaa vastaan, joissa tullien suuruudelle ei ole ylärajaa eikä voimassaoloaikaa, jos ne pannaan täytäntöön. Lisäksi sotilaallisen konfliktin puhkeaminen Lähi-idässä ja Hormuzin salmen kautta kulkevan meriliikenteen ankarat rajoitukset voivat myös painaa kauppavolyymia.

Vaikka Peking on hitaasti ohjaamassa tarjontaa ja kysyntää kohti parempaa tasapainoa, siirtyminen deflaatiosta inflaatiotavoitteeseen (noin 2 %) tapahtuu todennäköisesti asteittain. Poliittiset päättäjät käynnistivät vuoden 2025 puolivälissä ”anti-involution”-kampanjan säännelläkseen tuotantoa suoralla kapasiteetin hallinnalla, tiukemmilla sääntelyvaatimuksilla tai markkinavetoisella konsolidoinnilla. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet kaventamaan tuottajahintaindeksin (PPI) deflaatiota, vaikka parannus on rajoittunut vain muutamaan alku- tai keskivaiheen sektoriin. Näitä ovat hiili, ei-rautametallit, elektroniikkakomponentit sekä tietyt vihreään teknologiaan liittyvien alojen raaka-aineet, joissa tarjonta on keskittyneempää ja tuotannon koordinointi helpompaa. Sen sijaan lopputuotteiden hintojen elpyminen on ollut hidasta. Kuluttajamarkkinoiden pitkään jatkunut hidas elpyminen on rajoittanut yritysten kykyä siirtää korkeammat tuotantokustannukset loppukuluttajille, mikä on estänyt laaja-alaisen reflaation. Alhaisen inflaation ja renminbin viimeaikaisen vahvistumisen ansiosta rahapolitiikalla on edelleen liikkumavaraa ylläpitää tukevaa linjaa heikon kotimaisen kysynnän torjumiseksi, vaikka energian hintojen nousu ja alhaisempi kasvutavoite saattavat hidastaa elvytyksen vauhtia.

Rajoitettu lisärahoituspolitiikan tuki

Alhaisemman kasvutavoitteen ja suuremman politiikan joustavuuden ansiosta Kiinan vuoden 2026 talousarvio pysyy suurelta osin muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Finanssipoliittisen tuen kokonaismäärä on kuitenkin edelleen huomattava. Kokonaisbudjettivajeen (ilman erityisten valtion joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskukvoottia) suhde on ennallaan vuoteen 2025 verrattuna, eli 4 % BKT:sta, mikä on edelleen yli pitkään sovitun 3 %:n rajan. Keskushallinnon erityisjoukkovelkakirjojen kiintiö, jota on viime vuosina käytetty rakennushankkeiden ja kulutustukien rahoittamiseen, on myös pysynyt ennallaan 1,3 biljoonassa RMB:ssä (noin 0,9 % BKT:sta). Lisäksi paikallishallinnon erityisjoukkovelkakirjojen kiintiö, jota on perinteisesti käytetty infrastruktuurin rahoittamiseen mutta jota on viime aikoina laajennettu tukemaan strategisten alojen kehitystä ja asuntomarkkinoiden vakauttamista, pysyy myös edellisvuodesta muuttumattomana 4,4 biljoonassa RMB:ssä (noin 3 % BKT:sta). Yhteensä nämä toimenpiteet edustavat edelleen lähes 8 % BKT:stä, mikä viittaa siihen, että julkisen talouden vakauttaminen ei ole vielä näköpiirissä. Vakavan kotimaisen kysynnän ja deflaatiopaineiden taustalla kasvun tukemiseen tarvitaan edelleen jatkuvia finanssipoliittisia elvytystoimia. Maa-alueiden myynnistä johtuvien rakenteellisten tulovajeiden vuoksi julkisen talouden alijäämät pysyvät todennäköisesti korkealla tasolla, ja velkasuhde suhteessa BKT:hen on noususuunnassa keskipitkällä aikavälillä.

Kiinan vaihtotaseen ylijäämä nousi ennätykselliseen 735 miljardiin dollariin (3,7 % BKT:sta) vuonna 2025, kun se vuonna 2024 oli 423,9 miljardia dollaria (2,4 % BKT:sta). Parannus johtui pääasiassa tavarakaupan ylijäämän voimakkaasta kasvusta. Yhdysvaltojen korottamista tulleista huolimatta vienti ASEAN-maihin ja muihin kehittyviin alueisiin, kuten Latinalaiseen Amerikkaan, on suurelta osin kompensoinut Yhdysvaltoihin suuntautuvien toimitusten vähenemisen. Parannusta tukivat myös tekoälyyn liittyvä elektroniikan kysyntä ja heikko tuontikysyntä. Samaan aikaan palvelukaupan alijäämä supistui, mikä johtui suurelta osin saapuvan matkailun kasvusta. Kasvua tukivat suorien lentoyhteyksien lisääntyminen sekä 30 päivän viisumivapauskäytännön laajentaminen koskemaan useampia maita. Rahoituspuolella ulkomaisten suorien sijoitusten nettovientivirta supistui myös, mihin vaikutti osittain ulkomaisten sijoitusten kiellettyjen alojen luettelon lyhentäminen, jolla poistettiin kaikki teollisuustuotantoa koskevat rajoitukset ja avattiin palvelusektoria entisestään. Yhdessä nämä kehityssuuntaukset ovat johtaneet maksutaseen kokonaisparannukseen, mikä on aiheuttanut renminbin kurssin nousupainetta. Valuutan vahvistumispaine yhdistettynä raakaöljyn ja kaasun korkeampiin hintoihin saattaa kuitenkin hidastaa tavarakaupan taseen paranemista, vaikka vaihtotaseen kokonaisylijäämä todennäköisesti pysyy vakaana.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen strateginen kilpailu jatkuu ennallaan

Yhdysvallat ja Kiina solmivat kauppasodan aselevon lokakuussa 2025, mutta taustalla oleva keskipitkän aikavälin strateginen kilpailu on säilynyt ennallaan. Molemmat osapuolet ovat tehneet myönnytyksiä pyrkiessään voittamaan aikaa keskinäisen riippuvuuden asteittaiseksi vähentämiseksi, säilyttäen samalla sopimuksen ulkopuolella vaikutusvaltaa, joka voisi helposti sytyttää jännitteet uudelleen. Yhdysvallat suostui puolittamaan 20 prosentin fentanyyliin liittyvät tullit, jotka myöhemmin peruutettiin kokonaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi ne laittomiksi. Washington ei kuitenkaan tehnyt myönnytyksiä kehittyneiden sirujen vientirajoitusten lieventämisessä tai Taiwanille annettujen sotilaallisten sitoumusten muuttamisessa. Kiina puolestaan suostui lykkäämään viiden uuden harvinaisen maametallin (REE) vientivalvontaa ja niitä koskevia ekstraterritoriaalisia säännöksiä. Tämä antaa Yhdysvalloille enemmän aikaa järjestää harvinaisten maametallien toimitusketjuja Kiinan ulkopuolelta, erityisesti Japanin, Malesian ja Vietnamin kanssa. Seitsemän harvinaisen maametallin vientirajoitukset kuitenkin säilytettiin. Näihin kuuluvat dysprosium ja terbium, jotka ovat korkean suorituskyvyn siruille ja puolustusvälineille kriittisiä materiaaleja.

Yhdysvaltojen ulkopuolella Kiinan ja EU:n kauppasuhteet näyttävät parantuneen sen jälkeen, kun on sovittu puitteista, joilla Kiinan sähköajoneuvoihin kohdistuvat tukien vastaiset tullit (jopa 35 %) korvataan vähimmäistuontihintasitoumuksilla. Vastauksena Kiina asetti EU:n maitotuotteille alhaisemmat polkumyyntitullit kuin alun perin oli suunniteltu. Suhteet eivät kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista, kun otetaan huomioon jatkuvat tavarakaupan epätasapainot, teollisuuspolitiikan rakenteelliset erot sekä mielipide-erot Ukrainan konfliktista. Sen sijaan Kiinan ja Japanin kauppasuhteet ovat kiristyneet vakavasti japanilaisten lausuntojen jälkeen, jotka koskivat sotilaallista osallistumista mahdolliseen Taiwanin konfliktiin. Tämä johti siihen, että Kiina rajoitti kaksikäyttötuotteiden – mukaan lukien harvinaiset maametallit, dronet ja kehittynyt elektroniikka – vientiä 20 japanilaiselle yritykselle, joiden se katsoi vahvistavan Japanin sotilaallisia valmiuksia.

Luultavasti välttääkseen suoraa yhteenottoa Yhdysvaltojen kanssa ja keskittääkseen sotilaalliset resurssinsa rajojensa läheisyyteen Kiina on pysynyt julkisesti vaiti viimeaikaisista jännitteistä Lähi-idässä. Kotimaassa se on asettanut etusijalle raakaöljyn toimitusvarmuuden ja rajoittanut jalostettujen tuotteiden vientiä. Bensiinin, dieselin ja lentopolttoaineen vienti on nyt kielletty, vaikka toimitukset Hongkongiin ja Macaoon ovat edelleen poikkeuksen alaisia. Vaikka Kiinan yleinen ulkoinen energiariippuvuus on edelleen maltillisempaa kuin alueen muilla mailla runsaan kotimaisen kivihiilen ja uusiutuvan energian nopean kasvun ansiosta, sen riippuvuus Lähi-idästä tuodusta öljystä ja kaasusta liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin aiheuttaa edelleen merkittäviä riskejä. Yhdessä Yhdysvaltojen äskettäisen Venezuelaan kohdistuneen intervention kanssa – joka on jo ohjannut venezuelalaisen raakaöljyn pois Kiinasta – nämä kehityskulut asettavat yli 15 prosenttia Kiinan raakaöljyn tuonnista alttiiksi mahdollisille häiriöille. Vaikka strategisia öljyvarastoja on kerätty välittömien häiriöiden varalle, Kiinan on mukautettava energianhankintastrategiaansa monipuolistamalla hankintojaan useiden kumppaneiden välillä ja vähentämällä riippuvuuttaan poliittisesti epävakaista toimittajista.

Maksu

Käteismaksua käytetään yleensä kotimaisissa vähittäiskaupan kaupoissa, joissa ostaja ja myyjä ovat kasvotusten. Viranomaisten asettamien tiukkojen pääomavalvontatoimenpiteiden vuoksi yksityishenkilö voi ostaa vuosittain enintään 50 000 Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi kun kiinalainen yritys suorittaa kansainvälisen maksun ulkomaan valuutassa, sen on toimitettava paikalliselle pankille ulkomaanvaluutan maksuun liittyvä hakemus sekä sitä tukevat asiakirjat, kuten myyntisopimukset ja laskut. Koko prosessi voi olla varsin pitkäkestoinen, ja on mahdollista, että pankki hylkää maksun.

Kaupalliset hyväksymisvekselit (CAD) ja pankkivekselit (BAD) ovat molemmat yleisiä maksutapoja kiinalaisille yrityksille. Nämä ovat kaksi siirtokelpoista arvopaperia: kun taas CAD:n myöntää yritys, joka valtuuttaa maksajan maksamaan ehdottomasti määritetyn summan edunsaajalle tiettynä päivänä, BAD:n myöntää hyväksymishakija, joka valtuuttaa hyväksymispankin suorittamaan ehdottoman maksun tietystä rahamäärästä maksunsaajalle tai haltijalle määrättynä päivänä. Käytännössä BAD:tä pidetään turvallisempana ja siksi yleisemmin hyväksyttynä kuin CAD:tä.

Myös rembursseja ja sekkejä käytetään, mutta ne eivät ole Kiinassa yhtä suosittuja. Remburssien käyttö rajoittuu tyypillisesti suuriin yrityksiin, ja sekä yksityishenkilöt että yritykset käyttävät sekkejä harvoin.

SWIFT-pankkisiirrot kuuluvat myös suosituimpiin maksutapoihin, sillä ne ovat nopeita, turvallisia ja niitä tukee kehittynyt pankkiverkosto sekä kansainvälisesti että kotimaassa.

Perintä

Sopimusvaihe

Velkoja soittaa velalliselle ja lähettää perintäkirjeitä vaatiakseen maksua. Jos velallinen on yhteistyöhaluinen ja myöntää velan, osapuolet neuvottelevat maksusuunnitelmasta velan maksamiseksi. Riitatapauksessa osapuolten on päästävä sopimukseen tai tarjottava alennusta velkasummasta.

Oikeudenkäynnit

Kiinan oikeusjärjestelmä on monimutkainen. Se on jaettu useisiin eri tasoisiin tuomioistuimiin. Alimmalla tasolla ovat perusväestötuomioistuimet, kuten piirikuntien tai kaupunkien väestötuomioistuimet. Perusväestötuomioistuimet käsittelevät suurimman osan ensimmäisen asteen asioista. Keskitason kansantuomioistuimet käsittelevät tiettyjä asioita ensimmäisessä oikeusasteessa, kuten merkittäviä ulkomaanliitännäisiä asioita, sekä valitusmenettelyjä, jotka on nostettu perusluokan kansantuomioistuinten antamien päätösten perusteella. Ylemmällä tasolla korkeat kansantuomioistuimet ratkaisevat merkittävät asiat ensimmäisessä oikeusasteessa. Korkein kansantuomioistuin on ylimmällä tasolla; se käsittelee tulkintakysymyksiä ja sillä on toimivalta asioissa, joilla on merkittävä vaikutus koko maassa.

Nopeutettu menettely

Jos velka on puhtaasti rahallinen, velkojan ja velallisen välillä ei ole muita velkakiistoja ja maksamismääräys voidaan toimittaa velalliselle, velkoja voi hakea tuomioistuimelta velallista koskevaa maksamismääräystä. Velallisella on 15 päivää aikaa maksaa velka maksumääräyksen antamisen jälkeen; muussa tapauksessa hänen on esitettävä puolustuksensa ennen maksuajan päättymistä. Jos velallinen laiminlyö kummankin, velkoja voi hakea täytäntöönpanoa. Jos tuomioistuin kuitenkin hyväksyy velallisen kirjallisen vastineen tai vastalauseen ja antaa päätöksen velanmaksumääräyksen kumoamisesta, velanmaksumääräys mitätöidään ja velkoja voi halutessaan ryhtyä oikeustoimiin. Käytännössä velkojat eivät yleensä käytä pikamenettelyä, vaan aloittavat välittömästi oikeudenkäynnin, kun sovitteluvaihe epäonnistuu.

Tavallinen menettely

Oikeudenkäynti alkaa siitä, että velkoja nostaa kanteen ja toimittaa vaatimuskirjelmän toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Kun asia on otettu käsiteltäväksi, osapuolille toimitetaan haasteet. Yleensä ensimmäinen istunto järjestetään kuukauden kuluessa, ja tuomioistuin yrittää viimeisen kerran saada aikaan maksusopimuksen velkojan ja velallisen välillä sovittelun avulla. Jos sopimukseen ei päästä, oikeudenkäynti jatkuu useiden istuntokierrosten ajan, ennen kuin tuomioistuin antaa tuomionsa.

Teoriassa ensimmäisen asteen tuomio voitaisiin antaa kuuden kuukauden kuluessa asian hyväksymisestä, mutta käytännössä menettely voi kestää kauemmin, kun asian monimutkaisuus kasvaa (esimerkiksi kun velkojia on useampi kuin yksi tai kun asiaan liittyy ulkomainen osapuoli). Joissakin tapauksissa koko prosessi voi kestää yhdestä kahteen vuoteen. Lisäksi muutoksenhakumenettely on saatettava päätökseen kolmen kuukauden kuluessa muutoksenhaun hyväksymisestä.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Kotimaiset tuomiot voidaan täytäntöönpanna esimerkiksi takavarikoimalla velallisen pankkitilejä tai omaisuutta tai siirtämällä oikeuksia. Velkoja voi hakea täytäntöönpanoa kansantuomioistuimelta tai täytäntöönpanoviranomaiselta.

Ulkomaisissa tuomioissa tunnustaminen ja täytäntöönpano perustuvat sellaisen kansainvälisen sopimuksen määräyksiin, jonka sekä Kiina että kyseinen ulkomaa ovat tehneet tai johon ne ovat liittyneet, tai vastavuoroisuuden periaatteeseen. Käytännössä ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpano on Kiinassa helpompaa kuin ulkomaisten tuomioistuinten päätösten täytäntöönpano, koska yli 150 maata, mukaan lukien Kiina, on allekirjoittanut ja ratifioinut Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (New York, 10. kesäkuuta 1958).

Toinen täytäntöönpanomenetelmä on Kiinan ja Hongkongin välinen ”Sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisten tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta” (REJA). Vastaavia sopimuksia on myös Manner-Kiinan ja Macaon sekä Manner-Kiinan ja Taiwanin välillä. Ne tarjoavat oikeudellisen perustan sille, että kiinalaiset tuomioistuimet voivat panna täytäntöön Hongkongin, Macaon ja Taiwanin tuomioita. Niiden ansiosta velkojat voivat käyttää Hongkongin, Macaon ja Taiwanin tuomioistuimia Manner-Kiinan tapauksissa.

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Osapuolet voivat sopia velkojen uudelleenjärjestelyistä ilman oikeudenkäyntiä. Tällaiset järjestelyt eivät kuitenkaan saa vaarantaa muiden velkojien etuja – muussa tapauksessa ne voidaan myöhemmin julistaa pätemättömiksi missä tahansa tuomioistuimen konkurssimenettelyssä.

Vuoden 2007 kiinalaisessa yritysten konkurssilakissa määritellään kolme virallista konkurssimenettelyä: konkurssi, saneeraus ja sovittelu.

UUDELLEENJÄRJESTELYMENETTELYT

Tämä voi estää varallisuudeltaan vahvan, mutta kassavirtaongelmista kärsivän yrityksen joutumisen konkurssiin. Sekä velallinen että velkoja voivat hakea tuomioistuimelta uudelleenjärjestelyä, jonka avulla velallinen voi hallinnoida omaisuuttaan pesänhoitajan valvonnassa. Uudelleenjärjestelysuunnitelman on saatava enemmistön hyväksyntä kussakin äänestysluokassa (vakuudelliset velkojat, velkojat, työntekijät…) velkojien kokouksessa, minkä jälkeen se on toimitettava tuomioistuimeen hyväksyttäväksi kymmenen päivän kuluessa sen hyväksymispäivästä.

Rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon jälkeen selvittäjä valvoo velallisen toimintaa ja toimittaa siitä raportin tuomioistuimelle. Selvittäjän tai velallisen on jätettävä hakemus tuomioistuimelle hyväksyttäväksi kymmenen päivän kuluessa suunnitelman hyväksymispäivästä.

SOVITTELU

Tämä menettely antaa yritykselle mahdollisuuden selvittää velkansa velkojiensa kanssa ennen kuin tuomioistuin julistaa velallisen konkurssiin. Velallinen toimittaa maksuehdotuksen suoraan tuomioistuimelle, ja saatuaan tuomioistuimen hyväksynnän sovitteluehdotukselle velallinen saa omaisuutensa ja liiketoimintansa takaisin selvittäjiltä. Selvittäjä valvoo velallisen toimintaa ja raportoi siitä tuomioistuimelle. Jos velallinen laiminlyö sovintoratkaisun toteuttamisen, tuomioistuin lopettaa tämän menettelyn ja julistaa velallisen konkurssiin velkojien pyynnöstä.

KONKURSSI

Menettelyn tarkoituksena on selvittää maksukyvytön yritys ja jakaa sen varat velkojille. Konkurssihakemus on jätettävä tuomioistuimelle, ja hakemuksen voi jättää sekä velallisen että velkojan puolesta. Kun tuomioistuin on hyväksynyt konkurssihakemuksen, se nimittää selvittäjän selvitystilan hallintakomiteasta, ja velalliselle ilmoitetaan asiasta viiden päivän kuluessa. Velallisen on toimitettava tilinpäätös tuomioistuimelle 15 päivän kuluessa. Selvittäjä tarkistaa saatavat ja jakaa varat velkojille. Kun lopullinen varojen jakaminen on saatu päätökseen, tuomioistuin vastaanottaa selvittäjän kertomuksen ja päättää 15 päivän kuluessa, päätetäänkö menettely.

ERITYISSÄÄNNÖKSET YRITYSTEN KONKURSSIMENETTELYISTÄ VUODEN 2020 COVID-19-PANDEMIAN AIKANA:

Jos velkojat hakevat yrityksen konkurssimenettelyä velallisen pandemian tai pandemian torjuntatoimenpiteiden seurauksena syntyneen velanmaksun laiminlyönnin vuoksi, kansantuomioistuimen tulisi pyrkiä estämään velallisen konkurssi edistämällä aktiivisesti velallisen ja velkojan välisiä velkaneuvotteluja esimerkiksi maksuerien sovittamisella, luottoaikojen pidentämisellä tai sopimushintojen tarkistamisella.

Tuomioistuimen tulisi erottaa toisistaan yritykset, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa pääasiassa COVID-19:n vuoksi, ja ne, jotka kärsivät taloudellisista vaikeuksista jo ennen pandemiaa. Ensimmäisessä tapauksessa konkurssimenettelyä on vältettävä, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa tuomioistuimen on annettava yritysten mennä konkurssiin.

Viimeksi päivitetty: maaliskuu 2026