Malawi

Hidas kasvu ja korkea inflaatio pitävät köyhyyttä yllä

Talouskasvun odotetaan pysyvän riittämättömänä vuosina 2026 ja 2027. Väestönkasvu jatkaa talouskasvua nopeampana (+2,6 %), mikä syventää entisestään henkeä kohti lasketun tulon laskua. Talous on erittäin riippuvainen maataloudesta, joka työllistää lähes 60 % työvoimasta, tuottaa noin neljänneksen BKT:stä ja tuottaa 80 % vientituloista. Pääosin sateen varassa oleva, tuottavuudeltaan heikko ja huonosti monipuolistettu (tupakka, maissi, tee) sektori on altis toistuville äärimmäisille sääilmiöille. Maataloustuotannon odotetaan elpyvän (+2,5 % vuonna 2026) kahden vuoden kuivuuden ja sitä seuranneiden tulvien jälkeen, jotka ovat koetelleet keskialuetta tammikuusta 2026 lähtien. Lannoitteiden hintojen nousu saattaa kuitenkin painaa tuotantoa vuonna 2027. Kaivostoiminta laajenee hieman, kun Kayelekeran uraanikaivos (suljettuna vuodesta 2013) avataan uudelleen joulukuussa 2025 ja Kangankunden (harvinaiset maametallit) ja Kanyikan (niobium) kaivokset otetaan asteittain käyttöön vuoteen 2028 mennessä. Kaikkia kolmea kaivosta operoivat australialaiset yritykset. Kaivostoiminnan osuus BKT:stä (1 %) pysyy kuitenkin rakenteellisesti rajallisena huolimatta hallituksen kunnianhimoisista pitkän aikavälin tavoitteista (12 % vuoteen 2063 mennessä). Valmistusteollisuuden (11 % BKT:stä) haasteet jatkuvat. Palvelualalla (54 % BKT:stä), mukaan lukien kauppa, liikenne, televiestintä ja kiinteistöala, kasvu jää vaatimattomaksi, sillä kotitaloudet – jotka muodostavat suuren osan kysynnästä – ovat merkittävän paineen alla. Suuri osa väestöstä kärsii edelleen elintarviketurvan puutteesta ja köyhyydestä (76 % elää alle 3 Yhdysvaltain dollarilla päivässä), ja työttömyys pysyy korkealla (19,7 %). Sähkön saatavuutta haittaa edelleen se, että verkko on alikehittynyt suhteessa asennettuun kapasiteettiin. Keskipitkällä aikavälillä Mpatamangan vesivoimavarastohanke (MHSP) – 301 MW:n vesivoimahanke, joka on vielä rahoitusvaiheessa – voisi tukea kasvua vahvistamalla sähköverkkoa.

Vallinnut inflaatio hidastui vuoden 2025 toisella puoliskolla, kun elintarvikkeiden hinnat laskivat suurten kansainvälisten maissilahjoitusten ansiosta. Tämä suuntaus voi kuitenkin kääntyä päinvastaiseksi polttoaineiden hintojen noustessa, sillä maan polttoainehuolto on täysin tuonnista riippuvaista. Polttoaineiden hintoja on säännelty vuodesta 2024 lähtien, mutta Malawin energiansääntelyviranomainen (MERA) ilmoitti huhtikuussa 2026 dieselhintojen 35 prosentin korotuksesta tammikuun ensimmäisen korotuksen jälkeen. Lisäksi julkisen talouden alijäämän rahoittaminen rahalla ruokkii edelleen inflaatiopaineita. Lopuksi heikot valuuttavarannot voivat johtaa sekä tuonnin supistumiseen että pakottaa devalvaatioon, mikä nostaisi tuontikustannuksia. Käytännössä valuutta on ollut sidottu Yhdysvaltain dollariin vuodesta 2024 lähtien, mutta merkittävä osa valuuttakaupoista ja tuonnista tapahtuu rinnakkaismarkkinoilla, joilla valuuttakurssi on kaksi-kolme kertaa heikompi. Tämän seurauksena keskuspankki (RBM) saattaa keskeyttää maaliskuussa 2026 aloitetut asteittaiset korkojen laskut (-200 peruspistettä, 24 prosenttiin). Rahapolitiikka on edelleen sekä tehotonta – rajoitetun rahoituksen välityksen vuoksi – että elvyttävää, jotta hallituksen kotimaisia lainakustannuksia voitaisiin hillitä.

Epävakaa taloudellinen tilanne

Vastatakseen viimeaikaisiin ilmastokriiseihin, Ukrainan sodan ja pandemian aiheuttamiin inflaatiovaikutuksiin Malawi on toteuttanut elvyttävää finanssipolitiikkaa, joka on pahentanut maan velkataakkaa. Malawin julkisen talouden alijäämät (prosentteina BKT:sta) ovat olleet keskimäärin toiseksi suurimmat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuodesta 2022 lähtien. Niiden odotetaan supistuvan hieman vaalitilanteesta johtuvan erityisen suuren alijäämän jälkeen tilikaudella 2025–2026. Talousarviossa tilikaudelle 2026–2027 ennakoidaan reaalisesti vakaita menoja (32 % BKT:sta) ja 14 prosentin tulojen kasvua, jota tukevat verotulojen kasvu ja kansainvälisen avun elpyminen. Kasvun laajuus vaikuttaa kuitenkin saavuttamattomalta, kun otetaan huomioon viimeaikaiset tulokehityssuuntaukset (keskimäärin +0,5 prosenttiyksikköä BKT:sta vuodessa). Menojen supistamisen mahdollisuuksia rajoittavat edelleen pääasiassa kotimainen velanhoitomenot (43 % tuloista) sekä lakisääteiset velvoitteet (palkat, eläkkeet). Tämän seurauksena tilikaudella 2025–2026 vain 6 % kotimaisista tuloista oli käytettävissä harkinnanvaraisesti. Maatalousalalle osoitetaan edelleen merkittävä osuus talousarviosta (6,6 % menoista tilikaudella 2025–2026), erityisesti lannoitetukijärjestelmän, edullisten tuotantopanosten ohjelman (AIP) kautta, jonka kustannusten odotetaan nousevan huomattavasti (0,7 % BKT:stä tilikaudella 2025–2026). Infrastruktuuri-investointien lisääntynyt hajauttaminen (33 % pääomamenoista hallinnoidaan nyt paikallistasolla vaalipiirien kehitysrahaston (CDF) kautta, kun osuus oli 3 % tilikaudella 2025–2026) voisi auttaa parantamaan tie- ja sähköverkkoja. CDF:n heikko valvonta viime vuosina viittaa kuitenkin riskiin, että paikalliset menot eivät pysy suunnitelmissa. Ulkoinen budjettituki (20 % tuloista, 4 % BKT:sta), joka tulee pääasiassa Maailmanpankilta, on edelleen ratkaisevan tärkeää. Yhdysvaltojen ja EU:n budjetin ulkopuolinen tuki, jonka osuus BKT:stä oli 9 % vuonna 2024, väheni vuonna 2025 USAID:n lakkauttamisen ja Millennium Challenge Corporationin 350 miljoonan Yhdysvaltain dollarin infrastruktuuritukiohjelman peruuttamisen seurauksena. Osa terveysavusta palautettiin kuitenkin tammikuussa 2026 ”America First Global Health Strategy Agreement” -sopimuksen puitteissa, jonka nojalla myönnetään 792 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria viiden vuoden aikana. Neuvottelut IMF:n kanssa uudesta rahoitusohjelmasta ovat jumiutuneet. Alijäämä rahoitetaan laskemalla liikkeeseen lyhytaikaisia arvopapereita kotimaiselle rahoitussektorille, joista merkittävän osan ostaa RBM.

Vaihtotase on syvästi alijäämäinen, mikä heijastaa rakenteellista kauppataseen epätasapainoa, joka johtuu hyvin kapeasta, matalan lisäarvon aloille keskittyneestä vientipohjasta sekä voimakkaasta riippuvuudesta tuonnista. Tämän seurauksena valuuttavarannot ovat erittäin vähäiset (maaliskuussa 2026 RBM:n hallussa oli 0,4 kuukauden tuontia vastaava määrä ja koko talouden osalta 2,3 kuukauden tuontia vastaava määrä). Valuutan puute jarruttaa tuontia. Huhtikuussa 2026 osa maan kultavarannoista myytiin vakavan polttoainepulan korjaamiseksi. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan kasvavan vuonna 2026, mikä johtuu öljytuotteiden (16 % tuonnista) ja lannoitteiden (6 %) korkeammista hinnoista. Viennin kasvu kompensoi tilannetta osittain, ja sitä tukevat tupakka (55 % viennistä) sekä lupaava sato (Tupakkakomission ennusteen mukaan +13 % edellisvuodesta vuonna 2026). Huolimatta raaka-mineraalien vientikiellosta, joka on ollut voimassa lokakuusta 2025 lähtien, kaivosalan odotetaan vaikuttavan myönteisesti kauppataseeseen, mikä johtuu Kayelekera-kaivokselle myönnetystä poikkeusluvasta; kaivos vie jalostettua uraania (yellowcake). Palveluiden alijäämän (5 % BKT:sta) ja ulkomailta tulevien rahalähetysten (3,8 % BKT:sta vuonna 2024) odotetaan pysyvän vakaina. Rahoitus perustuu hankekohtaiseen apuun ja budjettitukeen.

Malawin erittäin suuren julkisen velan taakan odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2026. Sen kotimainen osuus on noin 60 % kokonaismäärästä ja kasvaa edelleen. Malawi on jättänyt maksamatta velkojaan ulkomaisille kaupallisille velkojilleen, pääasiassa Trade & Development Bankille (TDB) ja African Export-Import Bankille (Afreximbank). Tämän seurauksena se turvautuu yhä enemmän kotimaiseen pankkimarkkinaan lainanottoa varten huolimatta erittäin korkeista koroista (keskimäärin noin 6 prosentin reaalituotto kolmen vuoden maturiteetilla) tai muuten keskuspankilta, jolla on hallussaan 30 prosenttia kotimaisesta velasta. Ulkomaanvelka on sen sijaan suurelta osin edullisin ehdoin myönnettyä, ja 70 % siitä on monenvälisten velkojien hallussa, pääasiassa Maailmanpankin, mutta myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Afrikan kehityspankin (AfDB) hallussa. Vuonna 2024 Kiinan ja Kuwaitin kanssa tehtyjen sopimusten myötä toteutetun osittaisen velkojen uudelleenjärjestelyn jälkeen kahdenvälisten velkojen määrä on nyt alhainen (8 % ulkomaanvelasta), ja ne ovat pääasiassa Kiinan Exim-pankille. Neuvottelut ulkomaan kaupallisten velkojen uudelleenjärjestelystä ovat käynnissä, mutta edistyminen on hidasta. Uuden maksukyvyttömyyden riski on suuri.

Poliittinen siirtymävaihe ja kiireelliset uudistustarpeet

Syyskuussa 2025 pidetyissä yleisvaaleissa entinen presidentti Peter Mutharika (2014–2020) voitti ensimmäisellä kierroksella saamalla 57 % äänistä istuvaa presidenttiä Lazarus Chakweraa vastaan vaaleissa, joissa äänestysaktiivisuus oli tavallista korkeampi (76 %). Vaikka ennen äänestystä järjestettiin merkittäviä mielenosoituksia, tulosten julkistaminen sai aikaan suhteellisen rauhallisen reaktion. Uusi hallitus on kuitenkin haavoittuvassa asemassa, ja se joutuu toimimaan hajanaisen parlamentin kanssa ilman ehdotonta enemmistöä. Hallitseva Demokraattinen edistyspuolue (DPP) sai 229 paikasta 99. Se on riippuvainen tilapäisistä liittoutumista riippumattomien jäsenten kanssa tiettyjen lakiesitysten läpiviemiseksi. Chakweran johtama Malawin kongressipuolue (MCP), joka on nyt tärkein oppositiovoima, voitti 52 paikkaa. Riippumattomien ehdokkaiden nousu heijastaa kasvavaa tyytymättömyyttä kahta perinteistä puoluetta kohtaan, kun otetaan huomioon taloustilanteen epävarmuus ja parannusten puute. Mutharikan suunnitelma toteuttaa epäsuosittuja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) suosituksia, jotka tasoittaisivat tietä rahoitussopimukselle, vaikuttaa keskipitkällä aikavälillä epätodennäköiseltä myrskyisän yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi.

Lilongwe ylläpitää ystävällisiä suhteita sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin että Kiinan kanssa, ja taloudellisen ja humanitaarisen tuen hankkiminen on edelleen Malawin diplomatian pääpainopiste. Alueellisella tasolla Malawi on Eteläisen Afrikan tulliliiton (SACU) jäsen. Maa kehittää hankkeita naapurimaidensa Mosambikin ja Sambian kanssa. Mosambik vuokraa osan Nacalan satamastaan Malawille, mikä parantaa alueellista liikenneyhteyttä ja mahdollistaa Malawille pääsyn merelle. Myös Mosambikin ja Malawin välinen sähköverkkoyhteyshanke (MOMA) on määrä saada valmiiksi vuonna 2026. Sen sijaan Tansanian kanssa on edelleen käynnissä pitkäaikainen rajakiista Nyasa-järven rajan määrittämisestä, vaikka jännitteet ovatkin vähäisiä.

Viimeksi päivitetty: kesäkuu 2026