Suriname

Talouden elpyminen jatkuu öljyalan uusien investointien myötä

Covid-19-pandemian aiheuttaman syvän taantuman jälkeen talous on elpynyt maltillisesti vuodesta 2022 lähtien, ja elpyminen kiihtyi vuonna 2024. Kulta, joka on perinteisesti muodostanut suurimman osan viennistä, tukee edelleen nettovientituloja, sillä hinta ja kysyntä pysyvät korkealla tasolla. Lisäksi kasvua vauhditti pääasiassa yksityinen kulutus, sillä tiukempi rahapolitiikka ja raaka-aineiden hintojen lasku hillitsivät inflaatiota merkittävästi, mikä paransi kotitalouksien reaalituloja.

Vuonna 2025 talouden elpymisen odotetaan jatkuvan. Lokakuussa 2024 ilmoitetun lopullisen investointipäätöksen myötä työt alkavat uudella GranMorgu-merikentällä (lohko 58), ja öljyntuotannon odotetaan alkavan vuoteen 2028 mennessä. TotalEnergies ja sen kumppanit aikovat investoida noin 10,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 2025–2028, mikä vauhdittaa uusia investointeja erityisesti infrastruktuuriin. Lopuksi tiukka rahapolitiikka, johon liittyy vähäinen varantorahan luominen, sekä IMF:n laajennetun luottojärjestelyn (Extended Credit Facility) mukainen julkisen talouden vakauttaminen vähentävät edelleen inflaatiopaineita. Maailmanlaajuisten elintarvike- ja energianhintojen edelleen lasku yhdessä vahvan valuutan kanssa auttaa myös hillitsemään inflaatiopaineita. Paineet pysyvät kuitenkin riittävän suurina vaikuttamaan kotitalouksien ostovoimaan ja hillitsemään yksityistä kulutusta. Onneksi jotkin öljyn ja kaasun hyödyntämiseen liittyvät palvelut, mukaan lukien pääkaupungin vilkastunut vähittäiskauppa, tarjoavat jonkin verran tukea osalle väestöä.

Velkojen uudelleenjärjestely lähes valmis ja julkisen talouden vakauttaminen käynnissä

Surinamin dollarin heikkenemisen ja talouden taantuman seurauksena vuoden 2020 lopulla tapahtuneen maksukyvyttömyyden jälkeen velkaneuvottelut päättyivät kesäkuussa 2022 Pariisin klubin kanssa tehtyyn velkojen uudelleenjärjestelysopimukseen, jolla takaisinmaksut keskeytettiin vuoteen 2028 asti ja asetettiin vastaavat ehdot muille velkojille. Kaikkien Pariisin klubin jäsenten ja Intian kanssa on solmittu kahdenväliset sopimukset, ja neuvottelut Kiinan kanssa (jolla on hallussaan 11,5 % julkisesta velasta) ovat edenneet loppuvaiheeseen. Suriname allekirjoitti Kiinan kanssa velan uudelleenjärjestelysopimuksen marraskuussa 2024, joka kattoi velat Exim Bankille ja Kiinan teollisuus- ja kauppapankille, ja ensimmäiset takaisinmaksut suoritettiin samassa kuussa. Periaatesopimus joukkovelkakirjojen haltijoiden kanssa, jotka edustavat 96 % yksityisestä kaupallisesta velasta, ehdottaa 25 %:n nimellistä alennusta ja 4,95 %:n korkoa tammikuuhun 2026 asti, jolloin kuponkikorko nousee 7,95 %:iin. Lisäksi maksurästit muille velkojille, mukaan lukien kotimaiset velkojat, on jo selvitetty. Sopimukset sisältävät erityisesti tulevia öljyhankkeita koskevia takaisinperintäehtoja, jotka takaavat mahdolliset mukautukset Surinamen taloudellisen suorituskyvyn perusteella.

IMF on myöntänyt 690 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kolmen vuoden ajalle (2022–2025) laajennetun luottojärjestelyn (Extended Credit Facility) puitteissa, jonka ehtona on julkisen talouden vakauttaminen ja rakenneuudistukset. Keskeisiä toimenpiteitä olivat arvonlisäveron soveltamisalan laajentaminen kattamaan vähintään 60 % kotitalouksien kulutuksesta sekä energiatukien asteittainen poistaminen, mikä on lisännyt tuloja ja voi mahdollisesti auttaa tasapainottamaan talousarviota vuonna 2025, vaikka korkeat sosiaalimenot kompensoivat edelleen haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille tukien poistamista. Lisäksi vuodesta 2022 jatkunut pitkä kuivuus on pakottanut viranomaiset myöntämään tukea riisinviljelijöille ja nostamaan sähkön tuotantokustannuksia. Tulevaisuudessa velkojen uudelleenjärjestelyn ja muiden uudistusten loppuun saattaminen pitäisi parantaa velan kestävyyttä ja julkisen talouden yleistä tilaa. Julkisen talouden sääntöjen vahvistaminen on myös välttämätöntä, kun otetaan huomioon, että öljytulot ovat nousemassa merkittävästi tulevina vuosina.

Vaihtotaseen ylijäämä supistui vuonna 2024, kun tuonnin kasvu ylitti vahvan kullan viennin kasvun. Vuonna 2025 tuontipaineiden odotetaan kasvavan entisestään merellä sijaitsevan öljykentän kehittämisen myötä. Tämä kuitenkin kompensoituu suurelta osin öljynetsintään liittyvien ulkomaisten suorien sijoitusten vastaavalla kasvulla, mikä viittaa siihen, että vaihtotaseen ylijäämä olisi samanlainen kuin vuonna 2024, jos öljytuloja ei oteta huomioon. Samaan aikaan merkittävät rahalähetykset maan laajalta ulkomailla asuvalta väestöltä, joka asuu pääasiassa Alankomaissa ja jonka osuus BKT:stä on noin 4–5 %, yhdistettynä viennin asteittaiseen paranemiseen tarjoavat edelleen ulkoista tukea. Valuuttavarannot ovat kasvaneet (ne kattavat seitsemän kuukauden tuonnin), sillä keskuspankki on pidättäytynyt puuttumasta valuuttamarkkinoihin.

Kiistanalaiset vaalit säästötoimenpiteiden ja yhteiskunnallisen epävakauden keskellä

Vooruitstrevende Hervormings Partij (VHP), joka on perinteisesti edustanut indo-surinamilaista väestöä mutta on onnistunut poistamaan puolueesta sen etnisen ulottuvuuden, nousi maan suurimmaksi puolueeksi toukokuun 2020 parlamenttivaaleissa. VHP johtaa koalitiota, joka antoi hallitukselle enemmistön ja jolla on 51 paikasta 30. Presidentti Chan Santokhi (VHP), jonka hallitseva koalitio nimitti heinäkuussa 2020, on sitoutunut toteuttamaan epäsuosittuja rakenneuudistuksia valmistellakseen maata öljyn hyödyntämiseen. Vaikka vuoden 2023 laajamittaiset mielenosoitukset eivät toistuneet vuonna 2024, yhteiskunnallinen epävakaus on edelleen maan suurin poliittinen riski. Jatkuvasti korkea inflaatio ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) asettamat säästötoimenpiteet ovat edelleen keskeisiä tekijöitä, jotka voivat laukaista levottomuuksia.

Tässä tilanteessa toukokuussa 2025 pidettävät yleiset vaalit voivat osoittautua kiistanalaisiksi. Ennen äänestyksen alkamista Surinamen parlamentti muutti menestyksekkäästi vaalilain piirijärjestelmästä suhteelliseen edustukseen, minkä pitäisi estää vaalien viivästyminen. Maan nykyisen yhteiskunnallisen epävakauden vuoksi kuitenkin mahdolliset korruptioskandaalit tai syytökset vaalipäivää edeltävänä aikana voivat laukaista mielenosoituksia ja levottomuuksia. Surinamesta puuttuu mielipidetutkimustietoja, minkä vuoksi vaalien tulosta on vaikea ennustaa. Maan taloudellisten haasteiden ja korkean inflaation odotetaan vaikeuttavan hallitsevan puolueen vallan säilyttämistä, ja vasemmistolainen Kansallinen demokraattinen puolue (NDP) saattaa johtaa seuraavaa hallitusta. NDP:n yhteydet kiistanalaiseen entiseen johtajaan Desi Bouterseen (joka kuoli joulukuussa 2024 ja oli hallinnut maata 10 vuotta ennen kuin VHP otti vallan) saattavat kuitenkin haitata sen kykyä kerätä ääniä. Lisäksi hallitus ilmoitti myöntävänsä jokaiselle aikuiselle kansalaiselle 750 Yhdysvaltain dollaria vastaavan Royalty Voor Iedereen (RVI, Royalties for Everyone) -maksun, kun se alkaa kerätä rojalteja Block 58:n öljymyynnistä. Tämä toimenpide saattaa vaikuttaa äänestäjien mielipiteisiin. Uusi koalitiohallitus on vaalien todennäköisin lopputulos.

Ulkopolitiikan osalta Suriname ja Guyana ovat viime vuosina vahvistaneet kahdenvälisiä suhteitaan, mikä johtuu pääasiassa niiden yhteisistä eduista öljyn ja kaasun etsinnässä. Molemmat maat tekevät yhteistyötä merellä toteutettavissa energiahankkeissa, mikä edistää taloudellista integraatiota ja alueellista vakautta. Energiakysymysten lisäksi maat ovat laajentaneet yhteistyötään infrastruktuurin, kaupan ja turvallisuuden aloilla tavoitteenaan parantaa rajat ylittävää yhteyksien verkostoa ja talouskasvua. Jatkuvat alueelliset kiistat, kuten kiistanalainen Tigri-alue, ovat kuitenkin herkkiä aiheita, vaikka diplomaattiset ponnistelut ovatkin suurelta osin pitäneet maiden väliset jännitteet kurissa.

Viimeksi päivitetty: maaliskuu 2025