Bangladesh

Kasvun asteittainen ja hauras elpyminen

Bangladeshin talous on elpymässä asteittain kolmen tilikauden jälkeen, joita leimasivat jatkuva inflaatio, poliittiset ja yhteiskunnalliset levottomuudet sekä kasvun hidastuminen. Vaikka poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on edelleen epävakaa, yksityisen kulutuksen (70 % BKT:stä) odotetaan hyötyvän vuonna 2026 kotitalouksille suunnatuista tukitoimenpiteistä sekä vahvoista rahalähetysvirroista (6 % BKT:stä vuonna 2024), erityisesti Persianlahden maista (43 % kokonaismäärästä) ja Yhdysvalloista (16 %). Lisäksi inflaatio hidastui vuonna 2025 sen jälkeen, kun se oli noussut yli vuosikymmenen aikana ennennäkemättömälle tasolle takan jyrkän heikkenemisen ja nousevien energianhintojen seurauksena. Tämä hidastumissuuntaus johtuu suurelta osin vakaammasta valuuttakurssista, jota tuki toukokuussa 2024 käyttöön otettu liukuva kiinnitysjärjestelmä. Tuontiverojen muutokset auttoivat myös hillitsemään tuontitavaroista johtuvaa inflaatiota. Vaikka inflaatio on edelleen korkealla tasolla, se oli 9 % vuoden 2025 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, eli yhden prosenttiyksikön alempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Maailmanlaajuisten energianhintojen lasku sekä jatkuvat ostovoimaa tukevat toimenpiteet, kuten lannoitteiden ostotukia maatalouskustannusten alentamiseksi, auttavat todennäköisesti lieventämään inflaatiopaineita.

Myös viennin odotetaan elpyvän sen jälkeen, kun se kärsi vuosina 2023 ja 2024 vakavasti yhteiskunnallisista levottomuuksista, jotka häiritsivät maan teollista toimintaa. Vaatteet muodostavat 80 % maan viennistä ja hyötyvät edelleen Bangladeshin suhteellisesta edusta työvoimakustannuksissa. Tätä kilpailukykyä, jota tukee laaja nuorten työntekijöiden joukko, koetellaan kuitenkin elokuussa 2025 voimaan tulleen 20 prosentin tullin vuoksi, joka koskee vientiä Yhdysvaltoihin. Lisäksi maan ”vähiten kehittyneen maan” aseman odotettu poistaminen marraskuuhun 2026 mennessä sekä vaateteollisuuden tukien asteittainen poistaminen Maailman kauppajärjestön sääntöjen noudattamiseksi korostavat edessä olevia haasteita viennin kilpailukyvyn säilyttämisessä.

Mikäli taka heikkenee ja inflaatio hidastuu, keskuspankki saattaa lieventää rahapolitiikkaansa hieman vuonna 2026, sen jälkeen kun se on nostanut korkoja viisi kertaa kalenterivuoden 2024 aikana. Päätös voisi tukea yksityisten investointien elpymistä. Poliittinen epävarmuus ja pankkijärjestelmän haavoittuvaisuus todennäköisesti kuitenkin heikentävät investointien kasvua. Bangladeshin pankit ovat alikapitalisoituja, ja niiden järjestämättömien lainojen osuus on huomattavasti suurempi kuin naapurimaissa. Järjestämättömien lainojen osuus oli 24,1 % maaliskuussa 2025, kun Etelä-Aasian pankkien keskiarvo oli 7,9 %.

Julkisen talouden alijäämän vakautuminen ja valuuttavarantoihin kohdistuva paine on vähäistä

Hallitus esitti varainhoitovuoden 2026 (päättyy kesäkuussa 2026) talousarviossaan kokonaismenopaketin, joka oli pienempi kuin edellisenä vuonna hyväksytty talousarvio. Uusin talousarvio on kuitenkin 6,2 % suurempi kuin toteutuneet menot, jotka jäivät ennusteista, kun varainhoitovuotta 2025 tarkistettiin. Vaikka julkiset palvelut (24 % kokonaismenoista) ja korkomenot (15 %) muodostavat kaksi suurinta menokohtaa, painopiste on ollut vahvasti koulutuksessa (14 %) ja liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä (9 %). Tulopuolella talouden elpymisen odotetaan tukevan veronkantoa, jonka osuus kokonaistuloista olisi 63 prosenttia. Talousarviossa ennakoidaan verotulojen kasvavan 8,9 %, mikä mahdollistaisi julkisen talouden alijäämän supistumisen. Ennuste perustuu kuitenkin hieman liian optimistisiin kasvuoletuksiin. Näin ollen alijäämän vakaantuminen (prosentteina BKT:sta) vaikuttaa todennäköisemmältä kehityssuunnalta. Velkarakenteensa mukaisesti hallitus aikoo hankkia rahoitusta pääasiassa kotimaisista lähteistä (57 % alijäämän kokonaisrahoituksesta). Ulkomaisen julkisen velan riskit, jotka kasvoivat vuosina 2022–2024 tuontihintojen nousun ja takan heikkenemisen seurauksena ehtyneiden valuuttavarantojen vuoksi, ovat nyt lieventymässä. Valuuttavarannot olivat syyskuussa 2025 31,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna, ja ne kattavat 4,2 kuukauden tuonnin (perustuen kalenterivuoden 2025 ensimmäisen puoliskon tuontimääriin).

Vaihtotase oli tilikaudella 2025 hyvin lievästi ylijäämäinen (149 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), mikä oli ensimmäinen kerta kahdeksaan vuoteen. Ulkomailla asuvien lähettämien rahalähetysten (+26,8 % Yhdysvaltain dollareina) vauhdittama toissijaisten tulojen kasvu kompensoi kauppataseen alijäämän supistumisen viennin parantuneen kehityksen (+7,7 %) seurauksena. Vaihtotaseen odotetaan palaavan lievään alijäämään vuonna 2026. Yksityisen kulutuksen normalisoituminen yhdistettynä vuonna 2024 valuuttapulan vuoksi käyttöön otettujen tuontirajoitusten lieventymiseen tukee todennäköisesti tuonnin kasvua, mikä laajentaa kauppavajetta. Kauppavaje on luonteeltaan rakenteellinen, sillä Bangladesh on perinteisesti riippuvainen tuonnista taloutensa kannalta välttämättömien tavaroiden, kuten energian, tekstiilikuitujen ja kankaiden sekä tiettyjen elintarvikkeiden (vehnä, sokeri jne.) osalta. Lisäksi rahalähetyksiin, jotka ovat edelleen merkittäviä, saattaa vaikuttaa Yhdysvaltojen talouden hidastuminen, sillä Yhdysvallat on tärkeä rahalähetysten lähde. Alijäämä rahoitetaan kuitenkin kansainvälisellä avulla ja ulkomaisilla suorilla sijoituksilla. Tämä lieventää painetta valuuttavarantoihin, jotka ovat rajalliset.

Jännittynyt ja epävakaa poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne

Väkivaltaisten mielenosoitusten seurauksena Awami-liiton (AL) edustaja Sheikh Hasina päätti viidennen kautensa Bangladeshin pääministerinä elokuussa 2024. Mielenosoitusliike, jonka laukaisi julkisen sektorin kiintiöjärjestelmän uudistuksen peruuttaminen, levisi ja vaikutti jo ennestään jännittyneeseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Suurin oppositiopuolue, Bangladeshin nationalistipuolue (BNP), oli boikotoinut tammikuun 2024 vaaleja. Kyseisissä vaaleissa AL voitti 271 parlamentin 350 paikasta. Äänestysaktiivisuus oli erittäin alhainen – virallisesti 40 prosenttia verrattuna vuoden 2018 80 prosenttiin – vaikka todellinen luku saattoi olla vieläkin alhaisempi. BNP tuomitsi vaalit vilpillisiksi ja kiisti tulokset, mikä kärjisti jännitteitä.

Pääministerin erottua presidentti Mohammed Shahabuddin nimitti vuoden 2006 Nobelin rauhanpalkinnon saajan Muhammad Yunusin johtamaan väliaikaishallitusta, jonka tehtävänä oli palauttaa vakaus ja valmistella uudet vaalit parlamentin uudelleenmuodostamiseksi. Presidentti oli hajottanut parlamentin Sheikh Hasinan erottua. Tämä hallitus joutuu kuitenkin toimimaan jännittyneessä poliittisessa ilmapiirissä, jota leimaavat puolueiden väliset erimielisyydet, kansalaisten epäluottamus sekä vaikeudet yleisen järjestyksen ylläpitämisessä. Lokakuussa 2025 puhkesi uusia mielenosoituksia, tällä kertaa vastalauseena ehdotetulle demokratiaperuskirjalle. Peruskirjan allekirjoitti myöhemmin 25 poliittista puoluetta, mutta siitä jätettiin merkittävällä tavalla pois puolue, jonka olivat äskettäin perustaneet opiskelijat, jotka olivat olleet vuoden 2024 mielenosoitusliikkeen johtohahmoja. Epävakaa tilanne sekä näkymä vuonna 2026 järjestettävistä vaaleista, joihin AL ei todennäköisesti osallistu, lisäävät epävarmuutta. Lisäksi poliittinen tilanne haittaa talous- ja hallintouudistusten toteuttamista ja heikentää sijoittajien luottamusta. Tämän seurauksena ulkomaiset suorat sijoitukset (FDI) elpyivät tilikaudella 2025 (+20 % edellisvuodesta), mutta ne ovat edelleen alle tilikauden 2022 tason, eli ennen levottomuuksien puhkeamista.

Diplomaattisella rintamalla väliaikaisen hallituksen astuminen virkaan merkitsi kansainvälisten suhteiden strategisen tasapainon uudelleenmuodostumisen alkua; suhteet olivat siihen asti keskittyneet suurelta osin Intiaan, joka on maan toiseksi suurin tuontilähde (12 % kokonaistuonnista). Hasinan hallituskautta oli leimannut lähentyminen New Delhin kanssa. Hallituksen kaatumisen jälkeen suhteet Intiaan, jonne entinen pääministeri on paennut, ovat heikentyneet. Intia on rajoittanut vaatteiden, hedelmien ja jalostettujen elintarvikkeiden tuontia Bangladeshista toukokuusta 2025 lähtien. Päätös on seurausta Bangladeshin hallituksen toteuttamasta vastaavasta toimenpiteestä intialaisia villatuotteita kohtaan. Pyrkiessään monipuolistamaan kumppanuuksiaan väliaikainen hallitus on kääntynyt muiden kumppaneiden puoleen, erityisesti Kiinan ja Pakistanin sekä EU:n ja Yhdysvaltojen, jotka ovat sen tärkeimmät vientimarkkinat ja joiden osuus viennistä on vastaavasti 47 % ja 18 %. Yhdysvaltojen kanssa käytävien kauppasopimusneuvottelujen lisäksi, joiden tavoitteena on alentaa Bangladeshin vientiin sovellettavaa tullia (joka on tämän artikkelin kirjoitushetkellä 20 %), Muhammad Yunus kertoi käyvänsä keskusteluja hallintotavasta ja ihmisoikeuksista.

Viimeksi päivitetty: lokakuu 2025