Taloudellinen toiminta elpyy, mutta haasteet jatkuvat
Ecuadorin talouden odotetaan elpyvän maltillisesti vuonna 2025, kun se vuonna 2024 supistui jyrkästi vakavien sähkökatkojen, öljyntuotannon laskun ja turvattomuuden vuoksi. Laskusuhdanne johti laaja-alaiseen taantumaan maataloudessa, teollisuudessa ja palvelualoilla, mutta vuoden 2025 alkupuoliskon tiedot viittaavat nopeaan elpymiseen. BKT kasvoi yli 3 % edellisvuodesta vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, ja kasvua vauhditti kotitalouksien kulutus (62 % BKT:stä vuonna 2023), jota tukivat alhainen inflaatio, reaalipalkkojen nousu ja sähkönjakelun asteittainen normalisoituminen. Muun kuin öljyn vienti, mukaan lukien katkaravut, kaakao ja banaanit, on pysynyt vahvana, mistä ovat hyötyneet parantuneet jokien olosuhteet, korkeat hinnat ja vakaa ulkomainen kysyntä. Teollisuustoiminnassa näkyi ensimmäisiä merkkejä elpymisestä, ja kiinteän pääoman bruttoinvestoinnit (21 % BKT:stä vuonna 2023) alkoivat elpyä luotonannon kasvun ja 60/90-artiklan mukaisten verokannustimien ansiosta; kyseinen artikla tarjoaa tuloverovapautuksia uusille tuotannollisille investoinneille. Investointeja rajoittavat kuitenkin edelleen epävarmuus ja poliittinen hajanaisuus. Julkisia menoja (15 % BKT:sta vuonna 2023) rasittavat edelleen korkeat turvallisuus- ja velanhoitokustannukset, joita arvonlisäveron korotus ja polttoainetukien leikkaukset osittain kompensoivat. Samaan aikaan kansainvälisten öljyn hintojen lasku on heikentänyt valtiontalouden ja ulkomaankaupan tuloja, mikä on lisännyt painetta jo ennestään tiukalle budjetille.
Vuonna 2026 kasvun odotetaan saavan lisää vauhtia vesivoimatuotannon normalisoitumisen – mikäli sääolosuhteet sen sallivat – sekä vuoden 2025 vaalien jälkeisen vakaamman poliittisen tilanteen tukemana. Kotitalouksien kulutuksen ennustetaan pysyvän tärkeimpänä kasvun moottorina, jota tukevat maltillinen inflaatio, reaalipalkkojen nousu ja työllisyystilanteen asteittainen paraneminen. Investointitoiminnan odotetaan vahvistuvan erityisesti kaivos-, rakennus- ja energia-aloilla, mitä tukevat luoton saannin helpottuminen ja pyrkimykset sääntelyesteiden poistamiseen. Julkiset infrastruktuurimenot saattavat myös piristyä, etenkin energia- ja liikennealalla, kun hallitus pyrkii korjaamaan vuoden 2024 energiakriisin aikana paljastuneet pullonkaulat. Öljyntuotanto pysyy kuitenkin todennäköisesti vaimeana ITT-kentän jatkuvien ongelmien ja jatkuvan alirahoituksen vuoksi, vaikka maailmanmarkkinahintojen osittainen elpyminen voisi tukea ulkomaisia tuloja ja lieventää jonkin verran julkisen talouden paineita.
Julkisen talouden näkymät ovat edelleen hauraat IMF:n tuesta ja suunnitellusta vakauttamisesta huolimatta
Julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan vuonna 2025, kun alhaisemmat öljyn hinnat, väliaikaisten verotoimenpiteiden poistaminen sekä turvallisuuteen ja velanhoitoon kohdistuvat korkeat menot rasittavat julkista taloutta. Kuukausittaiset öljytulot ovat laskeneet selvästi alle virallisten ennusteiden, joihin ovat vaikuttaneet sekä ITT-kentän sulkemisen jälkeinen tuotannon lasku että heikommat maailmanmarkkinahinnat. Vaikka arvonlisäveron korotus ja tukien leikkaukset ovat tuoneet jonkin verran lyhytaikaista helpotusta, ne eivät ole täysin kompensoineet hiilivetyihin liittyvien tulojen menetystä. Vaalien päätyttyä ja presidentti Noboan varmistettua toimivan enemmistön julkisen talouden vakauttamisen odotetaan saavan uutta vauhtia vuoden toisella puoliskolla, mutta toteutumisriskit ovat edelleen suuret. Vuonna 2026 alijäämän ennustetaan supistuvan maltillisesti kotimaisen taloudellisen toiminnan elpymisen ja juoksevien menojen hallintaan kohdistuvien uusien ponnistelujen tukemana. Huhtikuussa 2024 allekirjoitettu IMF:n nelivuotinen laajennettu rahoitusjärjestely (Extended Fund Facility) on edelleen hallituksen strategian keskeinen pilari. Vaikka Ecuador on jo saanut sopimuksen nojalla 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria, uusien maksuerien suorittaminen on viivästynyt julkisen talouden tavoitteiden laiminlyönnin ja hallinnollisten pullonkaulojen vuoksi. Ohjelma on avannut lisää monenvälistä tukea ja ohjannut finanssipolitiikkaa, mutta edistyminen on ollut epätasaista. Koska pääsyä rahoitusmarkkinoille ei ole, rahoitustarpeet katetaan jatkossakin monenvälisistä ja kotimaisista lähteistä, kun taas julkinen velka – josta vuoden 2024 lopussa 56 % oli ulkomaisessa ja 44 % kotimaisessa hallussa – nousee vuonna 2025 ennen vakiintumistaan vuonna 2026.
Vaihtotaseen ylijäämän odotetaan supistuvan vuonna 2025, kun alhaisemmat öljyn hinnat ja tuotannon supistuminen vähentävät vientituloja, samalla kun tuonti kasvaa kotimaisen kysynnän elpymisen myötä. Vientiä rasittaa myös Yhdysvaltojen uusi kauppapolitiikka. Huhtikuusta 2025 lähtien suurimpaan osaan Ecuadorin viennistä, mukaan lukien banaanit, kaakao ja katkaravut, on sovellettu 10 prosentin Yhdysvaltain perustullia. Palveluiden alijäämä (2,6 % BKT:sta vuonna 2024) pysynee suurena, mikä heijastaa matkailun vähäisyyttä jatkuvan turvattomuuden vuoksi. Ensisijaisen tulon alijäämän (1,5 % BKT:sta), joka johtuu ulkomaisten yritysten voittojen kotiuttamisesta, ennustetaan pysyvän suurin piirtein vakaana. Toisaalta toissijaisen tulon ylijäämä – joka koostuu pääosin ulkomailla asuvien ecuadorilaisten rahalähetyksistä (3,9 % BKT:sta vuonna 2024) – tukee edelleen ulkoista tasapainoa. Huolimatta Yhdysvaltojen maahanmuuttopolitiikan tiukentumisesta Trumpin hallinnon aikana tammikuusta 2025 lähtien – mukaan lukien karkotusten voimakas lisääntyminen ja uusi liittovaltion vero rahalähetyksille – selkeää käännettä ei ole havaittu. Päinvastoin, rahalähetysten virta on pysynyt vakaana, ja alkuvuodesta 2025 se jopa kasvoi selvästi, kun maahanmuuttajat pyrkivät lähettämään varoja ennen mahdollisten rajoitusten voimaantuloa. Kesäkuussa 2025 valuuttavarannot olivat 8,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä kattoi 3,2 kuukauden tuonnin. Vuonna 2026 ylijäämä on määrä supistua entisestään, kun tuonnin kasvu kiihtyy investointien ja kulutuksen vahvistuessa. Öljyn hintojen odotetaan laskevan edelleen, mikä yhdessä rakenteellisten tuotantorajoitusten kanssa rajoittaa edelleen vientituloja. Rahalähetykset ja tulotase pysynevät suhteellisen vakaina, mikä auttaa lieventämään ulkoisia haavoittuvuuksia. Koska ulkomaiset suorat sijoitukset elpyvät todennäköisesti vain marginaalisesti jatkuvien institutionaalisten heikkouksien vuoksi, IMF:n ohjelma on edelleen keskeinen tekijä monenvälisen ulkoisen rahoituksen turvaamisessa ja valuuttavarantojen pitämisessä kestävällä tasolla.
Noboa aloittaa täyden toimikautensa lainsäädäntövallan hallitessaan
Acción Democrática Nacional (ADN) -puolueen presidentti Daniel Noboa vannoi virkavalan toukokuussa 2025 nelivuotisen toimikautensa alkaessa uudelleenvalintansa jälkeen. Hän astui virkaan ensimmäisen kerran marraskuussa 2023 voitettuaan ennenaikaiset vaalit, jotka käynnistyivät entisen presidentin Guillermo Lasson hajottua kansalliskokouksen perustuslaillisen ”muerte cruzada” -mekanismin avulla – liikkeellä, jonka ansiosta Lasso vältti virkasyytteen. Edeltäjänsä tavoin Noboa hallitsi aluksi lainsäädäntöelimen vähemmistössä ja kohtasi voimakasta vastustusta ehdottaessaan uudistuksia. Kevään 2025 vaalien jälkeen hän kuitenkin varmisti toimivan enemmistön uudessa kansalliskokouksessa solmimalla liittoutumia riippumattomien edustajien, sosiaalikristillisen puolueen (PSC) sekä Pachakutik- ja RC-RETO-puolueista irtautuneiden jäsenten kanssa. Tämän ansiosta hänen koalitionsa sai haltuunsa kaikki keskeiset johtotehtävät, mukaan lukien kansalliskokouksen puheenjohtajuuden ja lainsäädäntöhallintoneuvoston. Tästä vahvemmasta institutionaalisesta asemasta huolimatta hallittavuus on hauras ja riippuu jatkuvista neuvotteluista löyhästi liittoutuneiden kumppaneiden kanssa. Hallinto joutuu edelleen kohtaamaan vakavia huumekauppaan liittyviä yleisen turvallisuuden uhkia, velkakustannusten noususta ja heikoista öljytuloista johtuvia finanssipaineita sekä rajallisia ulkoisia puskureita. Vaikka huhtikuussa 2024 järjestetyssä kansanäänestyksessä vahvistui kansan vahva tuki Noboan turvallisuuspolitiikalle, työvoimaa ja kansainvälistä välimiesmenettelyä koskevien ehdotusten laaja hylkääminen korosti vastustusta hänen laajempaa uudistusohjelmaansa kohtaan.
Uudelleenvalintansa jälkeen presidentti Daniel Noboa on pyrkinyt lähentämään Ecuadorin ulkopolitiikkaa entisestään Trumpin hallinnon linjaan painottaen yhteistyötä turvallisuuden, kaupan ja muuttoliikkeen aloilla. Hän on syventänyt suhteita Yhdysvaltain hallitukseen ehdottamalla kahdenvälisiä turvallisuusaloitteita, ilmaissut avoimuutta Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa kohtaan Ecuadorissa ja pyytänyt, että ecuadorilaiset huumekartellit luokiteltaisiin terroristijärjestöiksi. Kauppapolitiikassa hän asetti alkuvuodesta 2025 korkeat tullit Meksikosta tuleville tuontituotteille, mikä tulkittiin laajalti Trumpin aikakauden protektionismin peilikuvaksi. Myös maahanmuutto on noussut keskeiseksi kysymykseksi, kun Yhdysvallat on karkottanut tuhansia ecuadorilaisia kotimaahansa tiukentuneiden maahanmuuttotarkastusten myötä, mikä on saanut Noboan pyrkimään uusiin kahdenvälisiin järjestelyihin maahanmuuttovirtojen hallitsemiseksi. Vaikka nämä toimet ovat vahvistaneet Ecuadorin lähentymistä Yhdysvaltoihin, ne uhkaavat kiristää entisestään suhteita vasemmistolaisiin naapurimaihin ja lisätä maan alttiutta Yhdysvaltojen sisäpolitiikan muutoksille. Lisäksi huhtikuussa 2024 Quitossa tapahtuneen Meksikon suurlähetystön valtauksen jälkiseuraukset, jotka johtivat diplomaattisten suhteiden katkeamiseen Meksikon kanssa ja useiden alueellisten hallitusten tuomioon, ovat edelleen ratkaisematta ja eristävät Ecuadoria edelleen diplomaattisesti Latinalaisessa Amerikassa.

Amerikan Yhdysvallat
Panama
Eurooppa
Kiina
Peru
Kolumbia
Brasilia