Amerikan Yhdysvallat
Eurooppa
Yhdistyneet kuningaskunnat
Intia
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
Kiina
SingaporeSykloni Ditwah hidastaa talouden elpymistä
Vuoden 2022 maksutaseen kriisin ja valtion ulkomaisen maksukyvyttömyyden vaikutukset jatkuivat vuoteen 2023, ennen kuin talous alkoi elpyä vuonna 2024. Elpyminen jatkui vuonna 2025 ulkomaisen matkailun ja yksityisen kulutuksen piristymisen vauhdittamana, jota tukivat palkkojen nousu ja ulkomailla työskentelevien rahalähetykset, voimakas luottokannan kasvu sekä deflaatio. Sykloni Ditwahin saapuminen 28. marraskuuta 2025 ja sitä seuranneet rankkasateet aiheuttivat kuitenkin merkittäviä vahinkoja. Maailmanpankin arvion mukaan välittömät aineelliset vahingot olivat suuruudeltaan 4 % vuoden 2024 BKT:stä. Infrastruktuuri – tiet, sillat, rautatiet ja vesiverkostot – muodosti suurimman osan vahingoista, joiden arvoksi arvioidaan 1,735 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja sen jälkeen tulivat asuntorakentaminen (985 miljoonaa dollaria) ja maatalous (814 miljoonaa dollaria).
Tuhojen seurauksena taloudellinen toiminta hidastui selvästi vuosien 2025 ja 2026 vaihteessa. Taloudellisen toiminnan odotetaan kuitenkin elpyvän nopeasti. Rakennusalalla kasvu on todennäköisesti nopeinta jälleenrakennuksen vahvan kysynnän ansiosta. Siitä huolimatta palvelut (59 % BKT:stä vuonna 2024) pysyvät talouden pääveturina vuonna 2026, erityisesti matkailun elpymisen myötä. Ennen syklonia kansainvälisten matkailijoiden saapumismäärät olivat ylittäneet vuoden 2018 tason – joka oli huippukohta ennen pääsiäisen 2019 iskuja ja pandemiaa – ja niiden odotetaan palaavan kasvu-uralle, jota tukee kohteen vahva hintakilpailukyky. Liikenneala, johon sykloni vaikutti vain vähän, jatkaa kasvun tukemista, erityisesti merikuljetusten kauttakuljetusten osalta, mikä johtuu vahvasta kysynnästä sekä satamien kapasiteetin kasvusta Colombossa ja Hambantotassa. Vaateteollisuuden (tärkein vientituote) vetämänä teollisuuden (27 % BKT:stä) odotetaan myös elpyvän, kun infrastruktuuri on korjattu. Lisäksi syklonin vakavasti koettelemasta maataloudesta (8 % BKT:stä) tapahtuva asteittainen elpyminen tulee olemaan avainasemassa, sillä se työllistää lähes 30 % työvoimasta – mikä tekee siitä kulutuksen kannalta keskeisen tekijän – ja tee on edelleen toiseksi suurin vientituote. Lopuksi IMF:n ohjelman luoma entistä ennustettavampi makrotaloudellinen kehys vahvistaa sijoittajien luottamusta. Tältä osin energia-alan uudistuksen pitäisi houkutella uusia ulkomaisia suoria sijoituksia aurinko-, tuuli- ja varastointihankkeisiin, joita tukee Maailmanpankin 150 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ohjelma (kesäkuu 2025).
Yksitoista kuukautta kestäneen deflaation jälkeen inflaatio palasi positiiviseksi elokuussa 2025 elintarvikkeiden hintojen nousun ja useiden säänneltyjen hintojen korotusten seurauksena. Inflaation saattamiseksi lähemmäksi 5 prosentin tavoitetta keskuspankki keventää rahapolitiikkaansa ja laski ohjauskorkoaan 25 peruspistettä 7,75 prosenttiin toukokuussa 2025. Tämä vauhditti voimakkaasti yksityissektorin luotonantoa, joka kasvoi heinäkuussa 2025 edellisvuodesta 19,6 %. Syklonin väliaikaisista vaikutuksista huolimatta – toimitusketjujen häiriöt, jotka aiheuttivat tiettyjen elintarvikkeiden puutetta – inflaation odotetaan pysyvän tavoitteen alapuolella vuonna 2026. Maailmanmarkkinahintojen laskun ja rupian vakaantumisen odotetaan kompensoivan kysynnän elpymisen ja uusien tariffimuutosten (erityisesti sähkön osalta) vaikutukset. Siksi ohjauskoron uusia laskuja voidaan odottaa vuonna 2026.
Sykloni keskeytti julkisen talouden vakauttamisen
Talousarvion osalta hallitus on noudattanut sitoumuksia, jotka se teki maaliskuussa 2023 IMF:n kanssa sovitun ohjelman puitteissa. Ohjelma käsittää 2,9 miljardin Yhdysvaltain dollarin tukipaketin, joka maksetaan erissä vuoteen 2027 asti. Se toimii tukipilarina julkisen talouden vakauttamiselle, joka perustuu pääasiassa tulopuolelle. Vuonna 2026 keskitytään veropohjan laajentamiseen ja veronkannon tehostamiseen uusien veronkorotusten sijaan. Viranomaiset aikovat alentaa arvonlisäveron ja sosiaaliturvamaksujen verokynnystä sekä tehostaa maksupäätteiden digitalisointia. Menopuolella vain pieni osa syklonin jälkeisen jälleenrakennuksen rahoituksesta katetaan kansainvälisten kumppaneiden myöntämällä hätäavulla. Tämä vastaa noin 0,5 %:a BKT:stä, kun taas vahinkojen arvioidaan olevan lähes 4 % BKT:stä. IMF:n kanssa sovittua tavoitetta, jonka mukaan kokonaismenot vakiinnutettaisiin noin 20 %:iin BKT:stä vuonna 2026, ei saavuteta, ja alijäämä kasvaa.
Sri Lanka otti ratkaisevan askeleen velkakriisinsä ratkaisemiseksi joulukuun 2024 lopussa allekirjoittamalla sopimuksen noin 98 prosentin osuuden kansainvälisten joukkovelkakirjojensa nimellisarvosta koskevasta uudelleenjärjestelystä. Lähes kaikki euro-joukkovelkakirjat vaihdettiin uusiin, kestävämpiin instrumentteihin (pidennetyt maturiteetit, lyhennysvapaat jaksot, alhaisemmat korot). Samalla allekirjoitettiin kahdenvälisiä sopimuksia virallisten velkojien kanssa, mukaan lukien Pariisin klubin jäsenet – erityisesti Japani, Intia ja Ranska – sekä Kiinan kanssa. Ulkomaisen julkisen velan suhde on nyt laskusuunnassa. Sri Lankalle on myönnetty maksuvapaa-aika vuoteen 2027 asti. Viimeiseksi, huolimatta syklonista johtuvista lisäkustannuksista, velkataakan ei odoteta kasvavan, sillä viranomaiset aikovat käyttää käteisvarantoja.
Vaihtotaseen odotetaan kääntyvän negatiiviseksi vuonna 2026, mikä johtuu syklonin jälkeisestä matkailun romahduksesta ja kasvavasta kauppataseen alijäämästä. Tammikuun ja marraskuun 2025 välisenä aikana tavarakaupan alijäämä kasvoi 32 prosenttia edellisvuodesta, kun tuonti – jota ajoneuvojen ja kulutustavaroiden ostot vauhdittivat – kasvoi vientiä nopeammin. Vienti, jota hallitsevat vaatteet, tee ja kumi, elpyi kuitenkin, kun vuoden 2022 kriisistä periytyneet tuotantopanosten puutteet vähitellen hävisivät. Vienti kärsii eniten syklonin aiheuttamista tuhoista. Yhdysvaltojen asettamat tullit (30 % elokuusta 2025 alkaen) – vaikka ne ovatkin verrattavissa naapurimaiden kilpailijoiden tulleihin tai jopa alhaisempia – aiheuttavat lisäpaineita vaateteollisuudelle. Ensisijainen tulovaje supistui 18 % tammikuun ja marraskuun 2025 välisenä aikana, ja supistuminen jatkuu vuonna 2026 erityisesti alhaisempien velkakorkomaksujen ansiosta. Ulkomailla asuvien lähettämät rahalähetykset – pääasiassa Lähi-idästä – kasvoivat 22 % ja olivat 8,1 % BKT:sta vuonna 2025, ja ne kasvavat edelleen vuonna 2026. Tämä ei kuitenkaan riitä pitämään vaihtotaseen positiivisena. Kumppaneiden myöntämä hätärahoitus, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maksut ja valuuttakurssien joustavuuden lisääminen mahdollistavat kuitenkin valuuttavarantojen (jotka marraskuussa 2025 vastasivat 3,4 kuukauden tuontia) jatkuvan täydentämisen.
Uuteen vasemmistohallitukseen kohdistuu suuria odotuksia muutoksesta vuoden 2022 kriisin jälkeen
Presidentti Aruna Kumara Dissanayaken valinta syyskuussa 2024 ja sen jälkeen hänen vasemmistolaisen Kansanvalta-koalition (NPP) murskavoitto parlamenttivaaleissa päätti perinteisten puolueiden seitsemän vuosikymmenen pituisen hallintakauden. Koalitiota johtaa presidentin puolue, marxilaisvaikutteinen Kansan vapautusrintama, mikä ei ole estänyt presidenttiä sitoutumasta IMF:n ohjelmaan. Hallitus nauttii kansan tuesta, jota ruokkivat suuret odotukset muutoksesta, erityisesti korruption torjunnassa ja valtion uudistuksissa. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana hallitus supisti monia poliittisia etuoikeuksia ja asetti syytteeseen useita entisen hallinnon edustajia, mikä vahvisti sen imagoa menneisyydestä irtautuvana hallituksena. Paikalliset tiedotusvälineet ovat kuitenkin jo alkaneet tuoda esiin kasvavaa kuilua lupauksien ja hitaasti etenevien uudistusten välillä, etenkin kun rakenteelliset haasteet ovat valtavat. Suurin poliittisen vakauden uhka on taloudellinen: köyhyys on edelleen yleistä, ja elinolojen paraneminen etenee hitaasti. Hallituksen tapa käsitellä Ditwah-syklonia on vahvistanut tätä tunnetta, ja jotkut oppositiolaiset ovat kritisoineet hallitusta sen kokemattomuudesta ja tehottomuudesta. Toukokuussa 2025 pidetyissä paikallisvaaleissa NPP sai vain 43 % äänistä – mikä oli laskua verrattuna sen voittoihin presidentin- ja parlamenttivaaleissa.
Kansainvälisestä avusta voimakkaasti riippuvainen maa joutuu tasapainottelemaan suhteitaan suurvaltoihin, erityisesti Intiaan ja Kiinaan, samalla kun sen on pidettävä muut velkojat tyytyväisinä. Intia, joka oli tärkein taloudellinen tukija vuosien 2022–23 kriisin aikana ja antoi lähes 4 miljardia Yhdysvaltain dollaria hätäapua, on keskeisessä asemassa sen jälkeen, kun vuonna 2025 allekirjoitettiin viisivuotinen sotilaallisen yhteistyön sopimus. Samalla maa pyrkii säilyttämään suhteensa Kiinaan, joka oli ensimmäinen velkoja, joka suostui velkojen uudelleenjärjestelyyn lokakuussa 2023. Peking on edelleen keskeinen kumppani: se on rahoittanut ja toteuttanut lukuisia suuria infrastruktuurihankkeita ja tulee todennäköisesti olemaan edelleen vahvasti mukana toiminnassa.