Burundi

Julkiset investoinnit vauhdittivat taloudellista toimintaa, mutta inflaatio jarrutti sitä

Taloudellinen toiminta kiihtyi vuonna 2024 maatalouden, kotimaisen kysynnän – erityisesti julkisen kysynnän – sekä uusien vesivoimalaitosten käyttöönoton ansiosta parantuneen sähkönsaannin vauhdittamana.

Vuonna 2025 kasvu hidastui yksityisen kulutuksen laskun vuoksi, jota korkea inflaatio on rasittanut ja joka on vaikuttanut voimakkaasti elintarvikkeiden hintoihin. Taloudellista toimintaa tukevat pääasiassa parlamenttivaalien järjestämiseen liittyvät julkiset menot, kuten virkamiesten palkankorotukset, ja ennen kaikkea investoinnit. Vuonna 2026 kasvun odotetaan piristyvän jälleen: investoinnit kiihtyvät entisestään, erityisesti Tansania–Burundi-rautatiehankkeen myötä, jota rahoitetaan Afrikan kehityspankin institutionaalisilta sijoittajilta, kehitysrahoituslaitoksilta ja liikepankeilta keräämillä varoilla. Investointeja tehdään myös sähköistykseen ja vesivoimalaitosten rakentamiseen. Pitkään viivästyneen Jiji–Mulembwe-padon käyttöönotto pitäisi mahdollistaa kaivostoiminnan elpymisen, jota ovat tähän asti haitanneet jatkuvat energiapulat. Kaivostoiminta, joka oli keskeytetty vuodesta 2021 lähtien, jotta toimintasopimuksista voitaisiin neuvotella valtiolle edullisemmat ehdot, käynnistyi uudelleen vasta tammikuussa 2025. Ensisijainen sektori voisi siten lisätä osuuttaan kasvuun viennin kautta hyötyen kahvin, teen ja kullan korkeammista hinnoista.

Inflaatiota kiihdyttävät julkisen alijäämän rahoittaminen rahanliikkeellä, virallisen valuuttakurssin ja rinnakkaismarkkinakurssin välisen eron kasvu, ulkomaanavun väheneminen sekä tuonnin rajoitukset. Inflaation pitäisi alkaa hidastua vuoden 2025 toisella puoliskolla ja vuonna 2026, kun tuontitavaroiden (polttoaineen ja elintarvikkeiden) hinnat laskevat, maataloustuotanto elpyy edelleen vuoden 2024 tulvien jälkeen ja Burundin frangin heikkeneminen suhteessa dollariin hidastuu. Suuri riski liittyy kuitenkin toistuviin tulviin, jotka ovat tuhonneet satoja erityisesti Tanganjika-järven rannoilla, Yhdysvaltojen avun lopettamiseen sekä välttämättömien hyödykkeiden toistuviin puutteisiin, jotka johtuvat vaikeuksista hankkia ulkomaan valuuttaa.

Elvyttävä talousarvio ja suuri maksukyvyttömyysriski

Tilikaudella 2026, joka kestää 1. heinäkuuta 2025 – 30. kesäkuuta 2026, julkiset menot kasvavat. Menojen kasvu johtuu investointien kiihtymisestä ja juoksevien menojen kasvusta. Tähän vaikuttavat kotimaisen ja ulkomaisen velan osittainen takaisinmaksu, jonka osuus budjetista on yksinään 21 %, sekä useiden instituutioiden palkkakustannusten ja toimintabudjettien kasvu. Tasavallan presidentin viraston budjetti kasvaa 87 %, kun taas puolustus-, terveys- ja opetusministeriöiden budjetit kasvavat vastaavasti 36 %, 24 % ja 9 %. Samaan aikaan julkisten tulojen odotetaan kasvavan ulkomaanavun vähenemisestä huolimatta, mikä johtuu veropohjan laajentumisesta, petostentorjuntatoimenpiteiden tehostumisen (erityisesti kaivosalalla), valtion omistusosuuden asteittaisen kasvun kaivosyhtiöissä 10 prosentista 15 prosenttiin sekä maksujen korotusten ansiosta. Näihin kuuluvat kaivosveron korotus (7 prosentista 16 prosenttiin), hallinto- ja tietotekniikkamaksujen käyttöönotto, 15 prosentin lisämaksu teräsbetonin tuonnista sekä matkustusasiakirjojen hintojen korotus.

Talousarvion ennusteet perustuvat kunnianhimoisiin kasvuoletuksiin, joita uusien finanssipoliittisten toimenpiteiden mahdolliset taantumavaikutukset, jatkuva inflaatio tai alttius ulkoisille häiriöille saattavat heikentää. Petosten ja korruption torjunnan tehokkuutta ei voida taata. Julkisen talouden alijäämä rahoitetaan keskuspankin varoista. Julkisen velan taakka, josta kaksi kolmasosaa on kotimaisten velkojien – pääasiassa keskuspankin – hallussa, saattaa hieman pienentyä negatiivisten reaalikorkojen ansiosta. Ulkomainen velka on pääosin monenvälisten velkojien hallussa, mutta myös muutamien maiden, kuten Kiinan, Intian, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Kuwaitin, hallussa. Maalla on edelleen suuri riski joutua velkakriisiin.

Vaihtotaseen alijäämä supistui vuonna 2024, ja sen odotetaan paranevan edelleen vuonna 2025 ulkomaanavun vähenemisestä huolimatta. Kahvin, teen ja kullan nousevat maailmanmarkkinahinnat tukevat todennäköisesti vientituloja. Lisäksi kaivosalan elpyminen ja uusien, edullisemmilla ehdoilla tehtyjen sopimusten allekirjoittaminen voivat myös vaikuttaa tähän myönteisesti. Vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan pääasiassa monenvälisten kumppaneiden (Maailmanpankki, kehityspankit ja EU) myöntämillä hankerahoituksilla. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat sen sijaan edelleen hyvin vähäisiä. Vaikka valuuttavarannot kasvaisivatkin, ne pysyvät alhaisina, mikä johtaa tuontirajoitusten jatkumiseen. Rinnakkaisvaluuttakurssi on 2,5 kertaa korkeampi kuin virallinen kurssi.

Kansainvälisten suhteiden suhteellinen paraneminen ja poliittinen vakaus

Vuodesta 2020 lähtien vallassa olleen presidentin Evariste Ndayishimien johdolla Burundi pyrkii palauttamaan suhteet kansainvälisiin avunantajiin, jotka vetäytyivät maasta vuonna 2015, kun entisen presidentin Pierre Nkurunzizan päätös pyrkiä kolmannelle kaudelle – perustuslain vastaisesti – laukaisi laajat kansanmellakat, jotka tukahdutettiin väkivaltaisesti. Pakotteet ja kansainvälisen tuen keskeyttäminen aiheuttivat vakavaa taloudellista vahinkoa, mukaan lukien vakavia puutetta. Ihmisoikeuksien kunnioittamisessa on näkynyt merkkejä parantumisesta vuodesta 2022 lähtien, vaikkakin hyvin suhteellisessa mittakaavassa. Humanitaarisen avun lisäksi, jota ei ole koskaan lopetettu, myös hanketuki on palannut. Kansainvälisten kumppaneiden (Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, EU jne.) mainitsemat budjettituki ja hankelainat eivät kuitenkaan ole vielä alkaneet uudelleen.

Hallitsevan puolueen otetta poliittisesta elämästä vahvistettiin entisestään kesäkuussa 2025 pidetyissä yleisvaaleissa, joissa se voitti kaikki paikat – murskavoitto, joka heijastaa opposition vaimentamista. Tästä sortosta huolimatta kansannousujen riski on kasvanut, mikä johtuu vaikeasta pääsystä puutteellisiin julkisiin palveluihin – tilannetta pahentaa kongolaisten pakolaisten ja tulvien vuoksi kotinsa menettäneiden ihmisten massiivinen saapuminen –, ostovoimaa heikentävästä rajuista inflaatiosta sekä poliittisen väkivallan historiasta (sisällissota, vallankaappaukset).

Suurten järvien alueella sijaitsevan sisämaavaltion Burundin pääsy maailmankauppaan riippuu suurelta osin sen rannikolla sijaitsevasta naapurimaasta Tansaniasta. Kiinalaisyrityksille uskottu uuden rautatielinjan rakentaminen (valmistumisaika vuonna 2030), joka yhdistää maan Dar es Salaamin satamaan – jonka kautta kulkee 80 % sen kaupasta – helpottaa maan elintarviketoimituksia ja mineraalivientiä. Erityisesti nikkelikaivostoiminnan odotetaan olevan erittäin kannattavaa Burundille, jonka hallitus allekirjoitti vuonna 2022 kymmenvuotisen, 15 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisen sopimuksen venäläisen East African Region Project Group -yhtiön kanssa. Lisäksi alueellisen epävakauden vuoksi diplomaattiset ja kauppasuhteet Ruandan kanssa heikkenivät vuonna 2024, kun presidentti Ndayishimiye päätti sulkea rajan naapurimaahan syyttäen sitä hallitukselle vihamielisen kapinallisryhmän suojelemisesta ja kouluttamisesta uudessa pääkaupungissa Gitegassa. Jännitteet ovat sitäkin terävämpiä, koska Ruanda tukee kapinallisryhmiä Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa, jossa Burundi taistelee kongolaishallituksen rinnalla.

Viimeksi päivitetty: syyskuu 2025