Nicaragua

Kulutus vauhdittaa talouskasvua, mutta Yhdysvaltojen tiukentunut politiikka heikentää sitä

Kasvu hidastuu vuonna 2025 elokuussa voimaan tulevien Yhdysvaltain tullikorotusten ja maahanmuuttopolitiikan kiristymisen vaikutuksesta. Ensimmäisellä neljänneksellä havaittua voimakasta rahalähetysten virtaa Yhdysvalloista, joka johtui nicaragualaismaahanmuuttajien huolista, ei odoteta jatkuvan loppuvuoden ajan.

Vuonna 2026 talouskasvun odotetaan hidastuvan jälleen – vielä jyrkemmin – kun tekijät, jotka hillitsevät kasvua vuonna 2025, toteutuvat täysimääräisesti. On totta, että yksityinen kulutus (70 % BKT:stä) pysyy talouden pääasiallisena veturina ja hyötyy maltillisesta inflaatiosta, joka on Nicaraguan keskuspankin (CBN) asettaman tavoitevälin (3 % +/- 1 %) yläpäässä. Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) esimerkkiä seuraten CBN on laskenut ohjauskorkoaan kolme kertaa vuoden 2024 lopun jälkeen, asettaen sen tammikuussa 2025 tasolle 6,25 % ja säilyttäen positiivisen eron Fediin nähden. BCN:n odotetaan jatkavan elvyttävää rahapolitiikkaansa Fedin linjojen mukaisesti, ja uusia korkojen laskuja odotetaan vuoden 2025 loppuun mennessä sekä vuoden 2026 alkupuolella. Kotimaahan lähetetyt rahalähetykset (26,6 % BKT:sta vuonna 2024), joista 82,6 % tulee Yhdysvalloista, tukevat edelleen kulutusta. Ulkomailla asuvien lähettämät rahalähetykset saattavat kuitenkin vähentyä Yhdysvaltojen tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena: ensinnäkin, kun Yhdysvalloissa otetaan käyttöön 1 prosentin vero muille kuin pankkisiirroille tammikuusta 2026 alkaen, toiseksi, kun 532 000 Keski-Amerikan, mukaan lukien Nicaraguan, kansalaisen väliaikainen laillisen oleskelijan asema peruutetaan, ja viimeiseksi, kun rajaa Meksikon kanssa tiukennetaan. Yhdysvalloissa asuu yli miljoona Nicaraguan kansalaista, joista lähes 300 000 on laittomia maahanmuuttajia. Julkiset investoinnit kasvavat edelleen, erityisesti julkisen investointiohjelman puitteissa (8,1 % BKT:stä vuonna 2025), mikä tukee rakentamista. Yhdysvalloista ja muista länsimaista tulevat ulkomaiset investoinnit pysyvät maltillisina, sillä niitä haittaa heikko liiketoimintaympäristö. Viranomaiset vahvistavat suhteitaan Kiinaan, joka rahoittaa hankkeita, kuten sotilaslentokentän muuttamista siviililentokentäksi (400 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), aurinkovoimaloita ja moottoriteitä. Julkista kulutusta rajoittavat kuitenkin edelleen finanssipoliittiset säästötoimet, mikä näkyy erityisesti virkamieskunnan supistuksissa sekä menojen keskittymisenä vientiyrityksille ja Yhdysvalloista palaaville suunnattuun tukeen.

Vaikka Yhdysvaltojen osuus Nicaraguan viennistä oli 52 % vuonna 2024 (se oli maan suurin asiakas), Yhdysvallat asetti elokuussa 2025 18 prosentin tullin Nicaraguasta tuotaville tavaroille. Useat toimialat ovat alttiina tälle, mukaan lukien vaatetusteollisuus (20 % kokonaisviennistä), sillä Nicaragua on CAFTA-DR-maiden joukossa toiseksi suurin toimittaja Yhdysvaltoihin. Myös autoteollisuudelle tarkoitettujen sähköjohtojen (10 %), naudanlihavalmisteiden (10 %) ja premium-sikarien (6,3 % kokonaisviennistä, josta 78 % on tarkoitettu Yhdysvaltoihin) vienti joutuu paineen alle. Kilpailukyvyn heikkeneminen verrattuna naapurimaihin, joihin sovelletaan alhaisempia tulleja, on odotettavissa. Tähän lisätään vielä Yhdysvaltojen uhka sulkea Nicaragua CAFTA-DR-vapaakauppasopimuksen ulkopuolelle. Lopuksi matkailuala pysyy edelleen alikehittyneenä hallituksen haluttomuuden ja sijoittajia lannistavan paikallisen liiketoimintaympäristön vuoksi.

Vakaa julkinen talous ja vahva ulkoinen asema

Hallitus noudattaa tiukkaa finanssipolitiikkaa, jota rajoittavat sekä korkea julkinen velka että rajallinen pääsy kansainväliseen rahoitukseen ja jonka tavoitteena on säilyttää liikkumavaraa siltä varalta, että suhteet Yhdysvaltoihin huononevat. Tämän finanssipolitiikan kurinalaisuuden ansiosta hallitus on pystynyt tuottamaan budjettiylijäämiä vuodesta 2022 lähtien vahvan kasvun tukemana. Vuodelle 2025 talousarviossa ennustetaan 4,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin tuloja (20,8 % BKT:sta, +14,5 % vuoteen 2024 verrattuna) ja 4,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria menoja (20,2 % BKT:sta), ja investointien merkittävä kasvu (+36,7 %) selittää vuosina 2025 ja 2026 odotettavan budjettiylijäämän maltillisen pienenemisen. Menot kohdistuvat pääasiassa terveydenhuoltoon (17 %), koulutukseen (12 %), infrastruktuuriin (13 %) ja turvallisuuteen (10 %). Lisäksi sosiaaliohjelmien tukemista jatketaan. Hallituksen odotetaan jatkavan henkilöstön vähentämistä. Lisäksi tammikuun ja huhtikuun 2025 välisenä aikana tulot kasvoivat 15,4 % veronkannon parantumisen ansiosta. Tämän kasvuvauhdin odotetaan kuitenkin hidastuvan vuonna 2026 odotettavissa olevan ulkomailta tulevien rahalähetysten vähenemisen vuoksi.

Velkasuhteen laskeva kehitys on tarkoitus jatkua perusylijäämien ja maltillisen kasvun tukemana. Lähes koko julkinen velka on Yhdysvaltain dollareissa (93 %), minkä vuoksi se on herkkä valuuttakurssiriskille, vaikka riskiä lieventävätkin vahvat valuuttavarannot ja kiinteä valuuttakurssijärjestelmä. Nicaraguan ulkomaanvelka (85 % kokonaisvelasta vuonna 2024) pysyy suurelta osin edullisin ehdoin otettuna. Noin 78 % velasta on monenvälisten velkojien hallussa, mukaan lukien Inter-American Development Bank (28 % vuoden 2023 lopussa), Central American Bank for Economic Integration (27 %) ja Maailmanpankki (11 %). Pääsy kansainvälisille markkinoille on kuitenkin edelleen käytännössä mahdotonta, ja monenvälisiltä organisaatioilta saatava rahoitus saattaa vähitellen vähentyä Yhdysvaltojen painostuksen seurauksena.

Ulkomaanmaksutaseen osalta vaihtotaseen ylijäämä kasvaa vuonna 2025, mikä johtuu rahalähetysten kasvusta (+11,9 % tammi–huhtikuussa 2025) ja kullan hinnan noususta (18 % kokonaisviennistä vuonna 2024) lisääntyneen kullankaivun seurauksena. Ylijäämä saattaa kuitenkin heikentyä vuonna 2026 Yhdysvaltojen kysynnän hidastumisen, Yhdysvaltojen tullien korotusten ja ulkomailla asuvien rahalähetysten vähenemisen yhteisvaikutuksesta. Lisäksi investointien puute, massamuuton aiheuttama työvoimapula ja ilmastoriskit haittaavat avainaloja, kuten kahvialaa (7 % kokonaisviennistä vuonna 2024). Vaihtotaseen ylijäämä tukee edelleen valuuttavarantoja, jotka olivat 6,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria huhtikuussa 2025 ja kattoivat kuuden kuukauden tuonnin. Tämän pitäisi riittää cordoban kiinnittämisen ylläpitämiseen dollariin.

Yhä eristyneemmän autoritaarisen hallinnon vakiintuminen

Daniel Ortega on ollut Nicaraguan presidentti tammikuusta 2007 lähtien, ja hänen vaimonsa Rosario Murillo on toiminut virallisesti varapresidenttinä tammikuusta 2025 lähtien. Heidän puolueensa, Sandinistinen kansallinen vapautusrintama (FSLN, sandinistit), hallitsee 76:ta kansalliskokouksen 92 paikasta. Pari käyttää absoluuttista valtaa hallinnossa, jota leimaavat vastustajien sorto, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen ja vastavoimien neutralisointi. Yleisvaalit, jotka on lykätty marraskuuhun 2027, eivät todennäköisesti tuo mukanaan vallanvaihtoa. Kotimaassa hallinto jatkaa valvontastrategiaansa, jota kuvaa tammikuussa 2025 hyväksytty perustuslakiuudistus. Sen tavoitteena on vahvistaa toimeenpanovaltaa pidentämällä presidentin toimikautta (viidestä kuuteen vuoteen), luomalla varapresidentin virka, jota tällä hetkellä hoitaa Murillo, sekä lopettamalla lainsäädäntö- ja oikeuslaitoksen riippumattomuus. Toimenpiteeseen liittyi tuhansien kansalaisjärjestöjen oikeudellisen aseman kumoaminen, satojen toisinajattelijoiden kansalaisuuden menettäminen (joista osa on jäänyt kansalaisuudettomiksi) sekä vetäytyminen YK:n ihmisoikeusneuvostosta helmikuussa 2025. Ortega-pariskunta ajaa mielenosoittajia pakoon, pääasiassa Yhdysvaltoihin ja Costa Ricaan. Osa näistä pakolaisista saatetaan kuitenkin joutua palaamaan Nicaraguaan Yhdysvaltojen tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan vuoksi.

Kansainvälinen eristäytyminen syvenee. Euroopan unionin korkeita virkamiehiä koskevat pakotteet ovat olleet voimassa lokakuusta 2019 lähtien, ja niiden voimassaoloa on jatkettu ainakin lokakuuhun 2025 asti. Myös Yhdysvallat on asettanut kohdennettuja pakotteita, erityisesti vuoden 2021 Renacer-lain nojalla, joka valtuuttaa taloudellisten ja diplomaattisten toimenpiteiden toteuttamisen hallinnon jäseniä vastaan sekä monenvälisten lainojen keskeyttämisen. Renacer-laki avaa myös tien Nicaraguan poissulkemiselle CAFTA-DR-vapaakauppasopimuksesta. Hallinto ei ole antanut näiden pakotteiden häiritä toimintaansa, sillä niillä on vain vähäinen vaikutus talouteen. Jännitteet Yhdysvaltojen kanssa ovat kärjistyneet sen jälkeen, kun hallitus tunnusti Afganistanin talebanit, katkaisi suhteet Israeliin ja Yhdysvaltojen ryhtyessä toimenpiteisiin maahanmuuttovirtojen rajoittamiseksi.

Samalla Ortegat vahvistavat siteitään Venäjään ja Kiinaan. Moskovan kanssa tehdyssä kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään johtajien keskinäisestä oikeudellisesta suojelusta, ja parhaillaan käydään keskusteluja sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä. Lopuksi suhteet Kiinaan ovat vakiintuneet sen jälkeen, kun maa asettui Pekingin puolelle vuonna 2021. Vapaakauppasopimuksen voimaantulo vuoden 2024 alussa on tasoittanut tietä Kiinan kasvavalle osallistumiselle strategisilla aloilla.

Viimeksi päivitetty: elokuussa 2025