Tilapäinen talouden hidastuminen
Eswatinissa on meneillään talouden hidastuminen, jonka odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti. Hidastumista vauhdittavat nouseva inflaatio, erityisesti polttoaineiden hinnat, todennäköinen El Niño -ilmiö sekä matkailun ja julkisten investointien kasvun hidastuminen. Hidastuminen pysynee kuitenkin maltillisena, sillä julkisen sektorin palkkoja on äskettäin korotettu huomattavasti, infrastruktuurin kehittäminen jatkuu ja vienti on edelleen vakaata, erityisesti sokerin vienti Etelä-Afrikkaan.
Palvelusektori on edelleen talouden tärkein pilari, ja sen osuus arvonlisäyksestä oli yli 56 % vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä, mikä on 9,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä kehitys heijastaa tukku- ja vähittäiskaupan sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen kasvua. Matkailu on pysynyt vakaana huolimatta lentolippujen kallistumisesta. Vaikka maatalouden osuus BKT:stä on vain 7 %, se työllistää lähes 20 % työvoimasta. Toukokuu 2025 lähtien karjan keskuudessa levinnyt suu- ja sorkkatauti on vaikuttanut tuloihin, joihin myös El Niñon vaikutukset saattavat kohdistua. Teollisuus nojaa useisiin vientipainotteisiin toimialoihin, joiden kehitys on edelleen tyydyttävää, kuten sokeri, juomatiivisteet, vaatteet, sahatavara, sellu ja kemikaalit.
Kasvu on kuitenkin edelleen pääasiassa investointivetoista, erityisesti julkisten ja yksityisten infrastruktuurihankkeiden ansiosta. Mpakeni-padon rakentaminen on käynnissä. Heinäkuussa 2026 käynnistetty kansallinen ohjelma, jonka arvo on 175,7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja jota Afrikan kehityspankki rahoittaa 80-prosenttisesti, on varattu kahden maanlaajuisen merkittävän tieyhteyden rakentamiseen. Mkhondvo–Ngwavuma-kasteluhanke (2,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria, jota rahoittavat pääosin kansainväliset instituutiot) etenee, ja sen ansiosta noin 9 400 hehtaaria maata voidaan ottaa viljelykäyttöön. Phuzumoyan strategisen öljyvaraston hanke, jota Taiwan tukee 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoituksella, tähtää 80 miljoonan litran strategisen öljytuotevaraston perustamiseen. Samaan aikaan yksityinen kulutus, vaikka sitä haittaakin laajalle levinnyt köyhyys, hyötyy kotitalouksien luottokannan kasvusta (vuositasolla +7,1 % maaliskuussa 2026) ja julkisen sektorin palkankorotuksista. Energiahintojen nousu muodostaa riskin, mutta sen vaikutuksen kotimaiseen kysyntään odotetaan pysyvän rajallisena. Koska inflaatio on edelleen alhaisempi kuin Etelä-Afrikassa, Eswatinin keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan 6,75 prosentissa huolimatta Etelä-Afrikan keskuspankin tekemästä 25 peruspisteen korotuksesta.
Öljyn tuontikustannusten kasvu
Julkisen talouden alijäämä kasvoi merkittävästi tilikausien 2024–2025 ja 2025–2026 välillä, mikä johtui pääasiassa julkisen sektorin palkkojen noususta. Pelkästään palkkauudistuksen toisen vaiheen arvioidaan maksaneen valtiolle 13 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Myös pääomamenot kasvoivat. Tämän seurauksena valtion kokonaismenot nousivat tilikaudella 2025–2026 32,6 miljardista E:sta 35,6 miljardiin E:hen, mikä vastaa 37,8 %:a BKT:sta. Tilannetta pahensi Eteläisen Afrikan tulliliiton (SACU) tulojen lasku, joka oli 20 % tilikaudella 2025–2026 verrattuna tilikauteen 2024–2025.
Tilikaudella 2026–2027 alijäämän odotetaan pysyvän suurena. Palkkoihin, infrastruktuuriin, maatalouteen (tuet) ja terveydenhuoltoon kohdistuvien menojen lisäkasvua pitäisi kompensoida veronkannon tehostumisella ja SACU:n siirroilla. Ensimmäinen perustuu digitalisaatioon. Lisäksi haamutyöntekijöiden poistaminen ja korruption vastaiset toimenpiteet edistävät näitä toimia. Alijäämä rahoitetaan pääasiassa lainanotolla. Velan kasvu on johtunut sekä kotimaisesta velasta (50,6 % kokonaisvelasta) että ulkomaisesta velasta. Ulkomainen velka on pääasiassa monenvälisille velkojille (67,3 %), erityisesti Maailmanpankille ja Afrikan kehityspankille, lähinnä julkisen infrastruktuurin rahoittamista varten, sekä kahdenvälisille velkojille. Velan korkomaksut ovat yhä raskaampia, ja niiden odotetaan muodostavan 10 % budjetoiduista menoista tilikaudella 2026–2027.
Öljyn tuontikustannusten nousun sekä suurten infrastruktuurihankkeisiin liittyvän tuonnin kasvun myötä kauppataseen ylijäämä ja sitä kautta vaihtotaseen ylijäämä ovat pienentyneet. Palvelutase on edelleen alijäämäinen, sillä kuljetus- ja suunnittelukustannukset ylittävät matkailutulot. Velkakorkomaksut ja ulkomaisten sijoittajien tulot tasapainottuvat SACU-siirroilla, kansainvälisellä budjettituella ja maastamuuttajien rahalähetyksillä, vaikka jälkimmäiset ovat laskeneet jyrkästi: ne olivat vain 33,7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2025, kun ne vuonna 2021 olivat 132 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Absoluuttinen monarkia ruokkii tyytymättömyyttä
40 vuotta hallinnut kuningas Mswati III pysyy vallassa epäsuosiostaan huolimatta. Poliittinen järjestelmä on edelleen tiukasti hallinnassa Afrikan viimeisessä absoluuttisessa monarkiassa: poliittiset puolueet ovat kiellettyjä, mielenosoituksia tukahdutetaan järjestelmällisesti ja turvallisuus- sekä institutionaaliset valtuudet (mukaan lukien parlamentin hajottaminen ja ministerien erottaminen) ovat keskittyneet kuninkaan käsiin. Syyskuussa 2023 pidetyissä viimeisimmissä parlamenttivaaleissa valituista 63 kansanedustajasta (yhteensä 74 paikkaa) kaikki ovat kuninkaallisia kannattajia. Kansan tyytymättömyyttä ruokkivat korkea työttömyys (35 % vuonna 2025 ja 53 % nuorten keskuudessa), julkisten palvelujen puutteet, köyhyys, korruptio sekä kansalais- ja poliittisten vapauksien puuttuminen.
Eswatini ylläpitää läheisiä suhteita Etelä-Afrikkaan, joka on sen tärkein kauppakumppani: Etelä-Afrikan osuus Eswatinin viennistä on 70 % ja tuonnista 80 %, ja siellä työskentelee myös eswatinilaisia ulkomailla työskenteleviä työntekijöitä. Instituutioiden pysähtyneisyys huolestuttaa Eteläisen Afrikan kehitysyhteisöä (SADC), vaikka sen ei todennäköisesti tule puuttumaan asiaan, ellei kyseessä ole vakava kriisi. Eswatini on ainoa afrikkalainen maa, joka ylläpitää diplomaattisuhteita Taiwaniin Pekingin painostuksesta huolimatta. Kesäkuussa 2025 allekirjoitettiin 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainasopimus Kiinan tasavallan (Taiwanin) vienti- ja tuontipankin kanssa öljyvaraston rakentamisen rahoittamiseksi. Tämä on jatkoa vuonna 2024 allekirjoitetulle kauppayhteistyösopimukselle sekä äskettäiselle ilmoitukselle Taiwanin taloudellisesta tuesta matkailu- ja terveydenhuoltoaloille. Elokuussa 2025, kun Yhdysvallat asetti uusia tulleja useimmille maille, Eswatini oli yksi kuudesta afrikkalaisesta maasta, joille myönnettiin poikkeus. Päätös johtui maiden välisestä sopimuksesta, joka koski Yhdysvalloista karkotettujen henkilöiden vastaanottamista.

Etelä-Afrikka
Nigeria
Kenia
Mosambik
Tansania (liittotasavalta)
Guyana
Kiina
Amerikan Yhdysvallat