Niger

Öljyn ja maatalouden vetämä talouskasvu

Öljysektorin ja maatalouden johdonmukaisesti vetämä kasvu oli 6,9 % vuonna 2025, mutta sen odotetaan hidastuvan hieman 6,7 %:iin vuonna 2026 ja myöhemmin 6,5 %:iin vuonna 2027. Öljystä on viime aikoina tullut viennin kasvun tärkein veturi, kun taas aiemmin uraani oli johtava vientituote. Öljyinfrastruktuurin osalta historiallinen putkilinja, joka yhdistää Agademin öljykentät Zinderissä sijaitsevaan SORAZ-jalostamoon, siirrettiin valtion omistukseen toukokuussa 2026, ja sitä hallinnoi vastaperustettu valtionyhtiö SNPI toukokuussa 2026 Kiinan valtion omistaman öljy-yhtiön CNPC:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sopimuksella putken kuljetusmaksu Beninin öljyterminaaliin lasketaan 27 Yhdysvaltain dollarista 15 dollariin tynnyriltä. Siinä määrätään myös siitä, että 45 % WAPCO:n – Nigerin osuuden operaattorin ja CNPC:n tytäryhtiön – osakekannasta siirretään valtiolle. Putki tuottaa kuitenkin edelleen pettymyksen aiheuttavia tuloksia, sillä sen läpimäärä on noin 50 prosenttia ennustetuista tavoitteista. Lopuksi mainittakoon, että uraaniteollisuus, jota leimasi Somaïrin (ranskalaisen Orano-yhtiön tytäryhtiö) kansallistaminen vuonna 2025, toimii alhaisella kapasiteetilla. Uusia kumppaneita etsitään. Vuonna 2024 perustettu valtionyhtiö TNUC on allekirjoittanut sopimuksen venäläisen Uranium One -yhtiön kanssa tulevien kaivosten kehittämisestä. Kanadalainen Global Atomic -konserni on ainoa edelleen paikalla oleva länsimainen toimija, ja se nauttii hallituksen nimenomaista tukea. Konserni omistaa 20 prosentin julkisen osuuden tytäryhtiöstään SOMIDA:sta ja pyrkii saamaan Dasa-kaivoksensa tuotantoon vuoden 2026 toisella puoliskolla.

Vaikka öljysektori on saamassa vauhtia, taloutta ohjaa edelleen maatalous, jonka osuus BKT:stä on 40 prosenttia ja työllisyydestä 80 prosenttia. Sateen varassa kasvatetut viljat (lähinnä hirssi ja durra) muodostavat väestön ruokavalion perustan (85 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta). Vuonna 2025 viljantuotanto elpyi voimakkaasti, ja elpymisen odotetaan jatkuvan vuonna 2026. Tämän elintärkeän sektorin tukemiseksi Maailmanpankki on sitoutunut rahoittamaan 24 hanketta (14 kansallista ja 10 alueellista) yhteensä 4,7 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla, josta 11 % kohdennetaan suoraan maatalouteen. Erityisesti se rahoittaa kastelu- ja karjankasvatuksen kehittämistä (PACIPA), jonka tavoitteena on laajentaa kasteltua aluetta (18 000 hehtaarista 39 700 hehtaariin vuoteen 2027 mennessä). Se rahoittaa myös elintarvikejärjestelmien kestävyysohjelmaa (PRSA), joka huolehtii siementen ja lannoitteiden jakelusta sekä maatalous-, vesi- ja sääilmiöitä koskevan tiedon jakamisesta noin 70 000 viljelijälle. Maataloudella on Nigerille merkittävä potentiaali, edellyttäen että ilmastohäiriöiden sietokyky paranee, tieverkosto kehittyy ja energiariippumattomuus vahvistuu. Näitä näkymiä silmällä pitäen on käynnissä useita hankkeita: kiinalaisen China Gezhouba -yhtiön rakentaman Kandadjin vesivoimalaitoksen valmistuminen on näköpiirissä, ja sen odotetaan tuottavan 130 MW sähköä sekä mahdollistavan 45 000 hehtaarin kastelun. Algerian rahoittama lämpövoimalaitos on otettu käyttöön, ja Salkadaman hiilivoimalaitoskompleksi julistettiin yleishyödylliseksi kesäkuussa 2026.

Inflaatio on kiihtynyt maltillisesti vuonna 2026 sen jälkeen, kun hinnat laskivat laajalti vuonna 2025 hyvien satojen ja vertailuvaikutuksen vuoksi. Samaan aikaan kotitalouksien kulutus kasvoi 6,3 %. Talousaktiviteetin tukemiseksi ja rahoitusolosuhteiden helpottamiseksi BCEAO laski ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosentista 3,0 prosenttiin. Hallitus sisällytti vuoden 2026 talousarvioesitykseen myös toimenpiteitä ostovoiman ja kotimaisen tuotannon tukemiseksi. Julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan tilapäisesti investointimenojen lykkäämisen ja tulvien jälkeisten jälleenrakennustarpeiden vuoksi.

Varovainen budjettihallinto ja öljyvarat

Talousarvion alijäämä on vakiintunut noin 3 prosentin tasolle (UEMOA:n standardi) valtion tulojen kasvun ansiosta osana IMF:n tukemaa julkisen talouden vakauttamista. Hallituksen odotetaan keräävän enemmän tuloja öljynviennin kasvun, verovapautusten vähentämisen, veronkannon laajentamisen ja korruption torjuntatoimien avulla. Lisäksi julkisen talouden hallinta on parantunut yhtenäisen valtionkassan (ranskaksi ”CUT”) asteittaisen käyttöönoton, kohdennetun veronkannon ja maksurästien vähentämisen myötä. Ensisijaiset menot säilytetään: turvallisuus, terveydenhuolto, jälleenrakennus ja tuki haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille. Tietyt menot ovat kasvussa, kuten infrastruktuuri-investoinnit: kastelujärjestelmät, energia (patoja) ja suuret hankkeet, jotka vauhdittavat kotimaista tuotantoa. Talousarvion odotetaan pysyvän suunnitellulla uralla vuoteen 2027 asti, edellyttäen että turvallisuus- ja humanitaariset menot eivät nouse liian jyrkästi.

Julkisen velan suhde BKT:hen on selvästi alle UEMOA:n 70 prosentin viitearvon. Noin 61 prosenttia velasta on ulkoisten velkojien – monenvälisten ja kahdenvälisten lainanantajien – hallussa edullisin ehdoin. IMF:n odotetaan hyväksyvän laajennetun luottojärjestelyn (Extended Credit Facility) puitteissa kymmenennen erän, jota käytetään ulkoisen rahoituksen tarpeiden kattamiseen. Loput velasta on paikallisen ja alueellisen pankkisektorin hallussa valtion arvopapereina, joiden tuotto on yleensä yli 10 prosenttia. Maa joutuu kohtaamaan merkittävän jälleenrahoituksen huipun vuonna 2026: erääntyy 869,01 miljardia FCF:ää (vastaa 1,3 miljardia euroa) valtion arvopapereita, mikä edustaa 43 prosenttia jäljellä olevasta velasta.

Vaihtotaseen alijäämä on rakenteellinen, sillä vaikka vienti kasvaa (keskittyen muutamiin kaivos- ja maataloustuotteisiin), maahan tuodaan paljon laitteita ja palveluja korvaamaan kuljetus-, laite- ja osaamisvajeita, erityisesti kaivosalan asiantuntemuksen puutetta. Tilanne paranee pääasiassa öljyn ansiosta Niger–Benin-putken myötä, jonka avulla jo suuri osa vuonna 2026 tuotettavista 35 miljoonasta tynnyristä voidaan viedä. Ulkomaisien kaivannaisyritysten kansallistaminen, kansalaisten ja ulkomaalaisten palkkojen yhdenmukaistaminen sekä kiinalaisten työntekijöiden työpaikkojen määrän vähentäminen pienentävät primaaritulojen nettovientia. Sekundaaritulot auttavat tasoittamaan vaihtotaseen alijäämää, mutta niiden osuus on pienentynyt vuodesta 2023 lähtien budjettituen vähenemisen vuoksi.

Turvallisuusriskien kasvu ja pitkäaikaisten kumppaneiden hylkääminen

26. heinäkuuta 2023 presidentinkaartin jäsenet syöksivät vallasta presidentti Mohamed Bazoumin, joka oli valittu demokraattisesti helmikuussa 2021. Yhdessä muiden asevoimien osastojen kanssa vallankaappauksen johtajat perustivat Isänmaan suojelemisen kansallisen neuvoston (CNSP), jota johti itseään presidentiksi julistautunut Abdourahamane Tiani. 26. maaliskuuta 2025 tuli voimaan siirtymäperustuslaki, jossa asetettiin viisivuotinen siirtymäkausi, joka päättyy vuonna 2030 pidettäviin vaaleihin ja jota voidaan pidentää turvallisuusriskien tai uudistusten viivästymisen vuoksi. Tällä perustuslailla lakkautettiin myös 172 olemassa ollutta poliittista puoluetta. Kansallistamisten ruokkima alkuperäinen kansan tuki on hiipumassa, mikä johtuu edelleen korkeasta köyhyydestä, joka koskee 41 prosenttia väestöstä, mutta ennen kaikkea jatkuvasta turvattomuudesta. Sotilasjuntta on joutunut kamppailemaan Burkina Fasosta ja Malista lähtöisin olevan jihadistisen kapinan kanssa (kaksi iskua Niameyn lentokentälle tammikuussa ja heinäkuussa 2026).

Länsimaisten joukkojen (erityisesti ranskalaisten) vetäytymisen jälkeen Niger on vahvistanut turvallisuusyhteistyötään Malin ja Burkina Fason kanssa Sahelin valtioiden liiton (AES) puitteissa. Suhteet Algeriaan ovat parantuneet, mistä ovat osoituksena suurlähettiläiden paluu vuonna 2026 sekä Nigeria–Niger–Algeria-kaasuputken rakentamisen jatkaminen. Myös vuoropuhelu on käynnistynyt uudelleen Beninin kanssa, jossa on juuri valittu uusi presidentti, Romuald Wadagni. Molemmat valtiot pyrkivät yhteisen rajansa avaamiseen uudelleen.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin vierailu Niameyssä heinäkuussa 2026 oli osoitus maiden välisten suhteiden lämpenemisestä. Vierailun tarkoituksena oli syventää sotilaallista ja teknistä yhteistyötä Africa Corpsin kautta. Niger on vahvistanut suhteitaan muihin ei-länsimaisiin maihin, kuten Kiinaan ja Turkkiin. Sen sijaan suhteet länteen (jonka osuus Nigerin viennistä on 51 %) ja erityisesti Ranskaan ja Yhdysvaltoihin ovat heikentyneet.

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026