Talouskasvun odotetaan pysyvän vakaana
Talouskasvun pitäisi pysyä vakaana vuonna 2025 yksityisen kulutuksen (yli 50 % BKT:stä) ja suotuisan sijoitusympäristön vetämänä. Prabowo Subianto astui virkaan lokakuussa 2024 ja haluaa saavuttaa kunnianhimoisen 8 %:n talouskasvun toimikautensa aikana. Maata uhkaavat riskit viittaavat kuitenkin siihen, että tavoitteen saavuttaminen voi olla vaikeaa. Indonesian vähäinen riippuvuus viennistä (22 % BKT:stä) toimii suhteellisena suojana kiristyvien kauppajännitteiden varalta; kuitenkin keskiluokan kutistuminen, jota Covid-19 on pahentanut, hillitsee yksityisen kulutuksen kasvun kiihtymisnäkymiä ja asettaa haasteita talouden kestävälle kasvuvauhdille.
Kauppajännitteiden kiristymisen ja raaka-aineiden hintojen laskun vuoksi Indonesian vienti saattaa pysyä heikkona. Sen sijaan palveluvienti pitäisi hyötyä kansainvälisten matkailijoiden, erityisesti Kiinasta tulevien, jatkuvasta elpymisestä. Tältä osin matkailijoiden kokonaismäärä nousi 19 % vuonna 2024 ja saavutti 86 % Covid-19-pandemiaa edeltäneestä tasosta (2019). Samaan aikaan Yhdysvallat ja Kiina – Indonesian tärkeimmät vientimarkkinat – ovat käymässä kauppasotaa, joka voi vahingoittaa maailmantaloutta ja sitä kautta Indonesian viennin kysyntää. Lisäksi Indonesian hallitus on ottanut käyttöön raaka-aineiden (nikkeli, bauksiitti, kupari jne.) vientikiellot kotimaisen jalostuksen edistämiseksi. Näitä kieltoja on tarkoitus jatkaa huolimatta kansainvälisestä kritiikistä, erityisesti Euroopan unionin taholta, joka väittää, että nämä toimet rikkovat WTO:n sopimuksia. Indonesia pyrkii olemaan merkittävä toimija globaaleissa toimitusketjuissa, erityisesti sähköajoneuvojen akkujen osalta. Näiden kieltojen sekä kauppajännitteiden, jotka ajavat yrityksiä siirtämään toimitusketjujaan pois Kiinasta, pitäisi mahdollistaa ulkomaisten suorien sijoitusten jatkuva virta. Kotimarkkinoilla kotitalouksien kulutus näyttää hidastuvan, mikä johtuu kasvavista huolista keskiluokan kutistumisesta. Kotitalouksien tukemiseksi hallitus korotti minimipalkkaa 6,5 % tammikuussa 2025 ja aikoo toteuttaa useita toimenpiteitä ostovoiman tukemiseksi ja inhimillisen pääoman kehittämiseksi, kuten ilmaiset kouluruoat ja terveystarkastukset. Samaan aikaan suunnitelma korottaa arvonlisäveroa laajasti 11 prosentista 12 prosenttiin on supistettu, ja korotus koskee nyt vain ylellisyystuotteita ja -palveluita. Inflaatio hidastui vuonna 2024 ja oli negatiivinen helmikuussa 2025 (ensimmäistä kertaa maaliskuun 2000 jälkeen), kun hallitus alensi väliaikaisesti sähkölaskuja. Vaikka inflaation odotetaan kiihtyvän alennettujen sähkötariffien päättyessä, sen pitäisi pysyä alhaisena maailmanlaajuisten elintarvike- ja raaka-ainehintojen laskun vuoksi.
Tämän seurauksena Indonesian keskuspankki (BI) siirsi painopisteensä inflaatio- ja valuutan heikkenemispaineista talouskasvun tukemiseen kotitalouksien kulutuksen hidastuessa. Inflaatiopaineiden lieventyminen, FED:n ohjauskorkojen lasku ja huomattava reaalikorko saivat BI:n laskemaan korkoja syyskuussa 2024 ja tammikuussa 2025. Tulevaisuudessa BI saattaa jatkaa korkojen laskemista, mutta tällainen toimenpide saattaisi asettaa sen kasvun hidastumisen ja rupian heikkenemisen väliin. Onneksi sen valuuttavarannot ovat riittävän suuret, jotta se voi osallistua valuuttamarkkinoille.
Alhaiset kaksoisvajeet budjettikurin vallitessa
Vuoden 2024 budjettivaje oli 507,8 biljoonaa rupiaa (31,34 miljardia Yhdysvaltain dollaria), eli 2,29 % BKT:sta. Indonesian budjettivajeen yläraja on 3 % BKT:sta ja velan suhde BKT:hen enintään 60 %. Vaikka Prabowo Subianto on toistuvasti ilmaissut halukkuutensa ylittää nämä budjettirajat kalliiden vaalilupaustensa rahoittamiseksi, Sri Mulyani Indrawatin uudelleen nimittäminen valtiovarainministeriksi ennakoi finanssipolitiikan kurinalaisuutta. Hallitus ennakoi, että budjettivaje pysyy käytännössä vakaana 2,53 prosentissa BKT:sta vuonna 2025, mutta kokonaistulojen 20,8 prosentin lasku tammi–helmikuussa 2025 – samaan aikaan kun menot laskivat 7 prosenttia – herättää kysymyksiä siitä, voidaanko tämä tavoite saavuttaa ilman rajuja menoleikkauksia. Tulojen lasku johtui veronkannon viivästymisestä tammikuussa, kun keskusteltiin yleisestä arvonlisäveron korotuksesta, joka lopulta lykättiin. Lisäksi raaka-aineiden hintojen lasku johti yritysverotulojen pienenemiseen. Samaan aikaan presidentti Prabowo Subianto ajaa edelleen kalliita sosiaaliohjelmia. Vuoden 2025 talousarviossa on painotettu sosiaaliturvaa (elintarviketurva, ilmaiset kouluruoat, terveystarkastukset jne.), infrastruktuuria (Nusantara Capital) sekä puolustusta jne. Verrattuna muihin alueen maihin Indonesian verotulot suhteessa BKT:hen ovat suhteellisen alhaiset (noin 10–12 % verrattuna OECD-maiden 25–35 %:iin). Hallituksella on siten hyvin rajalliset resurssit julkisten palvelujen, sosiaaliohjelmien ja infrastruktuurin rahoittamiseen. Verotulojen laskiessa hallituksen on myös vähennettävä menojaan, jotta budjettivaje pysyy alle 3 prosentissa. Tämä voi johtaa joidenkin infrastruktuurihankkeiden odotettua pidempään valmistumisaikaan tai hallituksen tarjoamien tavaroiden ja palvelujen laadun heikkenemiseen (esim. alkuperäistä suunnitelmaa heikompilaatuiset ilmaiset ateriat). Sri Mulyani Indrawatin toimiessa valtiovarainministerinä alijäämä ei todennäköisesti ylitä 3 prosentin rajaa. Tämän seurauksena julkisen velan kotimaisen osuuden (yli 70 % kokonaismäärästä) odotetaan pysyvän kohtuullisena.
Vaihtotase saavutti vuonna 2022 1 prosentin ylijäämän suhteessa BKT:hen ja nousi yli vuosikymmenen korkeimmalle tasolleen, kun raaka-aineiden hintojen nousu paransi tavarakaupan saldoa. Sen jälkeen raaka-aineiden hintojen laskiessa vaihtotase on jälleen kääntynyt negatiiviseksi. Vuonna 2025 alijäämä näyttää jatkuvan ja saattaa jopa kasvaa hieman. Raaka-aineiden hintojen laskun jatkuessa ja epäselvien kauppanäkymien vuoksi tavaraviennin tuotot saattavat laskea. Toisaalta raaka-aineiden hintojen lasku auttaa todennäköisesti alentamaan tuontihintoja, mutta infrastruktuurihankkeet (kuten uuden pääkaupungin rakentaminen) johtaisivat rakennusmateriaalien suureen tuontiin. Tämän seurauksena tavarakaupan ylijäämä todennäköisesti pienenee edelleen. Palvelutaseen odotetaan pysyvän alijäämäisenä, mutta matkailijoiden määrän jatkuva elpyminen auttaa todennäköisesti pienentämään sitä. Ensisijaisen tulotaseen alijäämä, jota velkakorkomaksut ja voittojen kotiuttaminen painavat, pysyy vaihtotaseen alijäämän pääasiallisena syynä. Toissijaisen tulotaseen odotetaan pysyvän lievästi ylijäämäisenä työntekijöiden rahalähetysten jatkuvan virran ansiosta. Vaihtotaseen alijäämä kompensoituu reilusti pääoman sisäänvirtauksilla, erityisesti jatkuvilla ulkomaisten suorien sijoitusten virroilla. Näin ollen valuuttavarantojen odotetaan pysyvän riittävänä ja kattavan 7,85 kuukauden tuonnin tammikuussa 2025.
Prabowo Subianto, suosittu sotilasjohtaja maan johdossa
Helmikuussa 2024 pidetyt presidentinvaalit päättyivät Prabowo Subianton kiistattomaan voittoon: hän sai 58,6 % äänistä, minkä ansiosta hän vältti toisen kierroksen. Vaikka Indonesian demokraattisen taistelupuolueen (PDIP) istuva presidentti Jokowi oli erittäin suosittu, hän ei voinut asettua ehdolle uudelleen, koska hän oli suorittamassa toista peräkkäistä viisivuotiskauttaan. Prabowo Subianto oli puolustusministeri, ja hänen varapresidenttiehdokkaansa Gibran Rakabuming on Jokowin vanhin poika. Huolimatta kaksikon valtavasta johdosta presidentinvaaleissa Prabowon Gerindra-puolue sai kuitenkin vain 13,2 % äänistä parlamenttivaaleissa. Yksikään kahdeksasta parlamenttipuolueesta ei saavuttanut enemmistöä, mikä sai presidentin hakemaan tukea laajasta koalitiosta. Kahdeksasta puolueesta seitsemän kuuluu ”Advanced Indonesia” -koalitioon (470 paikkaa eli noin 81 % kokonaismäärästä), ja ainoastaan PDIP on oppositiossa, vaikka se onkin puolue, jolla on eniten paikkoja (110 paikkaa eli 16,7 % kokonaismäärästä).
Vihkimisensä jälkeen lokakuussa 2024 presidentti Prabowo Subianto julkisti vuoden 1966 jälkeen suurimman hallituksen, johon kuuluu 48 jäsentä. Välttääkseen kovaa vastustusta – vaikka PDIP ei kuulu koalitioon – Subianto nimitti tämän puolueen johtajan (Megawati Sukarnoputri) entisen adjutantin politiikkaa ja turvallisuutta koordinoivaksi ministeriksi sekä toisen entisen adjutantin veljen oikeusministeriksi. Widodon hallituksen 17 ministerin uudelleen nimittäminen heijastaa jonkin verran jatkuvuutta. Sri Mulyani Indrawatin uudelleen nimittäminen valtiovarainministeriksi on rauhoittanut markkinoita (sijoittajia), sillä hänet tunnetaan finanssipoliittisesta kurinalaisuudestaan. Subianto oli aiemmin ilmaissut halunsa ylittää budjetti- ja velkakattoja, mutta Mulyanin johdolla tämä on erittäin epätodennäköistä.
Ottaen huomioon sekä Yhdysvaltojen että Kiinan merkityksen Indonesian taloudelle, puolueettomuuspolitiikkaa jatketaan. Indonesialla on kuitenkin joitakin alueellisia ongelmia Kiinan kanssa. Vaikka Kiina on tunnustanut Indonesian suvereniteetin Natunan saarilla, se vaatii osaa niitä ympäröivistä vesistä, joissa on kalavaroja ja indonesialainen öljynporauslautta. Lisäksi Prabowo, jolle oli asetettu 20 vuoden matkustuskielto Yhdysvaltoihin, kunnes hänestä tuli puolustusministeri vuonna 2019, saattaa suhtautua länteen epäilevästi. Indonesia pyrkii aktiivisesti OECD:n jäsenyyteen, ja siitä tuli BRICS-ryhmän täysjäsen tammikuussa 2025. Maailman väkirikkaimpana ja suurimpana muslimienemmistöisenä maana BRICS-jäsenyys antaa Indonesialle mahdollisuuden vaikuttaa maailmanjärjestykseen parhaansa mukaan ajamalla omien kantojensa mukaisia uudistuksia.

Kiina
Amerikan Yhdysvallat
Japani
Intia
Eurooppa
Singapore
Australia