Liettua
Viro
Saksa
Ruotsi
Venäjä
Puola
SuomiKasvun elpyminen hidastui Lähi-idän konfliktin vuoksi
Vuotta 2025 leimasi kotimaisen kysynnän vauhdittama talousaktiviteetin elpyminen. Kasvun elpyminen hidastui hieman vuonna 2026 Lähi-idän konfliktin seurauksena, mutta sen odotetaan jatkavan nousuaan vuonna 2027. Energian hintojen nousu nosti automaattisesti tuotantopanosten ja kuljetusten kustannuksia. Taloudellinen toiminta on kuitenkin edelleen vakaata, ja sitä vauhdittaa yksityinen kulutus, jonka ennustetaan kasvavan 1,6 % vuonna 2026 ja 1,9 % vuonna 2027. Vaikka yksityistä kulutusta tukevat nousevat nimellispalkat, se on edelleen altis jatkuvasti korkealle inflaatiolle. Inflaatio alkoi kiihtyä jo vuonna 2025. Hormuzin salmen saarrosta johtuva energian hintojen nousu piti inflaation korkealla tasolla vuonna 2026, ja geopoliittisen tilanteen pattitilanne vuonna 2027 pitää jännitteet korkealla. Vaikutus on kuitenkin edelleen maltillinen, sillä Latvian teollisuudella on suhteellisen alhainen energiaintensiteetti ja monipuolinen energiayhdistelmä. Lisäksi hallitus on alentanut tiettyjen peruselintarvikkeiden arvonlisäveroa rajoittaakseen kuluttajien ostovoiman heikkenemistä.
Vuonna 2025 investoinnit kasvoivat 9,8 % kahden vuoden supistumisen jälkeen. Kasvua vauhdittivat pääasiassa yksityiset investoinnit sekä Euroopan unionin rahoitus, erityisesti Rail Baltica -hankkeeseen. Euroopan unioni rahoittaa tätä hanketta noin 85-prosenttisesti, ja sen tavoitteena on rakentaa uusi suurnopeusrautatieyhteys, joka integroi Baltian maat osaksi eurooppalaista verkostoa ja vahvistaa alueen kilpailukykyä. Alun perin vuodelle 2026 suunniteltu hankkeen valmistuminen on viivästynyt vuoteen 2030, koska Latvialla ei ole tarvittavia budjettivaroja, joiden määräksi arvioidaan 3,7 miljardia euroa. Inflaation ja epävakaan geopoliittisen tilanteen yhteisvaikutusten vuoksi investointien ennustettu kasvu vuodelle 2026 on edelleen maltillisempaa kuin vuonna 2025, eli noin 3 prosenttia. Maalla on edelleen vaikeuksia innovaatiotoiminnan rahoittamisessa, sillä tukiohjelmat ovat hajanaisia ja niihin liittyy liikaa byrokratiaa. Vuonna 2026 Euroopan investointipankki (EIP) sitoutui kuitenkin myöntämään 20 miljoonaa euroa valtion omistaman sähköyhtiön Latvenergon liikkeeseen laskemille vihreille joukkovelkakirjoille. Rahoituksella tuetaan tuulivoimahankkeita, akkuenergian varastointia sekä vesivoima- ja aurinkosähkölaitosten kunnostamista.
Taloutta vetää palvelusektori, jonka osuus BKT:stä on 75 % ja johon kuuluvat yrityspalvelut, tieto- ja viestintätekniikka sekä liikenne. EU:n Venäjän kuljetusyrityksille asettamien rajoitusten vuoksi kauppa Venäjän kanssa tapahtuu yhä enemmän Baltian maiden kautta paikallisten yritysten välityksellä. Heinäkuussa 2026 Venäjä kuitenkin keskeytti rautatie rajanylityspaikkojen toiminnan Latvian rajalla. Länsi-Euroopan rakennusalan heikkoudesta huolimatta puu- ja huonekaluteollisuudella on kilpailuetu runsaslukuisien metsävarojen ansiosta. Maan tärkeimpänä luonnonvarana puuta käytetään myös asuinrakennusten lämmitykseen ja energian tuotantoon biomassavoimalaitoksissa. Myös lääketeollisuus on menestyvä ala, jonka myynnin ennustetaan kasvavan 8,5 % vuonna 2026, mikä johtuu suurelta osin lääkekonserni Grindeksin toiminnasta. Tämä lääketeollisuuden johtaja on vähentänyt merkittävästi vientiään Venäjälle keskittyäkseen laajentumiseen uusille markkinoille, erityisesti Etelä-Amerikkaan.
Puolustusmenojen kasvun aiheuttamat lisääntyvät budjettipaineet
Budjettivajeen odotetaan kasvavan vuosina 2026 ja 2027. Vajeen kasvu johtuu puolustusbudjetin kasvusta Venäjän kanssa jatkuvien jännitteiden vuoksi. Latvia on siksi vedonnut vakaus- ja kasvusopimuksen kansalliseen poikkeuslausekkeeseen rahoittaakseen nämä sotilasmenot, joiden ennustetaan olevan 4,1 % ja 5,5 % BKT:sta vuosina 2026 ja 2027. Kesäkuussa 2026 Latvia allekirjoitti 3,5 miljardin euron puolustuslainasopimuksen Euroopan unionin SAFE-ohjelman (Security Action for Europe) puitteissa.
Alijäämän hallinta on tärkeää, kun otetaan huomioon ikääntyvän väestön aiheuttamat budjettikustannukset ja terveydenhuoltojärjestelmän rahoittamisen tarve. Julkisen velan suhteen BKT:hen ennustetaan nousevan tulevina vuosina. Tulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja, ja verotulot ovat EU:n keskiarvoa alhaisemmat. 1. tammikuuta 2026 voimaan tullut verouudistus lisää muun muassa valtion tuloja. Uudistus koskee ensisijaisesti matala- ja keskituloisille kohdistuvan verotaakan keventämistä ja muille kohdistuvan verotaakan kiristämistä sekä 3 prosentin lisäveron käyttöönottoa kaikista yli 200 000 euron vuositulosta, mukaan lukien palkat, osingot, pääomatulot ja muut tulot.
Vaihtotaseen alijäämä on kasvamassa vuonna 2026. Koska Latvia on öljyn nettotuoja, alijäämä syvenee maailmanlaajuisten energiakustannusten nousun vuoksi. Viennin kasvun ennustetaan olevan noin 0,7 % vuonna 2026, joten se on pysynyt maltillisena, mutta sen odotetaan elpyvän vuonna 2027 noin 2,7 %:iin pääasiassa kilpailukykyisen puuteollisuuden sekä elintarvike- ja lääketuotteiden ansiosta. Palvelutase puolestaan pysyy ylijäämäisenä, mikä johtuu pääasiassa logistiikka-, IT- ja kuljetusaloista.
Uusi hallitus Venäjän kanssa vallitsevien jännitteiden keskellä
Diplomaattiset suhteet Venäjän kanssa pysyvät todennäköisesti jännittyneinä vuoteen 2030 asti. Latvian ilmatilassa on havaittu useita droneja vuonna 2026. Sotilasmenojen kasvu on vastaus Venäjän hybridi-iskujen odotettuun lisääntymiseen. Latvia on vahvistanut turvatoimiaan Riian lähellä sijaitsevan vesivoimalaitoksen ympärillä vastauksena Venäjän hyökkäysten uhkaan alueen kriittistä infrastruktuuria kohtaan.
Venäjän uhka vaikuttaa myös sisäpolitiikkaan. 10. toukokuuta 2026 pääministeri Evika Silina erotti puolustusministerinsä sen jälkeen, kun drooni syöksyi polttoainevarastoon. Hallituksen päämies erosi myöhemmin, kun ministeri oli eronnut puolueesta. 28. toukokuuta parlamentti hyväksyi uuden hallituksen muodostamisen – edelleen keskusta-oikeistolaisena ja nationalistisena – jota johtaa Yhdistyneen listan keskusta-poliitikko Andris Kulbergs. 3. lokakuuta pääministerin keskusta-oikeistolainen Yhdistyneen listan puolue nousi parlamenttivaalien voittajaksi. Kulbergsin puolueella on 35,3 prosentin äänimäärällä ja 42 paikalla hyvät lähtökohdat johtaa koalitioneuvotteluja. Se voisi varmistaa parlamentaarisen enemmistön joko nationalistisen Kansallisen liiton tai keskusta-puolueen Uuden yhtenäisyyden kanssa. Näitä puolueita yhdistää sitoutuminen Ukrainan tukemisen jatkamiseen, Venäjän kulttuurisen vaikutusvallan vähentämiseen sekä linjautumiseen Naton ja Euroopan unionin politiikan mukaisesti. Parlamenttivaaleissa menestyivät myös populistiset puolueet, joita vauhditti venäjänkielisen vähemmistön tuki (joka muodostaa kolmanneksen väestöstä ja on suurelta osin suljettu pois poliittisesta prosessista).