Liettua
Viro
Saksa
Ruotsi
Venäjä
Puola
SuomiVähitellen palaaminen kasvuun
Vuosi 2025 on elpymisen vuosi, joka tasoittaa tietä kestävälle kasvulle kotimaisen kysynnän elpymisen ja ulkoisen ympäristön asteittaisen paranemisen myötä. Vakaa työmarkkinatilanne (työttömyysaste 5,7 % helmikuussa 2025) tukee reaalipalkkojen vakaata nousua, mikä puolestaan ruokkii edelleen kotitalouksien kulutusta. Latvian talous, joka on EU:n viidenneksi pienin, joutuu kuitenkin edelleen kumppanimaitaan voimakkaampien inflaatiopaineiden kohteeksi: inflaatio oli helmikuussa 2025 3,7 %, kun euroalueen keskiarvo oli 2,3 %, mikä johtui palvelujen hintojen jäykkyydestä, edelleen osittain hallitusta energiariippuvuudesta ja nimellispalkkojen voimakkaasta kasvusta. Inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan vuoden 2025 loppuun mennessä.
Viennin lasku ja investointien jyrkkä supistuminen vuonna 2024 kääntyvät todennäköisesti nousuun vuonna 2025. Latvian tärkeimpien kauppakumppaneiden (Baltian maat, Saksa ja Ruotsi) talouksien elpyminen vauhdittaa ulkomaista kysyntää erityisesti puutavaran, kemian- ja lääketuotteiden sekä IT-palveluiden osalta. Samalla korkotason lasku helpottaa investointeihin kohdistuvaa painetta. NextGenerationEU-ohjelmasta kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman (NRRP) puitteissa myönnettävät 1,8 miljardia euroa (5,5 % BKT:stä) auttavat myös nopeuttamaan infrastruktuuri-, energiasiirtymä- ja teknologisen modernisoinnin hankkeita. Vuonna 2024 kohdatuista vaikeuksista huolimatta laajamittainen Rail Baltica -hanke, joka integroi Baltian maat Euroopan rautatieverkkoon, tulee olemaan keskeisessä roolissa paitsi kasvun katalysaattorina myös tukijalkana useille avainaloille, kuten rakentamiselle, liikenteelle, materiaaliteollisuudelle ja logistiikalle. Samalla investoinnit yksityisiin tuulipuistoihin ja LNG-satamainfrastruktuuriin parantavat energiavarmuutta ja elvyttävät paikallista tuotantoa. Nämä suuntaukset edistävät myös digitaalisen ja IT-alan kehitystä.
Julkista taloutta rasittavat puolustusmenot
Talousarvion alijäämä on syvenemässä vuonna 2025 huolimatta talouden elpymisestä, joka tukee verotuloja erityisesti arvonlisä- ja tuloverotulojen kautta. Samalla julkisten menojen jatkuva kasvu, erityisesti puolustus-, energia-, terveydenhuolto- ja koulutusaloilla, rasittaa taloutta voimakkaasti. Latvia aikoo nostaa puolustusmenonsa 3,5 prosenttiin BKT:stä, eli yli Naton 2 prosentin tavoitteen. Lisäksi julkisen sektorin palkankorotukset ja sellaisten infrastruktuurihankkeiden vauhdittaminen kuin Rail Baltica, jonka kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti (arvioidaan olevan 22,6 % BKT:sta vuonna 2024, kun alkuperäinen arvio oli 4,6 % BKT:sta), lisäävät entisestään budjettikuormitusta. Vuoden 2025 talousarvioon sisältyy myös veronkorotuksia – tuloverouudistukset toteutetaan ja veronkierron torjuntaan ryhdytään rajoitetusti –, mutta menopaineiden odotetaan ylittävän lisätulot. Tätä taustaa vasten julkinen velka jatkaa kasvuaan, vaikkakin suhteellisen maltillisella tasolla.
Vaihtotase pysyy alijäämäisenä vuonna 2025, mutta sen odotetaan olevan hieman parempi kuin vuonna 2024, mikä johtuu Euroopan kysynnän vauhdittamasta tavaroiden ja palvelujen viennin elpymisestä. Maa on edelleen tavaroiden, erityisesti energian, tuotantohyödykkeiden ja raaka-aineiden, nettotuoja. Palvelutase pysyy kokonaisuudessaan ylijäämäisenä, mikä johtuu liikenteestä (pääasiassa maantiekuljetuksista), logistiikasta ja tietotekniikasta. Alijäämä rahoitetaan pääasiassa lainanotolla, ja ulkomaisten suorien sijoitusten odotetaan elpyvän hieman, kohdistuen vihreään infrastruktuuriin ja digitaalisiin palveluihin. Ulkomaisen velan rakenne pysyy vakaana (98 % BKT:stä, josta 60 % yksityissektorilla), pääosin euroina ja pääasiassa institutionaalisten sijoittajien (lähinnä eurooppalaisten) merkittämänä. Jälleenrahoitusriski pysyy siten hallinnassa, edellyttäen että julkisen talouden uskottavuus säilyy.
Poliittinen ja geopoliittinen tilanne on edelleen jännittynyt
Vuodesta 2023 lähtien Latviaa on johtanut pääministeri Evika Sili?a, joka on keskusta-puolueen Uuden yhtenäisyyden (JV) jäsen. Hän hallitsee kolmen puolueen koalitiossa, johon kuuluvat JV, Vihreät ja maanviljelijät (ZZS) sekä Progressiiviset (PRO). Liittouma, jolla on niukka enemmistö (52 paikkaa 100:sta), on epävakaassa tasapainossa ja altis sisäisille jännitteille lokakuun 2026 parlamenttivaaleja edeltävänä aikana. Merkittävistä ideologisista eroista huolimatta kumppanit ovat yhtä mieltä maan strategisista painopisteistä, kuten Ukrainan tukemisesta, Euroopan integraatiosta ja energiaturvallisuudesta. Vuonna 2023 valittu presidentti Edgars Rink?vi?silla on lähinnä kunniallinen rooli, mutta hän on edelleen konsensusta edistävä hahmo.
Sosiaalisella rintamalla jännitteet ovat kohtalaisia mutta jatkuvia. Alueelliset eriarvoisuudet, julkisiin palveluihin kohdistuva paine ja ammattitaitoisen työvoiman puute ruokkivat tyytymättömyyttä. Terveydenhuoltoala on edelleen paineen alla, ja ammattiliitot esittävät säännöllisesti vaatimuksia, kun taas eläkeuudistus saattaa herättää uudelleen turhautumista siitä, että vakuutuskautta pidennetään 20 vuoteen ja eläkeikää nostetaan 65 vuoteen.
Kansainvälisesti Latvia noudattaa kovaa linjaa Venäjää ja Valko-Venäjää kohtaan. Se on edelleen tiukasti linjassa EU:n ja Naton kantojen kanssa, joissa kannatetaan vahvempaa sotilaallista pelotetta ja sanktioita Moskovaa vastaan. Suhteet Baltian naapurimaihin ovat edelleen vakaat, ja niitä tukevat yhteiset infrastruktuurihankkeet, kuten Rail Baltica sekä irtautuminen Venäjän sähköverkosta ja liittäminen Euroopan verkkoon (voimassa helmikuusta 2025 lähtien). Kotimaassa kielellinen assimilaatiopolitiikka ja venäjänkielisen mediakentän supistaminen ovat edelleen herkkiä kysymyksiä, erityisesti venäjänkielisen vähemmistön osalta, joka muodostaa noin kolmanneksen väestöstä.