Amerikan Yhdysvallat
Eurooppa
Kiina
Intia
Hong Kong
SveitsiKasvun odotetaan kiihtyvän huomattavasti vuonna 2027
Kasvun odotetaan vahvistuvan merkittävästi vuonna 2027, mikä on linjassa maaliskuussa 2026 alkaneen alueellisen aseellisen konfliktin odotetun rauhoittumisen kanssa. Tarjontarajoitusten lieventymisen odotetaan tukevan kasvua, samoin kuin reserviläisten paluun työmarkkinoille (jälkimmäiset edustavat noin 5 % kokonaistyötunneista), mikä parantaa kuluttajien ja yritysten luottamusta ja käynnistää yksityisen kulutuksen (48 % BKT:stä) ja investointien (25 % BKT:stä) elpymisen. Huolimatta kasvua toistuvasti koetelleista geopoliittisista häiriöistä työmarkkinat ovat edelleen suhteellisen kireät, ja työttömyysaste oli alle 3 % toukokuussa 2026. Myös kotitalouksien taseet ovat osoittautuneet kestäviksi. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä kotitalouksien velkasuhde BKT:hen oli 42,9 %. Tämä heijastaa vakaata kehityssuuntausta, sillä suhde on pysynyt alle kesäkuussa 2022 kirjattua historiallista huippuarvoa, 44,5 %. Asuntolainat ovat edelleen tämän velkaantumisen pääasiallinen tekijä, ja niiden osuus kokonaisvelasta on noin kaksi kolmasosaa. Kaiken kaikkiaan nykyinen velkaantumisaste osoittaa, että israelilaisten kotitalouksien taloudellinen haavoittuvuus on edelleen vähäistä. Myös investointien odotetaan elpyvän, vaikkakin kulutusta hitaammin. Jatkuva geopoliittinen epävarmuus ja finanssipoliittinen epävarmuus saattavat edelleen viivästyttää joitakin yritysten investointipäätöksiä. Tietotekniikka-alan odotetaan kuitenkin pysyvän talouskasvun pääveturina (sen osuus BKT:stä on noin 20 %), sillä se hyötyy kyberturvallisuuteen, ohjelmistoihin, tekoälyyn (AI) ja puolustukseen liittyviin teknologioihin kohdistuvasta jatkuvasta maailmanlaajuisesta kysynnästä. Samalla konfliktien vaurioittamien asuntojen ja infrastruktuurin korjaaminen sekä aiemmin viivästyneiden rakennushankkeiden jatkaminen ja matkailun asteittainen elpyminen (noin 3 % BKT:sta) antavat todennäköisesti lisätukea.
Inflaation odotetaan pysyvän keskuspankin tavoitevälin 1–3 % sisällä. Tämä pitäisi mahdollistaa tilapäiset inflaatiopaineet, jotka liittyvät korkeampiin energiakustannuksiin ja konflikteista johtuviin kotimaisen tuotannon rajoitteisiin. Keskeinen inflaatiota hillitsevä tekijä vuonna 2027 on energia- ja kuljetuskustannusten normalisoituminen. Jos alueelliset jännitteet hellittävät ja maailmanmarkkinahinnat vakiintuvat, polttoaine- ja sähkön hintojen suora vaikutus inflaatioon pitäisi vähentyä. Alhainen inflaatio saattaisi kannustaa keskuspankkia jatkamaan ohjauskoron (3,5 % elokuussa 2026) laskemista vuonna 2027, minkä odotetaan vauhdittavan talouskasvua.
Julkisen talouden alijäämän pitäisi supistua ja vaihtotaseen ylijäämän kasvaa
Julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan asteittain vuonna 2027, kun konfliktista johtuvat väliaikaiset menot todennäköisesti helpottuvat ja talouden vilkastuminen lisää verotuloja. Vuoden 2026 talousarvioon sisältyy 32 miljardia NIS:ää (noin 11 miljardia USD) lisää puolustusmenoja sekä 13 miljardin NIS:n vararahasto mahdollisia sotilaallisia tarpeita varten. Vaikka sotilaallisten operatiivisten menojen odotetaan laskevan vuonna 2027 aktiivisten vihollisuuksien laantuessa, puolustusmenot pysyvät todennäköisesti sodan edeltävää tasoa korkeammalla jatkuvien alueellisten turvallisuusriskien vuoksi. Tulopuolella kotimaisen taloudellisen toiminnan elpyminen, jota tukevat vuosien 2025 ja 2026 talousarvioissa käyttöön otettujen tulojen kasvua edistävien verotustoimenpiteiden koko vuoden vaikutukset, tukee verotuloja. Tässä suhteessa yksityisen kulutuksen vahvistumisen odotetaan lisäävän arvonlisäverotuloja, kun taas yritysten kannattavuuden paraneminen ja joustava työmarkkinatilanne tukevat yritys- ja henkilökohtaisten tuloverojen kertymistä. Lisäksi elpymisen vauhdittama tuonnin kasvu lisää todennäköisesti tullituloja. Lopuksi korkeammat sosiaaliturvamaksut yhdessä joidenkin aiemmin toteutettujen tulojen kasvua edistävien toimenpiteiden (mukaan lukien arvonlisäverokannan korottaminen 17 prosentista 18 prosenttiin) ja tiettyjen verovapautusten supistamisen kanssa tukevat edelleen valtion tuloja koko vuoden 2027 ajan. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on rahoittaa puolustusmenojen kasvua. Julkisen talouden näkymiin liittyy kuitenkin edelleen laskusuhdannevaaroja. Konfliktin uusi eskaloituminen tai pitkittynyt jatkuminen vaatisi todennäköisesti nykyisiä budjettioletuksia suurempia puolustusmenoja, mukaan lukien korkeammat sotilaalliset toimintakustannukset, reserviläisten mobilisointi, korvausmaksut ja jälleenrakennusmenot. Jälleenrahoitusriskejä lieventää suotuisa julkisen velan rakenne: velasta on pääosin kotimaisten sijoittajien hallussa (80–85 %) ja keskimääräinen maturiteetti on yli viisi vuotta.
Vaihtotaseen ylijäämän odotetaan elpyvän asteittain vuosina 2026 ja 2027, mikä johtuu maltillisesta kotimaisesta kysynnästä (vuonna 2026), korkean arvon palveluviennin jatkuvasta vahvuudesta sekä matkailun asteittaisesta elpymisestä (yleensä noin 3 % BKT:stä). Palvelut muodostavat jatkuvasti yli puolet kaikesta Israelin viennistä, ja korkean teknologian palvelut – erityisesti ohjelmistot, kyberturvallisuus sekä tieteellinen tutkimus ja kehitys – muodostavat noin 75 % palveluviennin kokonaismäärästä. Samalla alueellisen konfliktin lieventyminen tukee matkailutulojen asteittaista elpymistä ja helpottaa tavaraviennin normalisoitumista, jota vetävät korkean teknologian tuotteet (elektroniset komponentit, sähkö- ja tietojenkäsittelykoneet, televiestintä- ja lähetyslaitteet, tutkat, lentokoneosat jne.), tarkkuuslaitteet (optiikka, laserit, mittaus- ja tarkastuslaitteet, lääketieteelliset laitteet, puolustus- ja ilmailulaitteet jne.), kemikaaleja (tekniset muovit, lannoitteet, lääkkeet), jalokiviä ja energiaa (noin 7,5 % tavaraviennin kokonaismäärästä). Reaalisen efektiivisen valuuttakurssin jatkuva vahvistuminen voi jarruttaa matkailun elpymistä heikentämällä Israelin hintakilpailukykyä, kun taas vaikutus erittäin erikoistuneeseen teknologian vientiin jää rajalliseksi. Ulkomaankauppa hyötynee edelleen myös merkittävistä maakaasuviennistä Leviathanin, Tamarin ja Karishin kentiltä. Kaikki tämä todennäköisesti kompensoi reilusti kuluttajaelintarvikkeiden ja tuotantohyödykkeiden tuonnin odotetun kasvun, joka johtuu vahvemmasta kotimaisesta kysynnästä. Palvelukaupan huomattava ylijäämä kompensoi reilusti tavarakaupan alijäämän. Samaan aikaan primaarituloalijäämä, joka johtuu ulkomaalaisomisteisten globaalien teknologiayritysten voittojen kotiuttamisesta ja joka ylittää israelilaisten instituutioiden ulkomailla sijaitsevista varoista saamat tuotot, lieventyy suurelta osin sekundaarituloalijäämän ansiosta, jota tukevat diaspora-yhteisön rahalähetykset ja Yhdysvaltojen avustus.
Jatkuvat geopoliittiset riskit
Israelin geopoliittiset näkymät ovat edelleen tiiviisti sidoksissa rajat ylittävien haasteiden hallintaan, meriturvallisuuteen ja strategisiin liittoutumiin. Keskeisiä prioriteetteja ovat pohjoisrajan turvaaminen Litani-joen käytävällä, vihamielisten alueellisten huoltolinjojen hillitseminen sekä vakaiden hallintokehysten luominen Gazaan ja Länsirannalle puolustusmenojen vähentämiseksi. Samanaikaisesti ja kansallisen puolustuksen kannalta ensisijaisen tärkeää on, että Israel lieventää suoria jännitteitä Iranin kanssa, erityisesti sen ydinohjelman laajentamisen ja alueellisten välittäjäverkostojensa osalta. Kriittisten merikauppareittien, kuten Bab el-Mandebin salmen, suojelu on elintärkeää kaupan jatkuvuuden varmistamiseksi, kun taas vahvojen siteiden ylläpitäminen Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoihin mahdollistaa ulkomaisten suorien sijoitusten (noin 5 % BKT:stä vuonna 2025 ja elpymässä) sekä niihin liittyvien komponenttien virtaamisen korkean teknologian alalle. Lopuksi, vaikka normalisoitumisen vauhti neljän voimassa olevan Abraham-sopimuksen puitteissa vaihtelee edelleen, lähentymisen vauhdittaminen muiden keskeisten Persianlahden ja Afrikan kumppaneiden, kuten Saudi-Arabian, kanssa tarjoaa merkittävän mahdollisuuden luoda yhteistyöhön perustuva alueellinen turvallisuus- ja talouskehys.
Kotimaassa poliittiset ja yhteiskunnalliset jännitteet pysyvät todennäköisesti korkealla ennen 27. lokakuuta 2026 pidettäviä yleisiä vaaleja. Vaalikeskustelun odotetaan keskittyvän konfliktien kulkuun ja jälkiseurauksiin sekä oikeuslaitoksen ja muiden instituutioiden rooliin. Nämä kysymykset yhdessä elinkustannuspaineiden kanssa todennäköisesti ylläpitävät poliittista polarisaatiota ja saattavat vaikeuttaa vakaan hallituskoalition muodostamista vaalien jälkeen.