Brasilia
Kiina
Amerikan Yhdysvallat
Eurooppa
ArgentiinaKasvuvauhdin hidastuminen vuonna 2025
Vuonna 2025 BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan korkean vertailutason vuoksi, sillä talouden toiminta elpyi vuonna 2024 voimakkaan La Niña -ilmiön vuonna 2023 aiheuttamasta kuivuudesta, joka vaikutti energia-alaan ja maataloustuotantoon. Vaikka tämä sääilmiö toistui vuoden 2025 alussa, se oli lyhytaikainen, ja sen sivuvaikutukset olivat paljon lievempiä kuin kaksi vuotta sitten. Tämän seurauksena soijapavun, maissin ja riisin satoennusteet viittaavat hyvään satoon vuonna 2025 (kuten vuonna 2024). Sen sijaan keskeinen lihasektori on vaikeassa tilanteessa useiden tekijöiden vuoksi, mukaan lukien maan karjankasvatusyrityksiä koetteleva kriisi ja teurastusten merkittävä väheneminen. Matkailun osalta Argentiinan talouden elpyminen ja Argentiinan peson reaalinen vahvistuminen todennäköisesti lisäävät Uruguayhin saapuvien matkailijoiden määrää, erityisesti kesän huippusesongin aikana vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kysyntäpuolella kotitalouksien kulutus (63 % BKT:stä) pysynee talouden pääasiallisena veturina, mutta sen kasvu hidastuu keskimääräisen inflaation kiihtyessä ja luotto-olosuhteiden kiristyessä. Keskuspankki on nostanut korkoja joulukuusta 2024 lähtien (korotusta on kertynyt 75 peruspistettä huhtikuuhun 2025 mennessä, jolloin korko on 9,25 %). Samaan aikaan investointien (16 % BKT:stä) odotetaan elpyvän vuonna 2025, mikä johtuu heikosta vertailupohjasta (7 %:n supistuminen vuonna 2024), joka liittyy Keskusrautatiehankkeen valmistumiseen vuonna 2023. Elpymisen polkua kuitenkin jarruttavat tiukemmat rahoitusolosuhteet. Julkisen kulutuksen (16 % BKT:sta) odotetaan kuitenkin myös menettävän vauhtiaan vuonna 2025, ennen kuin se elpyy jälleen vuonna 2026, jolloin presidentti Yamandú Orsi todennäköisesti lisää sosiaalimenoja ensimmäisen täyden virkavuotensa aikana.
Lisäksi nettoviennin vaikutus kasvuun on negatiivinen vuonna 2025. On tärkeää huomata, että Uruguayn vienti Yhdysvaltoihin vastaa 1,8 % BKT:stä, minkä vuoksi maan haavoittuvuus Trumpin hallinnon protektionistiselle kauppapolitiikalle on suhteellisen vähäinen. Lisäksi Yhdysvallat otti 5. huhtikuuta 2025 alkaen käyttöön suhteellisen alhaisen perustullin Uruguaysta tuleville tuontituotteille (10 %). Alakohtaisesti suurin osa Yhdysvaltoihin suuntautuvasta viennistä koostuu naudanlihasta (jonka osuus oli 61 % maan kokonaisviennistä vuonna 2024 ja 26 % alan kokonaisviennistä), johon sovellettiin jo 20 000 tonnin kiintiötä (kiintiön ulkopuolelle jäävästä viennistä perittiin 26 %:n vero). Vuonna 2024 Uruguay vei Yhdysvaltoihin lähes 100 000 tonnia naudanlihaa. Maata saattaisi kuitenkin kohdata välillisiä vaikutuksia, jos maailmankaupan kiristyvät jännitteet jarruttaisivat entisestään Kiinan kasvuvauhtia ja laskisivat maatalous- ja metsätuotteiden hintoja. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin tiukempi rahapolitiikka voisi olla huono enne Etelä-Amerikan maalle, sillä 50 % Uruguayn luottomarkkinoista on dollarimääräisiä.
Ulkomaankaupan alijäämän lievä kasvu ja julkisen talouden alijäämän väliaikainen supistuminen
Vaihtotaseen alijäämä todennäköisesti kasvaa jonkin verran kauppataseen ylijäämän pienenemisen vuoksi. Viennin kasvu todennäköisesti hidastuu tuontia hitaammaksi, mikä johtuu maataloustuotteiden (erityisesti soijapavun) alhaisemmista hinnoista, jotka vaikuttavat ulkomaanmyynnin tuloihin (huolimatta suurista volyymeistä), sekä naudanliha-alan kysynnän rajoitteista (vaikka myynti oli edelleen vahvaa vuoden 2025 alussa). Lisäksi viennin päämarkkinoiden, eli Brasilian ja Kiinan, hitaampi kasvu sekä maailmankauppaan vaikuttava haastava ulkoinen tilanne ovat huono ennusmerkki viennille. Primaarituloalijäämä todennäköisesti kasvaa, mikä johtuu ulkomaisten sijoittajien kotimaahan siirtämien osinkojen kasvusta, joka liittyy UPM:n sellutehtaiden tuotannon kasvuun. Sen sijaan palvelutaseen ylijäämä todennäköisesti kasvaa, mikä johtuu positiivisesta matkailutaseesta, kun Argentiinasta saapuvien matkailijoiden määrä on kasvanut. Ulkomaiset suorat sijoitukset rahoittavat reilusti vaihtotaseen alijäämää. Lisäksi maalla oli helmikuussa 2025 vahvat valuuttavarannot, 19 miljardia Yhdysvaltain dollaria (kattaen 19 kuukauden tuonnin), mikä muodostaa tärkeän puskurin mahdollisten ulkoisten häiriöiden varalle. Ulkomainen velka oli 57 % BKT:sta, josta 54 % oli julkista ja 46 % yksityistä. Lopuksi mainittakoon, että maalla on negatiivinen kansainvälinen nettosijoitusasema, joka oli -17,8 % BKT:sta vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä. Riskejä lieventää kuitenkin se, että suurin osa veloista koostuu ulkomaisista suorista sijoituksista (29 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 36 % BKT:stä), mikä hillitsee äkillisen pääomavirran ulosvirtauksen riskiä.
Talousarvion alijäämän odotetaan supistuvan hieman vuonna 2025. Verotulojen kasvu jää vähäiseksi talouskasvun hidastumisen vuoksi. Samaan aikaan menojen kasvun odotetaan hidastuvan suhteellisesti uuden hallituksen siirtymäkauden vuoksi. Vaikka Orsin hallitus todennäköisesti lisää sosiaalimenojen määrää toimikautensa aikana, aloitteet tulevat todennäköisesti näkyviin vasta vuonna 2026. Hallituksella on kuusi kuukautta virkaan astumisesta (maaliskuu 2025) aikaa esittää seuraavan viiden vuoden talousarvionsa. Lisäksi Uruguay hyötyy edelleen Latinalaisen Amerikan alhaisimmista lainakustannuksista ja on pystynyt pidentämään velkansa maturiteettia viime vuosina (vuonna 2024 61 % velasta erääntyy yli viiden vuoden kuluttua, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 51 %), mikä on vähentänyt sen haavoittuvuutta. Paikallisvaluutassa määräisen julkisen velan osuus on pysynyt melko vakaana viime vuosikymmenen aikana ja on 56 % vuonna 2024. Velasta on hallussaan pääasiassa maan asukkaat (55 %, kun taas ulkomaalaisten osuus on 45 %), ja se on joukkovelkakirjojen haltijoiden (82 %) ja monenvälisten velkojien (13 %) hallinnassa.
Vasemmisto palaa valtaan
Frente Amplio -koalition (FA – vasemmisto) edustaja Yamandú Orsi astui virkaan 1. maaliskuuta 2025 viisivuotiskaudeksi voitettuaan marraskuussa 2024 pidetyn presidentinvaalin toisen kierroksen. Hän sai 49,8 % äänistä, kun taas edellisen hallitsevan puolueen Partido Nacionalin (PN – keskusta-oikeisto) Álvaro Delgado sai 45,9 %. Hänen voittonsa merkitsee FA:n paluuta valtaan; koalitio hallitsi maata 15 vuotta ennen presidentti Lacalle Pou’n toimikautta (2020–2025). Yamandú Orsi on entinen historianopettaja ja Canelonesin kunnanjohtaja. FA-koalitiolla on enemmistö senaatissa, jossa sillä on 16 paikkaa 30:stä (PN:llä on yhdeksän paikkaa). Sen edustus on kuitenkin pienempi edustajainhuoneessa (48 paikkaa 99:stä, kun taas PN:llä on 29 paikkaa), mikä pakottaa hallituksen neuvottelemaan muiden puolueiden kanssa uudistusten läpiviemiseksi. Orsi on luvannut säilyttää perinteisesti vakaan talousympäristön ja kannattanut ”modernia vasemmistoa” sosiaalisten haasteiden (kuten asunnottomuuden, köyhyyden ja rikollisuuden) ratkaisemiseksi samalla kun edistetään kasvua. Hän tukee asteittaista julkisen talouden vakauttamista, jonka hän aikoo saavuttaa vähentämällä verovapautuksia, ja on puhunut veronkorotuksia vastaan, sillä hänen mukaansa ne pelottaisivat sijoittajat pois. Sen sijaan hän aikoo keskittyä investointien houkuttelemiseen ja työvoiman osaamisen parantamiseen talouden elvyttämiseksi, sillä talouskehitys on ollut vaisua viimeisen vuosikymmenen ajan. Lisäksi keskeisenä prioriteettina tulisi olla väkivallan lisääntymisen torjuminen. Uruguayn murhien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina (vuoden 2014 7,5:stä 100 000 asukasta kohti vuoteen 2024 mennessä 10,6:een), ja kasvua ruokkivat huumekartellit, jotka laajentavat toimintaansa ympäri maata. Kyselytutkimusten mukaan tämä suuntaus on yksi väestön suurimmista huolenaiheista. Kasvun hillitsemiseksi Orsi sitoutui lisäämään vankilajärjestelmän rahoitusta ja tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan kanssa huumerikollisuuden torjumiseksi. Toinen tärkeä aihe koskee eläkejärjestelmää. Lokakuun 2024 parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella äänestäjät ottivat myös ylivoimaisesti kantaa kahteen asiaan: eläkejärjestelmään ja perustuslain muuttamiseen yöaikaisiin poliisiraidoihin sallimiseksi. Molemmat kansanäänestysehdotukset hylättiin, koska ne eivät saavuttaneet vaadittua 50 % + 1:n kannatusta. Vaikka markkinat suhtautuivat myönteisesti sosiaaliturvaa koskevan kansanäänestyksen hylkäämiseen – sillä se olisi voinut vaarantaa keskipitkän aikavälin julkisen talouden näkymät – uuden hallituksen tulisi ajaa läpi joitakin muutoksia. Hylätty kansanäänestys olisi palauttanut eläkeiän 65 vuodesta 60 vuoteen, saattanut vähimmäiseläkkeen samalle tasolle kuin minimipalkan (mistä olisi aiheutunut julkisen talouden kustannuksia noin 1,3 % BKT:sta vuodessa) ja kansallistanut eläkerahastot. Frente Amplio -koalition sisällä vallitsevien ammattiliittojen ja vasemmiston aiheuttamien paineiden vuoksi Orsi yrittää todennäköisesti kumota osan Lacalle Pou’n maan sosiaaliturvajärjestelmään tekemistä muutoksista (nimittäin eläkeiän alentamisen). Kongressin ollessa jakautunut mahdollisten laaja-alaisten elvyttävien finanssipoliittisten uudistusten läpimenon todennäköisyys on kuitenkin rajallinen.
Ulkomaankaupan osalta Uruguay on allekirjoittanut Mercosur-alueellisen kauppasopimuksen, jonka jäsenmaiden kasvu on viime vuosina hidastunut ja joka estää jäseniä solmimasta yksittäisiä kauppasopimuksia. Entinen presidentti Lacalle Lou yritti solmia sopimuksen Kiinan kanssa, mutta törmäsi tähän esteeseen. Tässä asiassa Orsi, toisin kuin edeltäjänsä, kannattaa Mercosurin vahvistamista (mukaan lukien uusien markkinoiden valloittaminen) sekä kauppapolitiikkaa, joka edistää paikallistalouksien monipuolistumista (kansallisen teollisuuden suojelua). Lopuksi, mitä tulee Mercosurin ja Euroopan unionin välisiin 25 vuotta kestäneisiin neuvotteluihin, molemmat osapuolet ilmoittivat joulukuussa 2024 vapaakauppasopimuksen neuvottelujen päättyneen, ja sen tarkoituksena on alentaa vientitulleja näiden kahden blokin välillä. Tämä tapahtui viisi vuotta alkuperäisen sopimuksen jälkeen, joka oli juuttunut paikoilleen erityisesti Euroopan unionin esittämien ympäristöön liittyvien huolenaiheiden vuoksi, jotka koskivat metsäkatoa Mercosur-maissa. Vuoden 2019 tekstiin tehdyt merkittävimmät muutokset ovat sitoumus noudattaa Pariisin ilmastosopimusta (johon liittyy mahdollisuus etuuksien keskeyttämiseen sopimuksen rikkomisen tapauksessa) sekä muutokset julkisiin hankintoihin, autokauppaan ja kriittisten mineraalien vientiin. Sopimus on kuitenkin vielä allekirjoitettava, minkä jälkeen sen on ratifioitava Mercosur-jäsenmaiden parlamentit sekä Euroopan unionin puolella. Euroopan komission ehdotuksessa, jota odotetaan vuoden 2025 puolivälissä, määritellään ne keskeiset oikeusperustat, jotka ratkaisevat, esitetäänkö sopimus ratifioitavaksi sekasopimuksena, joka – EU:n yksinomaiseen kauppavallan piiriin kuuluvia määräyksiä lukuun ottamatta (”vain EU:ta koskeva” sopimus) – sisältää määräyksiä EU:n ja sen jäsenvaltioiden välisestä toimivallanjaosta. On myös mahdollista, että sopimus jaetaan kahdeksi sopimukseksi (yksi ”vain EU:ta koskeva”, yksi sekasopimus), jotka joko: a) tulevat voimaan peräkkäin – ensimmäinen väliaikaisena ”vain EU:ta koskevana” sopimuksena, joka raukeaa, kun EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet lopullisen sekasopimuksen; tai b) ovat voimassa rinnakkain oikeudellisesti erillisinä sopimuksina ratifioinnin jälkeen. Toisin kuin pelkästään EU:ta koskevat sopimukset, sekasopimukset edellyttävät paitsi neuvoston ratifiointia ja Euroopan parlamentin hyväksyntää myös EU:n jäsenvaltioiden ratifiointia niiden perustuslaillisten vaatimusten mukaisesti. Lopuksi on todennäköistä, että teksti kohtaa ratifiointivaiheessa Euroopassa jonkin verran vastustusta, erityisesti Ranskan taholta.