Uruguay

Talouskasvun hidastuminen vuonna 2026

Vuonna 2026 BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan entisestään. Vuoden 2025 neljännen neljänneksen heikko talouskehitys aiheutti pienen negatiivisen tilastollisen siirtovaikutuksen vuoteen 2026 (-0,1 %). Kotitalouksien kulutus – jonka osuus BKT:stä oli 63 % vuonna 2025 – pysynee kasvun päämoottorina, vaikkakin hieman maltillisemmalla vauhdilla. Luotto-olosuhteiden helpottuminen (keskuspankki on laskenut ohjauskorkoa 575 peruspistettä huhtikuusta 2023 lähtien, jolloin se oli 5,75 % huhtikuussa 2026) ja suotuisa työmarkkinatilanne tukevat kulutusta. Inflaation odotetaan kuitenkin kiihtyvän asteittain vuoden mittaan vuoden 2026 alun erittäin matalalta tasolta, mikä johtuu pääasiassa Lähi-idän konfliktin aiheuttamista korkeammista energian hinnoista. Geopoliittisten jännitteiden epävarma kesto lisää inflaation toisen kierroksen vaikutusten riskiä, mikä saattaisi saada keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaansa ja kääntämään nykyisen elvyttävän linjansa (keskuspankin arvion mukaan neutraali reaalikorko on 2,5 %). Investoinnit (16 % BKT:sta) ovat olleet heikkoja viime vuosina, ja ne kasvoivat vain 0,3 % vuonna 2025 sen jälkeen, kun suuret infrastruktuurihankkeet, kuten UPM:n toinen sellutehdas ja Keski-Itävallan rautatie, saatiin päätökseen vuosina 2023–2024. Vuonna 2026 – Orsin hallituksen ensimmäisenä kokonaisena vuotena – investointien pitäisi hieman piristyä alhaisen vertailutason tukemana, vaikka näkymiä rasittavat epävarmempi ulkoinen toimintaympäristö ja maatalousalan odotetun kannattavuuden heikkeneminen. Julkiset ja monenväliset aloitteet voivat tarjota tukea: marraskuussa 2025 IDB hyväksyi 675 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tienparannusohjelman, jota seurasi joulukuussa 500 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ehdollinen luottolimiitti Montevideon joukkoliikenteen modernisointia varten. Huhtikuussa 2026 hallitus ilmoitti myös 2,6 miljardin Yhdysvaltain dollarin infrastruktuurisuunnitelmasta vuosille 2025–2029, joka sisältää noin 50 tarjouskilpailua, joista 40 prosentin odotetaan käynnistyvän vuosina 2026–2027. Strategia perustuu yksityisiin investointeihin, käyttöoikeussopimuksiin ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin (PPP). Lisäksi HIF Globalin 5,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisen vihreän vedyn ja e-polttoaineiden hankkeen rakentaminen Paysandússa on tarkoitus aloittaa vuoden 2026 toisella puoliskolla, ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2029. Samaan aikaan julkisten menojen (17 % BKT:sta) odotetaan kasvavan samaan tahtiin kuin vuonna 2025, sillä hallitus ylläpitää tukevaa sosiaalipolitiikkaa ja lykkää julkisen talouden vakauttamista.

Viennin kasvun ennustetaan hidastuvan, mikä heijastaa heikentynyttä maailmanlaajuista kysyntää muun muassa Brasiliassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Viimeksi mainitulla markkinalla uruguaylaisten tavaroiden keskimääräinen tuontitulli nousi 12,2 prosenttiin maaliskuussa 2026. Vientikorin osalta maataloustuotteet ja elintarviketeollisuus muodostavat noin 70 % Uruguayn viennistä. Vaikka vahva ulkomainen kysyntä ja korkeat hinnat tukevat lihan vientiä, niiden myönteinen vaikutus tämän vuoden kokonaisvientiin todennäköisesti kumoutuu osittain heikentyneen viljaviennin vuoksi, sillä satojen odotetaan laskevan vuoden 2025 lopun ja vuoden 2026 alun kuivien olosuhteiden vuoksi.

Tulevaisuudennäkymissä ilmasto-olosuhteet todennäköisesti muuttuvat, sillä El Niñon odotetaan palaavan vuoden 2026 toisella puoliskolla. Uruguayssa ilmiö liittyy tyypillisesti keskimääräistä suurempiin sademääriin, jotka – jos ne tulevat oikeaan aikaan eivätkä ole liian runsaita – voisivat hyödyttää vuosien 2026–2027 viljasatoa. Runsaammat sateet tukisivat myös sähköntuotantoa, sillä vesivoiman osuus energiayhdistelmästä on noin 55 %. Lopuksi Argentiinan peson reaalinen vahvistuminen kuluvan vuoden aikana pitäisi lisätä matkailijoiden virtaa maahan.

Kaksoisvajeiden maltillinen kasvu

Vaihtotaseen alijäämän odotetaan kasvavan maltillisesti, mikä johtuu kauppataseen ylijäämän kaventumisesta (noin 3 % BKT:sta). Tuonnin kasvun ennustetaan ylittävän viennin kasvun, mikä heijastaa maan asemaa energian nettotuojana; energian alijäämä vastaa noin 1,8 % BKT:sta. Tämän seurauksena kauppataseeseen vaikuttaa kansainvälisten energianhintojen jyrkkä nousu Lähi-idän konfliktin kärjistymisen seurauksena. Palvelujen ylijäämän (1,7 % BKT:sta) odotetaan pysyvän suurin piirtein vakaana. Tietotekniikan, ohjelmistokehityksen ja liiketoimintaprosessien ulkoistamisen kaltaisten palvelujen ylijäämä pysynee vakaana, kun taas matkailutase hyötyy matkailun kasvusta. Kuljetusten alijäämä kuitenkin todennäköisesti kasvaa rahtikustannusten nousun vuoksi. Lopuksi suuren primaarituloalijäämän (-5,2 % BKT:sta) ennustetaan paranevan hieman, mikä johtuu ulkomaisten sijoittajien osinkojen kotiutuksen vähenemisestä kotimaisen taloudellisen toiminnan hidastumisen myötä. Kaiken kaikkiaan rahoitusolosuhteiden odotetaan pysyvän suotuisina hieman suuremmasta ulkoisesta alijäämästä huolimatta, ja ulkomaisilla suorilla sijoituksilla on edelleen keskeinen rooli. Lisäksi maalla on vankka ulkoinen puskuri: valuuttavarannot olivat toukokuussa 2026 19,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa yli 17 kuukauden tuontia. Ulkomainen velka oli 57,5 % BKT:sta vuoden 2025 lopussa, josta 57 % on julkista ja 43 % yksityistä. Uruguaylla on myös negatiivinen kansainvälinen nettoinvestointiasema (–22,1 % BKT:sta vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä). Ulkomaisiin velkoihin liittyviä riskejä lieventää kuitenkin niiden rakenne, sillä merkittävä osa koostuu ulkomaisista suorista sijoituksista (ulkomaiset suorat sijoitukset nettomääräisesti 31,75 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 37 % BKT:sta), mikä vähentää äkillisten pääomapakoilmiöiden todennäköisyyttä.

Elokuussa 2025 julkistetussa vuosien 2025–2029 talousarviossa ennustettiin, että julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen pysyy suurin piirtein vakaana vuonna 2026, ja julkisen talouden vakauttaminen siirretään vuoteen 2027. Alijäämän odotetaan kuitenkin edelleen kasvavan jonkin verran vuonna 2026 huolimatta uusien verotoimenpiteiden käyttöönotosta. Näitä ovat muun muassa monikansallisille yrityksille asetettava kotimainen vähimmäisvero, joka on yhdenmukaistettu OECD:n globaalin vähimmäisveron kanssa, ulkomaisten pääomavoittojen verotus sekä arvonlisäveron laajentaminen koskemaan pieniä kuriirituontilähetyksiä. Tämä odotettu tilanneen heikkeneminen johtuu tulokehityksen hidastumisesta, sillä veronkantoa todennäköisesti hillitsee kotimaisen taloudellisen toiminnan hidastuminen. Talousarvio perustuu erityisesti suhteellisen optimistiseen BKT:n kasvuoletukseen, joka on 2,2 % vuodelle 2026, mikä yliarvioi tulonäkymiä. Samalla sosiaaliturvamenojen kaltaisten pakollisten menojen kasvun odotetaan pitävän julkisten menojen kokonaismäärän kasvun tuloja nopeampana. Rahoitusnäkökulmasta Uruguay hyötyy edelleen suotuisista olosuhteista. Maalla on eräät Latinalaisen Amerikan alhaisimmista lainakustannuksista, ja sen velan maturiteettirakenne on pitkä, keskimääräisen maturiteetin ollessa noin 11,9 vuotta vuonna 2025. Tämä auttaa vähentämään jälleenrahoitusriskejä ja yleistä haavoittuvuutta. Lisäksi paikallisvaluutassa määräisen julkisen velan osuus on pysynyt suurin piirtein vakaana viimeisen vuosikymmenen aikana, ollen noin 56 % vuonna 2025. Julkista velkaa omistavat myös pääosin kotimaiset tahot (53 %, kun taas ulkomaisten tahojen osuus on 47 %), ja se koostuu pääasiassa joukkovelkakirjoista (88 %) sekä monenvälisistä ja muista velkojista (12 %).

Orsin hallitus aikoo tehdä muutoksia eläkejärjestelmään ja suosii monenvälisyyttä ulkopolitiikassa

Frente Amplio -koalition (FA – vasemmisto) edustaja Yamandú Orsi astui virkaan 1. maaliskuuta 2025 viisivuotiskaudeksi voitettuaan presidentinvaalien toisen kierroksen marraskuussa 2024. Hänen voittonsa merkitsi FA:n paluuta valtaan; koalitio hallitsi maata 15 vuotta ennen Partido Nacionalin (PN – keskusta-oikeisto) presidenttiä Lacalle Poua (2020–2025). FA-koalitiolla on enemmistö senaatissa, jossa sillä on 16 paikkaa 30:stä (PN:llä on yhdeksän paikkaa). Sen edustus on kuitenkin pienempi alahuoneessa (48 paikkaa 99:stä, kun PN:llä on 29 paikkaa), mikä pakottaa hallituksen neuvottelemaan muiden puolueiden kanssa uudistusten läpiviemiseksi. Lisäksi hallitus koostuu ideologisesti monimuotoisesta koalitiosta, mikä vaikeuttaa konsensuksen saavuttamista. Hallituskoalition päävoima Movimiento de Participación Popular (MOP) edustaa yleensä pragmaattisempaa lähestymistapaa, kun taas sosialistipuolue ja kommunistipuolue edustavat vasemmistolaisempia kantoja. Tämän seurauksena Orsin hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana ei ole saatu läpi yhtään merkittävää uudistusta. Keskeinen aihe nykyisessä poliittisessa agendassa on eläkejärjestelmä, joka on palannut keskustelun aiheeksi sen jälkeen, kun äänestäjät hylkäsivät vuonna 2024 ammattiliittojen tukemassa kansanäänestyksessä ehdotuksen eläkejärjestelmän kansallistamisesta. Nykyinen järjestelmä perustuu sekamalliin, jossa yhdistyvät julkinen sosiaaliturvavirasto (BPS) ja yksityiset eläkerahastot (ns. AFAP:t), jotka hallinnoivat yli 25 miljardia Yhdysvaltain dollaria noin 1,7 miljoonan ihmisen puolesta. Hallitseva puolue oli kampanjoinut sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen puolesta vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Edellisenä vuonna Lacalle Pou:n hallinnon aikana lainsäätäjät olivat hyväksyneet lain, jolla eläkeiän alarajaa nostettaisiin asteittain 65 vuoteen. 28. huhtikuuta 2026 toimeenpanovallan edustajat esittivät sosiaalisen vuoropuhelun loppuraportin, kahdeksan kuukautta kestäneen valkoisen kirjan, jossa poliittiset, yhteiskunnalliset ja akateemiset toimijat kokoontuivat laatimaan ehdotuksia, jotka toimivat perustana sosiaaliturva- ja sosiaaliturvajärjestelmän tuleville uudistuksille. Yksi prosessin tärkeimmistä yhteisymmärryskohdista on lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimien asettaminen etusijalle. Eläkealalla rakenteelliset muutokset – kuten AFAP-eläkesäästörahastojen hallinnoijien poistaminen tai eläkerahastojen kansallistaminen – suljettiin pois. Samalla hallitus ilmoitti aikovansa luoda uuden varhaiseläkevaihtoehdon, jonka avulla henkilöt voivat jäädä eläkkeelle 60 vuoden iästä alkaen, samalla kun lakisääteinen eläkeikä pidetään 65 vuodessa. Tämä vaihtoehto kohdistuisi erityisesti pienituloisille työntekijöille, ja sen avulla varmistettaisiin vähimmäiseläketasot solidaarisuuteen perustuvien tukimekanismien avulla. Suurin osa ehdotuksista edellyttää lainsäädännöllistä hyväksyntää, mikä tarkoittaa, että hallitus ryhtyy nyt laatimaan lakiesityksiä ja aloittamaan poliittiset neuvottelut lainsäädäntöelimissä.

Ulkomaankaupan osalta Uruguay on Mercosurin jäsen, ja presidentti Orsi tukee blokin vahvistamista, mukaan lukien pääsyn laajentaminen uusille markkinoille. Keskeinen kehitysaskel on EU:n ja Mercosurin välinen kauppasopimus, joka tuli väliaikaisesti voimaan 1. toukokuuta 2026, sillä Euroopan parlamentin lopullinen hyväksyntä on vielä kesken sen jälkeen, kun asia siirrettiin Euroopan unionin tuomioistuimeen tammikuussa 2026. Sopimuksen mukaan Mercosur poistaa asteittain kaupan esteet noin 90 prosentilta tariffilinjoista 15 vuoden kuluessa. Vastineeksi EU vapauttaa vastaavan osuuden tuonnista ja alentaa maataloustuotteiden tulleja kiintiöissä, joita laajennetaan seuraavien viiden vuoden aikana. Sopimus käsittelee myös muita kuin tullimuuria edistäen toimenpiteitä, kuten yksinkertaistettuja ja yhdenmukaistettuja tullimenettelyjä. Uruguay vie tällä hetkellä EU:hun tavaroita noin 1,2 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta, pääasiassa sellua, naudanlihaa, riisiä, puuta ja villaa. Tärkeimpiä kohdemaita ovat Alankomaat – joka toimii logistiikkakeskuksena – sekä Italia, Saksa ja Espanja. Lisäksi ulkomaiset suorat sijoitukset ovat toinen keskeinen osa suhteita. EU:n osuus Uruguayn ulkomaisten suorien sijoitusten kokonaismäärästä on noin 46 %, mikä vastaa noin 17 miljardia Yhdysvaltain dollaria, erityisesti sellu-, rahoitus- ja vakuutuspalveluissa, maataloudessa sekä kiinteistöalalla. Vaikka sopimukseen ei sisälly erillistä investointeja koskevaa lukua, sen odotetaan toimivan katalyyttina uusille investointivirroille. Osana hallituksen laajempaa monenvälistä strategiaa Uruguay on myös vahvistanut suhteitaan Kiinaan. Helmikuussa 2026 Orsi teki valtiovierailun Aasian suurvaltaan syventääkseen kahdenvälisiä suhteita ja laajentaakseen markkinoille pääsyä. Vierailun huipentumana allekirjoitettiin yli kymmenen yhteistyösopimusta muun muassa kaupan, tieteen ja teknologian aloilla. Näistä tiiviimmistä suhteista Kiinaan huolimatta Uruguay on pyrkinyt välttämään jännitteitä Yhdysvaltojen kanssa. Huhtikuussa 2026 talous- ja valtiovarainministeri Gabriel Oddone matkusti Washingtoniin osallistuakseen Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin kevätkokouksiin. Vierailun aikana hän tapasi myös Yhdysvaltain kauppaneuvoston virkamiehiä keskustellakseen kahdenvälisistä suhteista. Ministerin mukaan useat yhdysvaltalaiset yritykset arvioivat parhaillaan Uruguayta potentiaalisena sijoituspaikkana tekoälyhankkeille.

Viimeksi päivitetty: toukokuu 2026