Uganda

Vahva kasvu, jota öljyalan investoinnit vauhdittavat

Vuonna 2026 talouskasvun odotetaan kiihtyvän entisestään, kun öljyteollisuuden kehittämiseen kohdistuvat merkittävät ulkomaiset investoinnit vauhdittavat kasvua. Tilengan ja Kingfisherin öljykentät, jotka sijaitsevat maan länsiosassa Albertjärven ympäristössä ja joita operoivat vastaavasti Total Energies ja China National Offshore Oil Corporation (CNOOC), odotetaan tulevan tuotantoon vuoden 2026 toisella puoliskolla. Tuotannon aloittamisessa voi kuitenkin ilmetä lisäviivästyksiä. Samalla jatkuvat asiaan liittyvät infrastruktuuritöitä, erityisesti arviolta 5 miljardia Yhdysvaltain dollaria maksava Itä-Afrikan raakaöljyputkihanke (EACOP), jonka avulla ugandalainen öljy kuljetetaan Tangan satamaan Tansaniassa. Vuonna 2023 käynnistetty hanke oli heinäkuussa 2025 valmis 64,5-prosenttisesti, ja sen käyttöönotto on suunniteltu vuodelle 2027. Näin ollen vientitulot vaikuttavat kasvuun vasta kyseisestä ajankohdasta lähtien. EACOP-hankkeella saattaa kuitenkin olla vaikeuksia saada kasaan toinen rahoituserä sen jälkeen, kun se sai maaliskuussa 2025 paikallisilta ja alueellisilta pankeilta 1 miljardin Yhdysvaltain dollarin syndikoidun lainan. Lisäksi hanke kohtaa voimakasta kansainvälistä vastustusta ympäristö- ja ihmisoikeusongelmien vuoksi. Syyskuussa 2025 ranskalainen tuomioistuin määräsi Total Energiesin esittämään hankkeen vaikutuksia koskevat asiakirjat, mikä merkitsi kansalaisjärjestöjen ensimmäistä oikeudellista voittoa asiassa. Maatalous pysyy edelleen talouden keskeisenä pilarina (24 % BKT:stä vuonna 2024), ja kahvi on sen tärkein tuote. Kahvin myynti hyötyy edelleen korkeista kansainvälisistä hinnoista huolimatta siitä, että vuonna 2026 odotetaan hiljaista kautta erittäin hyvien satojen vuoksi. Koska maatalous työllistää 70 % työssäkäyvästä väestöstä, yksityisen kulutuksen odotetaan olevan vahvaa. Kultasektori saa vauhtia Wagagai Mining Limited -hankkeesta (Kiina), joka käynnistyy elokuussa 2025 ja jonka odotetaan lisäävän jalostetun kullan tuotantoa. Hallitus jatkaa palvelualojen (53 % BKT:stä) kehittämistä neljännen kansallisen kehityssuunnitelman (PND IV) puitteissa, erityisesti matkailualalla, jolla on kuitenkin odotettavissa kovaa alueellista kilpailua etenkin Keniasta ja Tansaniasta, sekä koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla. Lisäksi maa saa Maailmanpankilta 2 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta uutta rahoitusta eri alojen hankkeiden tukemiseen.

Inflaation odotetaan kiihtyvän jälleen vuonna 2026 öljysektorin kehittämiseen tarvittavien tuotantohyödykkeiden vahvan kysynnän seurauksena. Se pysyy kuitenkin keskuspankin asettaman 5 prosentin ylärajan alapuolella, sillä maailmanlaajuisten energianhintojen lasku kompensoi osittain tuontihinnoista johtuvaa inflaatiota. Maailmantalouden epävarmuus ja jatkuvat inflaatiopaineet viivästyttävät todennäköisesti keskuspankin seuraavaa rahapolitiikan keventämistä vuoteen 2026 asti. Ohjauskorko vahvistettiin lokakuussa 2024 tasolle 9,75 %.

Kaksoisvaje rasittaa julkista velkaa

Talousarvion alijäämän odotetaan supistuvan hieman tilikaudella 2026 (1.7.2025–30.6.2026), mikä johtuu julkisten tulojen keräämisen tehostumisesta; tulot kasvavat menoja nopeammin vahvan talouskasvun ansiosta. Tämä perustuu erityisesti verovapautusten järkeistämiseen, verotuksen porsaanreikien tukkimiseen sekä veroviranomaisen (URA) sisäisen korruption ja rajanylityspaikoilla tapahtuvan salakuljetuksen torjuntaan. Öljy alkaa vaikuttaa merkittävästi verotuloihin vasta vuonna 2027. Velan korkomenot painavat kuitenkin edelleen voimakkaasti, mikä kumoa perusjäämän paranemisen myönteisen vaikutuksen. Julkisen talouden alijäämä rahoitetaan pääasiassa ulkomaisella velalla, joka säilyy suurelta osin edullisin ehdoin. Julkisen velan määrä (josta 60 % on ulkomaanvelkaa) kasvoi 26 % tilikaudella 2025, mikä johtui pääasiassa kotimaisen lainanoton kasvusta. Uusi yhteistyö Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa saattaa vahvistaa tätä suuntausta. Vahva talouskasvu kuitenkin lieventää velkataakan kasvua.

Vuonna 2025 vaihtotaseen alijäämän odotetaan supistuvan. Öljyteollisuuden laajentumiseen tarvittavien pääomahyödykkeiden ja teknisten palvelujen tuonnin kasvu kompensoituu osittain alhaisemmilla maailmanmarkkinahintoilla. Samalla pitkäaikaisesti korkeat kulta- ja kahvihinnat tukevat ulkomaisia tuloja. Vaihtotaseen näkymien odotetaan pysyvän muuttumattomina vuonna 2026, sillä maa ei vielä tuolloin saa öljytuloja. Ulkomaiset tulot jäävät edelleen alijäämäisiksi, sillä ulkomailla asuvien kansalaisten rahalähetykset eivät riitä kattamaan ulkomaanvelan korkomaksuja ja ulkomaisten sijoittajien osinkojen kotiutuksia. Tämä vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan suurelta osin pitkäaikaisella velalla (pääasiassa edullisin ehdoin myönnetyllä) ja ulkomaisilla suorilla sijoituksilla (FDI). Seuraavien kolmen vuoden aikana Uganda hyötyy Maailmanpankin taloudellisen tuen jatkumisesta, sillä pankki kumosi elokuussa 2023 asettamansa keskeytyksen sen jälkeen, kun hallitus oli hyväksynyt LGBT-vastaisen lainsäädännön. Lisäksi viranomaiset neuvottelevat parhaillaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa uudesta ohjelmasta laajennetun luottojärjestelyn (Extended Credit Facility) puitteissa, sillä edellinen sopimus päättyy ennenaikaisesti vuonna 2024.

Jatkuvat turvallisuusuhkat Kongon ja Etelä-Sudanin rajoilla

Vuodesta 1986 vallassa ollut presidentti Yoweri Museveni ja hänen Kansallinen vastarintaliike (NRM) -puolueensa, jolla on enemmistö kansalliskokouksessa (337 paikkaa 529:stä), hallitsevat poliittista kenttää. Armeijan tuki sekä heikko ja hajanainen oppositio antavat presidentti Musevenille hyvät mahdollisuudet voittaa seuraavat vaalit, jotka on määrä järjestää 12. tammikuuta 2026. NRM:n jatkuva kyvyttömyys torjua korruptiota ja parantaa julkisia palveluja ruokkii kuitenkin edelleen yhteiskunnallista tyytymättömyyttä. Turvallisuusjoukot tukahduttavat hallituksen vastaiset mielenosoitukset nopeasti, estäen niitä kehittymästä valtakunnalliseksi liikkeeksi.

Vuonna 2026 Ugandan (UPDF) ja Kongon asevoimat jatkavat yhteistyötään Shujaa-operaation puitteissa. Operaatio käynnistettiin vuonna 2021 torjumaan Allied Democratic Forces (ADF) -ryhmää, joka koostuu ugandalaisista islamistisista kapinallisista, jotka ovat paenneet Kongon demokraattisen tasavallan koillisosaan ja toimivat Ugandassa. Vuonna 2025 Uganda lähetti paikalle vähintään 3 000 lisäsotilasta, mikä kaksinkertaisti sen läsnäolon Kongon demokraattisessa tasavallassa. Vuoden 2024 YK:n raportti kuitenkin todistaa Ugandan antavan hiljaista tukea M23-kapinallisliikkeelle, joka toimii samalla alueella ja jota Ruanda tukee. Lisäksi Etelä-Sudanin poliittinen epävakaus aiheuttaa kasvavan riskin maan pohjoisosassa. Maaliskuusta 2025 lähtien Uganda on pitänyt joukkoja Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa tukeakseen presidentti Salva Kiiria häpeään joutuneen varapresidentin Riek Macharin kannattajia vastaan. Joukkojen läsnäolo ei ole estänyt kahta maata ajautumasta rajakiistoihin, jotka ovat johtaneet rajalla tapahtuneisiin yhteenottoihin. Joukkojen lähettäminen on myös vastaus pelkoihin massiivisesta pakolaistulvasta: YK:n arvion mukaan 50 000 eteläsudanilaista pakeni Ugandaan vuonna 2025.

Viimeksi päivitetty: lokakuu 2025