Nigeria

Ratkaiseva vaihe presidentti Tinubun kunnianhimoisille uudistuksille

Kasvun odotetaan pysyvän vahvana vuonna 2025, pääasiassa öljysektorin ansiosta, jonka todellinen painoarvo taloudessa ylittää selvästi sen suoran osuuden BKT:sta (5,4 % BKT:sta vuonna 2023), koska laskelmissa ei oteta huomioon hiilivetyjen varkauksia, niiden salaa tapahtuvaa louhintaa eikä niiden heijastusvaikutuksia koko talouteen (ulkomaisen valuutan virtaukset, valtion budjettitulot). Kesäkuussa 2024 raakaöljyn tuotanto oli kuitenkin vain 1,28 miljoonaa tynnyriä päivässä (mbd), mikä on selvästi alle OPECin vuodelle 2024 asettaman 1,5 mbd:n kiintiön ja koronapandemiaa edeltäneen 2,1 mbd:n tason. Vuodesta 2020 lähtien öljyntuotantoa ovat haitanneet useat tekijät, kuten maalla tapahtuva ilkivalta, merellä tapahtuva merirosvous, ikääntyvä infrastruktuuri sekä investointien puute, joka johtuu öljylain viivästyneestä hyväksymisestä vuonna 2021 ja ulkomaisten yritysten vetäytymisestä Niger-deltasta. Kolmen uuden asetuksen hyväksyminen vuonna 2024 pitäisi lisätä luottamusta ja elvyttää tuotantoa vuonna 2025. Niihin sisältyy kaasun verokannustimia, hankintamenettelyjen ja määräaikojen uudistamista sekä paikallista sisältöä koskeva uudistus välittäjäyritysten sääntelemiseksi. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, turvallisuuden parantaminen on myös ratkaisevan tärkeää öljyntuotannon tehostamiseksi. Vaikka Nigeria on Afrikan johtava öljyntuottaja, se on myös merkittävä öljytuotteiden tuoja (33 % tuonnista vuonna 2023). Valtion öljy-yhtiön (NNPC) mukaan kahden valtion omistaman jalostamon on määrä aloittaa uudelleen toimintansa vuonna 2024 vuosia kestäneen seisokin jälkeen. Lisäksi uuden Dangoten megajalostamon, jonka on määrä aloittaa tuotanto vuonna 2024, kapasiteetin pitäisi nousta 550 000 tynnyriin päivässä eli 85 prosenttiin lopullisesta kapasiteetistaan vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on lopettaa polttoaineen tuonti ja siten vähentää valuutan kulutusta sekä tuontiin liittyviä kuljetuskustannuksia. Hankkeen onnistuminen on kuitenkin haasteiden edessä: NNPC:n raakaöljytoimituksiin liittyvä epävarmuus on saanut Dangoten turvautumaan tuontiin. Lisäksi riidat hallituksen kanssa, joka vastustaa monopolin luomista, saattavat hidastaa yrityksen toimia.

Öljyn ulkopuolisella sektorilla sähköala ei pysty vastaamaan kotimaiseen kysyntään. Sähkönsiirto- ja jakeluverkon kapasiteetti on riittämätön, infrastruktuurin kunnossapito on puutteellista ja kaasun toimitus on ongelmallista. Lisäksi varkaudet ja alihinnoittelu estävät pääasiassa yksityisiä tuottajia tekemästä uusia investointeja. Ajaokutan (etelässä), Kadunan (Keski-Nigeriassa) ja Kanoon (pohjoisessa) yhdistävän AKK-kaasuputken valmistuminen, joka on suunniteltu vuodelle 2025, lisäisi sähköntuotantoa 67 prosenttia 3,6 gigawatin lisäkapasiteetin ansiosta ja edistäisi teollisuutta. Suunnitellusta lisäkapasiteetista huolimatta yksityisten sähköntuottajien (22 miljoonaa, asennettu kapasiteetti 42 gigawattia) toimittama sähkö on kuitenkin mittaamattoman paljon suurempi määrä kuin sähköverkon toimittama, vaikkakin kalliimpaa tuontipolttoaineen korkean hinnan vuoksi. Lisäksi litiumesiintymien löytymisen jälkeen Nigeria aikoo kehittää kaivosalaansa (0,9 % BKT:stä), erityisesti käynnistämällä ”Jupiter Lithium” -kaivoksen tuotannon vuonna 2025. Palvelut ovat toinen Nigerian talouden tukipilari (56,2 % BKT:stä), ja ne pysyvät vahvoina vuonna 2025 tieto- ja viestintäalan (17 % BKT:stä) sekä pankkialan (5 % BKT:stä) kestävyyden ansiosta. Lopuksi maatalousalan tuotanto (25 % BKT:stä ja 45 % työvoimasta) on edelleen riittämätöntä turvattomuuden, infrastruktuurin puutteen ja sääkatastrofien vuoksi, mikä johtaa merkittävään vehnän, riisin, sokerin, kalan jne. tuontiin (2,13 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2023 ja 11 % tavaroiden tuonnista). Yksityisen kulutuksen (64 % BKT:stä vuonna 2023) odotetaan piristyvän hieman ennakoidun lievän inflaation hidastumisen myötä. Investoinnit (23,8 % BKT:stä), erityisesti yksityiset investoinnit, joutuvat kuitenkin kantamaan suurimman taakan rahapolitiikan kiristymisestä.

Presidentti Tinubun keskeisiin talousuudistuksiin kuuluvat polttoainetukien lakkauttaminen sekä virallisen ja rinnakkaisen valuuttakurssin yhdenmukaistaminen. Polttoainetukien poistaminen toukokuussa 2023 kolminkertaisti hinnat huoltoasemilla ja nosti generaattoreiden käyttökustannuksia, mikä sai hallituksen perääntymään heinäkuussa 2023 ja ottamaan tuen osittain uudelleen käyttöön; tuen on määrä päättyä vuonna 2025. Valuuttakurssien yhtenäistämisen osalta se johti nairan devalvaatioihin kesäkuussa 2023 (-44 %) ja tammikuussa 2024 (-39 %), mikä heijastui pääosin tuontituotteina saatavien elintarvikkeiden hintoihin (+40 % edellisvuodesta, kesäkuussa 2024). Nämä tekijät selittävät Nigerian kaksinumeroisen inflaation. Nairan vakauttamiseksi ja inflaation hillitsemiseksi Nigerian keskuspankki (CBN) jatkoi rahapolitiikan kiristämistä vuonna 2024 neljällä peräkkäisellä ohjauskoron korotuksella, jolloin se nousi ennätykselliseen 26,75 %:iin heinäkuussa 2024. CBN:llä ei ole aikomusta laskea korkoaan niin kauan kuin inflaatio ylittää sen 6–9 prosentin tavoitteen. Toimenpiteistä huolimatta inflaation odotetaan laskevan vuonna 2025 rahapolitiikan kiristämisen viivästyneiden vaikutusten, julkisen alijäämän rahoittamisen lopettamisen ja nairan vahvistumisen ansiosta. Suurjalostamon käyttöönoton pitäisi vähentää valuutan kulutusta, mikä auttaa vahvistamaan valuuttakurssia. Lisäksi CBN keskeytti heinäkuussa 2024 tiettyjen elintarvikkeiden tullimaksut 150 päiväksi rajoittaakseen tuontituotteiden inflaatiota.

Julkisen talouden vakauttaminen

Julkisen talouden vakauttamiseksi toteutetut uudistukset eivät juurikaan vähennä julkisen talouden alijäämää vuonna 2025. Monipuolistamispyrkimyksistä huolimatta tulot (9,4 % BKT:sta vuonna 2023) ovat edelleen erittäin riippuvaisia öljytuloista (2,9 % BKT:sta vuonna 2023 eli 30 % julkisen sektorin tuloista). Niiden pitäisi kuitenkin hyötyä öljyntuotannon kasvusta vuonna 2025. Myös muut kuin öljytulot kasvavat, kun arvonlisävero nousee 7,5 prosentista 10 prosenttiin ja veropohja laajenee. Menoja (13,6 % BKT:sta) järkeistetään. Polttoainetukien osittainen palauttaminen on rasittanut julkista taloutta voimakkaasti vuonna 2024 (2,8 % BKT:sta), mutta niiden pitäisi päättyä vuonna 2025. Velanhoitokustannukset (3,3 % BKT:sta ja 35 % konsolidoiduista julkisista tuloista vuonna 2023) ovat kuitenkin edelleen korkeat verrattuna henkilöstökuluihin (1,9 % BKT:sta) ja pääomamenoihin (1,9 % BKT:sta). Vuoteen 2025 mennessä hallituksen ei pitäisi enää joutua rahoittamaan alijäämäänsä keskuspankin avulla. Se siirtyy ulkoiseen ja kotimaiseen rahoitukseen, pääasiassa joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun kautta, korkeista koroista huolimatta. Julkisesta velasta 35 % on ulkomaanvaluutassa, ja se rajoittuu liittovaltion tasolle: kotimaisen velan osuus on 62 % ja ulkomaisen velan osuus 38 %. Ulkomainen velka (16 % BKT:sta) on monenvälisten velkojien (50 %), kahdenvälisten velkojien (14 %) ja joukkovelkakirjojen haltijoiden (36 %) hallussa. Elokuussa 2023 Nigeria otti Afreximbankilta 3,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin lainan tulevasta hiilivetytuotannosta nairan vakauden turvaamiseksi. Se hakee vastaavaa lainaa, tällä kertaa NNPC:n talouden vahvistamiseksi ja investointien mahdollistamiseksi alalla. Nigerian on määrä maksaa takaisin 1,1 miljardin Yhdysvaltain dollarin euro-joukkovelkakirjalaina marraskuussa 2025.

Kuten vuonna 2024, vaihtotaseen pitäisi olla lähes tasapainossa vuonna 2025. Kauppataseen kehitys riippuu maailmanlaajuisista öljyn hintakehityksistä. Nigerian kauppataseen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa, kun tuonti (14 % BKT:stä vuonna 2023) vähenee Dangoten jalostamon tuotannon käynnistymisen ja nairan heikkenemisen seurauksena hidastuneen kotimaisen kysynnän vuoksi. Palveluiden alijäämä (2,5 % BKT:sta vuonna 2023) säilyy öljy- ja kaasusektorin aiheuttamien kuljetuskustannusten vuoksi, samoin kuin tulojen alijäämä, joka johtuu ulkomaanvelan korkomaksuista (0,6 % BKT:sta). Näitä alijäämiä kompensoivat ulkomailla asuvien lähettämät rahalähetykset (5,7 % BKT:sta), jotka tulevat pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja joita valuuttakurssien yhtenäistäminen on edistänyt. Uudistukset, erityisesti valuuttajärjestelmän uudistukset, eivät todennäköisesti riitä houkuttelemaan ulkomaisia sijoitussijoituksia, puhumattakaan ulkomaisista suorista sijoituksista (1,2 % BKT:sta vuonna 2023). Valuuttavarannot ovat parantumassa, ja ne vastasivat 11 kuukauden tuontia heinäkuussa 2024.

Presidentin puoluetta heikentää huono sosiaalinen ja turvallisuustilanne

Tultuaan valtaan maaliskuussa 2023 vain 36,6 prosentin äänimäärällä presidentti Bola Tinubu (All Progressive Congress Party) on käynnistänyt joukon uudistuksia julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Kalliiden polttoainetukien poistaminen (toinen yritys suunniteltu vuodelle 2025) korjaa niiden aiheuttamat vääristymät (vuokratavoittelu, salakuljetus ja korruptio), ja valuuttakurssin yhtenäistäminen elvyttää vientiä, jota öljysektori on tähän asti hallinnut, samalla kun se poistaa suosimisen valuutan myöntämisessä tuetuilla kursseilla. Hanke on kuitenkin kohdannut väestön kasvavaa tyytymättömyyttä, sillä kansalaiset kärsivät korkeasta inflaatiosta ja sen seurauksena lisääntyvästä köyhyydestä. Heinäkuussa 2024 hallitus hyväksyi uuden kuukausittaisen vähimmäispalkan, joka nousi 30 000:sta 70 000 nairaan (noin 44 Yhdysvaltain dollaria). Hallitus ja tärkeimmät ammattiliitot hyväksyivät korotuksen, mikä päätti kuukausia kestäneen pattitilanteen ja yleislakon uhat. Tästä hyötyvä palkansaajaväestö on kuitenkin pieni eikä edusta köyhimpiä väestöryhmiä. Heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista suojelua tulisi kehittää samanaikaisesti, mutta sen toteuttamista haittaa julkisen sektorin toimien puute. Lisäksi elokuun 2024 alussa järjestettiin massiivisia mielenosoituksia, joita turvallisuusjoukot tukahduttivat väkivaltaisesti, mikä johti useisiin kuolemantapauksiin. Näissä olosuhteissa uudistusten käyttöönotto on tahrannut presidentin puolueen mainetta; puolueella on enemmistö senaatissa (59 paikkaa 109:stä), mutta se ei ole onnistunut saamaan enemmistöä edustajainhuoneessa (159 paikkaa 360:stä). Hallituksen on myös käsiteltävä huolestuttavaa sisäistä turvallisuustilannetta, joka koskee ensisijaisesti maaseudun väestöä. Maa kärsii terrorismista, separatismista, rosvousesta (johon liittyy toistuvia joukkosieppauksia), merirosvouksesta sekä maanviljelijöiden ja paimenten välisistä konflikteista. Koillisosa kärsii erityisesti jihadistiryhmä Boko Haramin ja Länsi-Afrikan islamilaisen valtion (ISWA) hyökkäyksistä, kun taas kaakkoisosa kärsii separatistien hyökkäyksistä. Hallituksen on myös torjuttava öljyntuotantoa häiritseviä rikollisia toimia, sillä vuonna 2023 raportoitiin päivittäin lähes 400 000 tynnyrin suuruisten öljymäärien katoamista. Niger-delta on erityisen pahasti kärsinyt. Hallitus on käynnistämässä sotilasoperaatioita vastatoimena öljyvarkauksille ja laittomalle jalostukselle. Lisäksi aseiden, huumeiden, kullan ja polttoaineen salakuljetus on yleistä rajoilla.

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2024