Eurooppa
Bosnia-Herzegovina
Kiina
Romania
Unkari
Turkki
PuolaVakaa kasvu jatkuu vuoteen 2025 asti
Serbian talouden odotetaan säilyttävän vahvan kasvun vuonna 2025, jota tukevat vahva kotimainen kysyntä ja suotuisampi sijoitusympäristö. Kotitalouksien kulutus (66 % BKT:stä) hyötyy reaalipalkkojen noususta, jota tukevat palkkojen ja eläkkeiden korotukset. Yritykset hyötyvät jälleen elvyttävästä julkispolitiikasta, johon kuuluvat muun muassa infrastruktuuri-investointien lisääminen ja ulkomaisille sijoittajille suunnatut investointikannustimet. Inflaation odotetaan kuitenkin pysyvän Serbian keskuspankin asettaman tavoitteen ylärajalla (4,5 %), mikä saa keskuspankin pitämään korkotason korkealla, mikä puolestaan saattaa hillitä sekä yritysten että kotitalouksien luottokannan kasvua.
Samalla Serbian talous houkuttelee edelleen merkittävästi ulkomaista pääomaa, erityisesti teollisuus- ja energia-aloille, mikä vahvistaa entisestään sen tuotantokapasiteettia. Infrastruktuurihankkeiden kehittäminen, jota osittain vauhdittaa hallituksen ”Leap into the Future – Serbia Expo 2027” -aloite, odotetaan modernisoivan liikennettä ja parantavan logistiikan tehokkuutta. Energiantuotantokapasiteetin laajentamisella, erityisesti uusiutuvaan energiaan kohdistuvilla investoinneilla, pyritään puolestaan korjaamaan alan rakenteellisia puutteita ja varmistamaan yrityksille vakaampi sähkönsaanti.
Työmarkkinat ovat edelleen suuri haaste. Serbian työttömyysaste oli 8,6 % vuoden 2024 lopussa, mikä on edelleen huolestuttavaa elvytystoimista huolimatta. Valmistavan teollisuuden, erityisesti autoteollisuuden, kasvun sekä palvelualojen laajentumisen odotetaan vauhdittavan työpaikkojen luomista ja edistävän työttömyyden asteittaista laskua vuonna 2025. Työvoiman osaamisen parantaminen yritysten tarpeisiin räätälöityjen koulutusohjelmien avulla voisi myös auttaa hillitsemään osaajien maastamuuttoa ja tukea tuottavuuden kasvua. Tarve parantaa liiketoimintaympäristöä ja nopeuttaa rakenneuudistuksia on kuitenkin edelleen keskeinen haaste kestävän kasvun varmistamisessa.
Julkinen talous paineen alla
Talousarvio on edelleen alijäämäinen vuonna 2025, mikä johtuu menojen jyrkästä kasvusta (julkisen sektorin palkat, infrastruktuuri ja puolustus) sekä korkeista rahoituskustannuksista. Julkisen sektorin palkkojen 8 prosentin korotus vuonna 2025 sekä investoinnit Serbia Expo 2027 -tapahtumaan lisäävät valtion taloudellista taakkaa. Lisäksi 12 Rafale-hävittäjän hankinta (2,5 miljardia euroa) ja asevelvollisuuden palauttaminen vuonna 2025 rasittavat talousarviota entisestään. Näiden rahoitustarpeiden kattamiseksi hallitus turvautuu kansainvälisiin ja kotimaisiin joukkolainamarkkinoihin sekä kumppaneiltaan saataviin hankelainoihin. Julkinen velka, jonka arvioidaan olevan 47 % BKT:stä vuonna 2024, pysyy kohtuullisella tasolla, ja sen osuuden BKT:stä odotetaan jatkavan laskuaan. Noin 70 % velasta on kuitenkin ulkomaanvelkaa ja ulkomaan valuutassa (pääasiassa euroissa) määrättyä, mikä lisää valuuttakurssiriskiä. Dinaarin vakaa kiinnitys euroon ja virallisten velkojien merkittävä osuus (55 %) auttavat kuitenkin lieventämään riskiä.
Ulkomaankauppanäkökulmasta katsottuna vaihtotase pysyy alijäämäisenä vuonna 2025, mikä johtuu suurista tuontimääristä, jotka puolestaan johtuvat vahvasta kuluttajakysynnästä, infrastruktuurihankkeista ja sotilasvarusteiden hankinnoista. Samaan aikaan Euroopan unionin heikko talouskasvu rajoittaa viennin kasvua erityisesti elintarviketeollisuuden, autoteollisuuden, metalliteollisuuden, sähkölaitteiden ja muoviteollisuuden aloilla. Palvelut – erityisesti matkailu, IT-palvelut ja maantiekuljetukset – sekä ulkomailla asuvien lähettämät rahalähetykset kompensoivat kuitenkin osittain kauppavajetta. Vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan suurelta osin ulkomaisilla suorilla sijoituksilla (FDI) ja sijoitussijoituksilla, jotka auttavat myös kasvattamaan valuuttavarantoja.
Suuressa poliittisessa myllerryksessä
Serbian poliittista kenttää hallitsee nationalistis-konservatiivinen Serbian edistyksellinen puolue (SNS), joka on ollut vallassa vuodesta 2012 lähtien ja jota johtaa presidentti Aleksandar Vučić. SNS vahvisti asemaansa entisestään voitettuaan joulukuussa 2023 pidetyt ennenaikaiset vaalit 48,1 prosentin äänimäärällä (129 paikkaa parlamentin 250 paikasta). Puolueen poliittinen oppositio on hajanaista, ja se kritisoi hallitsevaa puoluetta ja presidenttiä instituutioiden ja tiedotusvälineiden tiukasta hallinnasta. Vučić on toistaiseksi hyötynyt heikosta oppositiosta ja vahvasta kansan tuesta, jota tukevat voimakas talouskasvu ja nationalistiset mielialat. SNS:n hallitseva asema herättää kuitenkin huolta vallanjakosta, tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja korruption torjunnasta. Kotimaisella poliittisella kentällä toimeenpanovallalla on merkittävä valta: presidentin virka, hallitus ja parlamentti ovat muodollisesti erillisiä, mutta niiltä puuttuu toisinaan todellinen institutionaalinen valvonta ja tasapaino. Kansainväliset tarkkailijat (Etyj, EU) ovat raportoineet sääntöjenvastaisuuksista useissa vaaleissa, ja toistuvat mielenosoitukset korostavat kansalaisyhteiskunnan kasvavaa tyytymättömyyttä.
Vuoden 2024 lopusta lähtien Serbia on kohdannut Serbian edistyksellisen puolueen (SNS) vakavimman poliittisen kriisin sen valtaan tulon jälkeen. Äskettäin kunnostetun Novi Sadin rautatieaseman katoksen romahtaminen marraskuussa 2024, jossa kuoli 15 ihmistä, laukaisi laajamittaiset mielenosoitukset, joissa tuomittiin korruptiota ja julkisten hankintojen läpinäkyvyyden puutetta. Kasvavan paineen alla pääministeri Milos Vucevic erosi 28. tammikuuta 2025, mikä syöksi hallituksen epävarmuuteen. Kansalaisten epäluottamus on edelleen suurta huolimatta presidentti Vučićin yrityksistä lieventää jännitteitä julkaisemalla asiakirjoja, asettamalla virkamiehiä vastuuseen ja myöntämällä armahduksia joillekin pidätetyille mielenosoittajille. Jos uutta hallitusta ei saada muodostettua nopeasti, on järjestettävä ennenaikaiset vaalit, ja parlamenttivaalit pidetään todennäköisesti keväällä 2025. SNS-puolueen johtajat luottavat siihen, että hajanainen oppositio – joka koostuu pääosin nuorista ja keskittyy suurkaupunkeihin – auttaa heitä säilyttämään vallan, vaikka he riskisivätkin menettävänsä parlamentaarisen enemmistönsä. Sosiaalisella rintamalla Serbia kamppailee edelleen korkean työttömyyden, sitkeän korruption ja aivovuodon kanssa, erityisesti nuorten ammattilaisten keskuudessa. Vahvasta talouskasvusta huolimatta eriarvoisuus ruokkii turhautumista ja synnyttää protestiliikkeitä, mikä pakottaa hallituksen lupaamaan uudistuksia kotimaisen vakauden ylläpitämiseksi.
Serbia noudattaa moninapaista lähestymistapaa ylläpitämällä vuoropuhelua EU:n, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa ja jatkamalla samalla polkuaan kohti EU-jäsenyyttä. Kosovon kysymys on edelleen merkittävä este, samoin kuin huoli länsimaiden painostuksesta Kosovon itsenäisyyden viralliseen tunnustamiseen. NIS, maan suurin öljy- ja kaasuyhtiö, jonka enemmistöomistajina ovat Gazprom Neft ja Gazprom, on ollut Yhdysvaltojen Venäjän energiasektoria koskevien pakotteiden kohteena tammikuusta 2025 lähtien. Vaikka nämä pakotteet on keskeytetty 28. maaliskuuta 2025 asti osakkeenomistajien rakenneuudistuksen mahdollistamiseksi, ne korostavat Serbian herkkää asemaa – tasapainoilua energiasuhteissaan Moskovan kanssa, jota vastaan se ei määrää pakotteita, ja pyrkimystä tiivistää suhteita EU:hun.