Japani

Talouden rakenteellinen elpyminen on suurelta osin säilynyt ennallaan

Japanin BKT kasvoi 1,6 % vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana, mikä ylitti selvästi Japanin keskuspankin potentiaalisen kasvun arvion, joka oli noin 0,5 %. Ylisuoritus johtuu osittain edellisvuoden matalasta vertailutasosta, jolloin autotuotanto ja vienti häiriintyivät turvallisuusskandaalin vuoksi. Yksityisten investointien ja kulutuksen rakenteellinen elpyminen on kuitenkin jatkunut vakaana. Bruttopääomamuodostus kasvoi edellisvuodesta nopeimmin sitten vuoden 2014, ja kasvua vauhdittivat erityisesti liikenne- ja kone- ja laiteinvestoinnit. Kasvua tukivat yritysten vahvat tulokset, ja teollisuuden automaatioon sekä sähköautoihin liittyviin investointeihin kohdistetut verokannustimet todennäköisesti kumosivat korkokulujen nousun aiheuttaman jarruttavan vaikutuksen. Samaan aikaan yksityinen kulutus on kasvanut kuusi peräkkäistä vuosineljännestä, kun saapuva matkailu tuki kestotavaroiden ja matkailuun liittyvien palvelujen myyntiä, kun taas vahva palkkakehitys auttoi kompensoimaan kotitalouksien nousevia elinkustannuksia. Ulkomaankaupan osalta etupainotteinen vaikutus oli Japanissa suhteellisen vähäinen. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Japani on vahvasti riippuvainen autojen viennistä Yhdysvaltoihin, jossa Section 232 -tullit ovat olleet voimassa toisen vuosineljänneksen alusta lähtien. Tämä eroaa markkinoista, joilla vastatullien täysimääräisen täytäntöönpanon viivästyminen kolmannelle vuosineljännekselle laukaisi kiireen lähettää tavarat ennen tullien korotusta. Samaan aikaan kaupan rakenneuudistus, erityisesti siirtyminen teknologiatavaroiden vientiin Aasian kehittyville markkinoille, on tukenut kasvua.

Vuoteen 2026 mennessä odotamme Japanin talouden kasvun hidastuvan, kun Yhdysvaltojen tullien vaikutukset alkavat näkyä. Kasvu voi kuitenkin pysyä potentiaaliaan korkeammalla tasolla kotimaisen taloudellisen toiminnan rakenteellisen elpymisen ja lisääntyneen julkisen tuen tukemana. Kauppasopimuksesta huolimatta japanilaisten autovalmistajien päätös kantaa itse Yhdysvaltoihin suuntautuvien toimitusten tullit markkinaosuuden suojelemiseksi voi heikentää yritysten voittoja ja mahdollisesti saada yritykset suhtautumaan varovaisemmin investointien lisäämiseen. Päätös voi myös hillitä palkkojen nousuvauhtia valmistavalla sektorilla. Siitä huolimatta palkkojen kokonaiskasvu koko taloudessa – jossa palvelualojen osuus työllisyydestä on noin 80 % – pitäisi edelleen saada tukea kotimaisen palvelutoiminnan vakaudesta ja työmarkkinoiden rakenteellisesta kireydestä. Samaan aikaan vastikään muodostettu Takaichin hallitus on hyväksynyt 21,3 biljoonan jenin elvytyspaketin (joka vastaa noin 3,3 % BKT:stä), jossa keskitytään inflaation torjuntatoimiin, kriisinhallintaan ja kasvuun liittyviin investointeihin sekä puolustusmenojen lisäämiseen. Paketti odottaa vielä parlamentin hyväksyntää, joka todennäköisesti tapahtuu vuoden loppuun mennessä ja jota saatetaan muuttaa neuvotteluissa oppositiopuolueiden kanssa, koska hallitsevalla koalitiolla ei ole enemmistöä kummassakaan kammiossa. Koska useimpien puolueiden linja on kuitenkin laajasti elvyttävä, merkittäviä leikkauksia ei todennäköisesti tule, ja elvyttävät vaikutukset pitäisi näkyä suurelta osin vuonna 2026.

Uudet huolet julkisen talouden kestävyydestä

Japanin vaihtotaseen ylijäämä parani edelleen vuonna 2025 ja kasvoi vuoden 2024 4,7 prosentista suhteessa BKT:hen 5,0 prosenttiin vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Parannus johtui pääasiassa tuonnin vähenemisestä, joka oli seurausta jenin vahvistumisesta sekä hiilen ja raakaöljyn hintojen laskusta. Samaan aikaan puolijohteiden valmistuslaitteiden viennin kasvu Kaakkois-Aasian markkinoille lievensi tullien vaikutuksesta kärsineen autoviennin laskua. Myös palvelukaupan alijäämä supistui, kun saapuvan matkailun voimakas kasvu lisäsi matkailupalvelujen ylijäämää, mikä kompensoi osittain ulkomaisten ohjelmistojen, digitaalisten työkalujen ja muiden yrityspalvelujen korkeampia kustannuksia. Lisäksi primaaritulojen ylijäämä vahvistui entisestään osakesijoitusten korkeampien tuottojen tukemana.

Korkotason nousu ja poliittinen vauhti finanssipolitiikan elvyttämiseen ovat kuitenkin herättäneet uudelleen huolta Japanin julkisen talouden tilasta. Jatkuvasti korkea inflaatio, joka ylittää Japanin keskuspankin (BOJ) 2 prosentin tavoitteen, yhdistettynä korkojen korotuksiin ja BOJ:n päätökseen vähentää Japanin valtion joukkovelkakirjojen (JGB) ostoja, on nostanut valtion joukkovelkakirjojen tuotot useiden vuosikymmenien korkeimmalle tasolle useimmilla maturiteeteilla. Positiivisena seikkana voidaan mainita, että Japanin julkisen talouden tilanne on parantunut viime vuosina. Ensimmäistä kertaa tilikauden 2007 jälkeen perusvaje supistui noin 1 prosenttiin BKT:sta tilikaudella 2024. Parannus johtuu suurelta osin verotulojen voimakkaasta kasvusta, sillä jenin heikkeneminen ja pandemian jälkeinen inflaatio kasvattivat yritys- ja kulutusverotuloja, kun taas palkkojen nousu lisäsi tuloverokertymää. Hallituksen arvioiden mukaan supistuva perusvaje yhdessä vahvan nimellisen BKT:n kasvun kanssa laski julkisen velan suhdetta BKT:hen tilikauden 2022 huippuarvosta 216 prosentista 207 prosenttiin tilikaudella 2024.

Näiden parannusten kääntyminen päinvastaiseksi on kuitenkin mahdollista. Pitkittynyt inflaatio on lisännyt kotitalouksien tyytymättömyyttä, mikä johti siihen, että hallitseva koalitio menetti enemmistönsä parlamentissa ja useimmat puolueet vaativat finanssipolitiikan elvyttämistä. Tilapäisten helpotustoimenpiteiden, kuten käteistukien ja avustusten, rajallinen tehokkuus inflaatiotaakan keventämisessä on herättänyt vaatimuksia pysyvämmistä muutoksista, kuten polttoaine- ja kulutusverojen alennuksista. Molemmat toimenpiteet sisältyvät Takaichin hallituksen äskettäin laatimaan lisätalousarvioon. Näiden muutosten toteuttaminen ilman vaihtoehtoisten tulolähteiden turvaamista tai menojen leikkaamista lisäisi kuitenkin väistämättä julkisen talouden kestävyyteen liittyviä riskejä.

Merkkejä paluusta ”Abenomicsiin” ja suhteiden heikkenemisestä Kiinaan

Japanin hallitseva Liberaalidemokraattinen puolue (LDP) valitsi 4. lokakuuta uudeksi johtajakseen Sanae Takaichin, joka oli entisen pääministerin Aben hallituksen avainhahmo ja viime vuoden LDP:n puheenjohtajavaalin toiseksi tullut ehdokas. Hän seurasi Shigeru Ishibaa, joka erosi puolueen menettäessä enemmistönsä ylähuoneessa. Hänen tiensä pääministeriksi ei kuitenkaan sujunut sujuvasti, sillä tilannetta mutkisti Komeiton ero koalitiohallituksen vuosikymmenen kestäneestä liittoumasta, vaikka tilanne myöhemmin ratkaistiin solmimalla uusi kumppanuus Japanin innovaatiopuolueen kanssa. Takaichi on ollut Abenomicsin äänekäs kannattaja, mutta hän on myös osoittanut kunnioitustaan Japanin keskuspankin riippumattomuutta kohtaan rahapolitiikan normalisoinnissa jatkuvien inflaatiopaineiden ja heikon jenin vallitessa. Näin ollen hänen talouden elvytysstrategiansa odotetaan nojaavan vahvasti finanssipoliittisiin toimenpiteisiin, mistä on esimerkkinä valtava finanssipaketti, joka hyväksyttiin vain kuukausi virkaan astumisen jälkeen. Aben perinnön mukaisesti Takaichi on myös kannattanut määrätietoisia ulkopolitiikan linjauksia, mukaan lukien suunnitelmien vauhdittaminen puolustusmenojen nostamiseksi 2 prosenttiin BKT:stä sekä perustuslain sääntöjen muuttaminen, jotka kieltävät Japania pitämästä yllä asevoimia.

Samaan aikaan Japani ja Kiina ovat olleet ristiriidassa pääministeri Takaichin lausuntojen jälkeen, joiden mukaan Kiinan sotilaallinen hyökkäys Taiwania vastaan voisi muodostaa Japanille ”selviytymistä uhkaavan tilanteen”. Tämä voisi olla mahdollinen skenaario, joka voisi oikeuttaa Japanin voimankäytön sen vuoden 2015 turvallisuuslainsäädännön nojalla, jolla laajennettiin kollektiivisen itsepuolustuksen soveltamisalaa kolmen uuden ehdon perusteella. Vaikka Takaichi on luvannut välttää vastaavia kommentteja jatkossa, Peking tuomitsi lausunnon puuttumisena sen sisäisiin asioihin ja nosti asian esille YK:ssa. Talouden osalta Kiina on ryhtynyt vastatoimiin keskeyttämällä japanilaisten merenelävien tuonnin ja asettamalla matkailuboykotin, mikä on rasittanut Japanin vientiä ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusta. Jännitteiden mahdollinen edelleen kärjistyminen uhkaa häiritä tieto- ja viestintätekniikan sekä edistyneen valmistusteollisuuden toimitusketjuja. Kiina saattaa aiempien esimerkkien, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten kauppajännitteiden sekä vuoden 2019 Japanin ja Korean välisen kiistan, perusteella rajoittaa harvinaisten maametallien vientiä – jotka ovat kriittisen tärkeitä sähköautojen akkujen ja puolijohteiden valmistuksessa – kun taas Japani saattaa tiukentaa sirujen valmistuksessa välttämättömien tarkkuuslaitteiden ja erikoiskemikaalien valvontaa.

Maksu

Japani on ratifioinut kesäkuussa 1930 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen vekselistä ja velkakirjoista sekä maaliskuussa 1931 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sekkeistä. Tämän seurauksena näiden arvopapereiden pätevyyteen Japanissa sovelletaan samoja sääntöjä kuin Euroopassa.

Maksamattoman vekselin (kawase tegata) ja paljon yleisemmin käytetyn velkakirjan (yakusoku tegata) perusteella velkojat voivat tietyin edellytyksin käynnistää velkojen perintämenettelyn nopeutetulla menettelyllä. Vaikka nopeutettu menettely koskee myös sekkejä (kogitte), niiden käyttö on päivittäisissä liiketoimissa huomattavasti harvinaisempaa.

Selvityskeskukset (tegata kokanjo) ovat tärkeässä roolissa näistä arvopapereista syntyvän rahan kollektiivisessa käsittelyssä. Maksun laiminlyönnistä määrättävät seuraamukset toimivat tehokkaana pelotteena: velallinen, joka laiminlyö kahdesti kuuden kuukauden aikana Japanissa lunastettavan vekselin, velkakirjan tai sekin maksamisen, suljetaan sen jälkeen kahden vuoden ajaksi pois liiketoimintaan liittyvistä pankkitapahtumista (käyttötili, lainat) selvityskeskukseen liittyvien rahoituslaitosten kanssa. Toisin sanoen velallinen joutuu tosiasiallisesti maksukyvyttömään asemaan.

Nämä kaksi toimenpidettä johtavat yleensä siihen, että velalliselle myönnetyt pankkilainat vaaditaan takaisin.

Pankkisiirrot (furikomi), joita toisinaan taataan varakrediittikirjeellä, ovat yleistyneet merkittävästi koko taloudessa viime vuosikymmenien aikana japanilaisessa pankkimaailmassa laajalle levinneiden sähköisten järjestelmien ansiosta. Paikallisiin tai kansainvälisiin maksuihin on käytettävissä myös erilaisia pitkälle automatisoituja pankkien välisiä siirtojärjestelmiä, kuten Foreign Exchange Yen Clearing System (FXYCS, jota ylläpitää Tokion pankkiyhdistys) ja BOJ-NET Funds Transfer System (jota ylläpitää Japanin keskuspankki). Maksaminen asiakkaan pankin verkkosivuston kautta on myös yhä yleisempää.

Perintä

Periaatteessa velkojen perintää saavat harjoittaa vain asianajajat (bengoshi), jotta vältetään tietyt epäeettiset käytännöt, joita erikoistuneet yritykset ovat aiemmin käyttäneet. Vuonna 1998 annetulla lailla perustettiin kuitenkin ”servicer”-ammatti velkojen arvopaperistamisen edistämiseksi ja rahoituslaitosten hallussa olevien järjestämättömien lainojen (NPL-velkojen) perinnän helpottamiseksi. Servicerit ovat oikeusministeriön toimiluvan saaneita perintäyrityksiä, jotka tarjoavat perintäpalveluja, mutta vain tietyntyyppisten velkojen osalta: pankkilainat, nimettyjen laitosten myöntämät lainat, leasing-sopimusten nojalla otetut lainat, luottokorttimaksut ja niin edelleen.

Sovitteluvaihe

Sovintoratkaisu on aina suositeltava tapa välttää pitkäkestoinen ja kallis oikeudenkäynti. Tähän kuuluu, mikäli mahdollista, velallisen allekirjoituksen hankkiminen notaarin vahvistamasta asiakirjasta, joka sisältää pakkotäytäntöönpanolausekkeen, joka jatkuvan maksuhäiriön sattuessa on suoraan täytäntöönpanokelpoinen ilman, että tarvitaan etukäteen annettua tuomioistuimen päätöstä.

Tavallinen käytäntö on, että velkoja lähettää velalliselle kirjattuna kirjeenä, johon liitetään vastaanottotodistus (naïyo shomeï), ja jonka sisältö on kirjoitettava japanilaisilla merkeillä ja postitoimiston vahvistama.

1. huhtikuuta 2020 alkaen vanhentumisaika on muuttunut.

1. huhtikuuta jälkeen kertyneiden velkojen osalta velkojen vanhentumisaika on 5 vuotta siitä päivästä, jona velkoja on saanut tiedon velkojen perittävissäolosta, ja 10 vuotta velkojen syntymispäivästä alkaen 1. huhtikuuta 2020 voimaan tulleen siviililain 166 §:n 1 momentin mukaisesti.

Oikeudenkäynnit

Nopeutettu menettely

Yksinkertaistettu menettely, jonka tarkoituksena on antaa velkojille mahdollisuus saada maksupäätös (tokusoku tetsuzuki), koskee kiistattomia rahavaateita ja helpottaa tehokkaasti maksamismääräyksen (shiharaï meireï) saamista tuomarilta noin kuuden kuukauden kuluessa.

Jos velallinen kiistää määräyksen kahden viikon kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, asia siirretään tavalliseen menettelyyn.

Tavallinen menettely

Tavallinen menettely käydään summaarisessa tuomioistuimessa (kan-i saibansho), kun vaatimus on alle 1 400 jeniä, ja käräjäoikeudessa (chiho saibansho), kun vaatimus ylittää tämän summan. Nämä menettelyt, jotka ovat osittain kirjallisia (kirjallisten perustelujen esittäminen ja todisteiden vaihto) ja osittain suullisia (osapuolten ja heidän todistajiensa kuuleminen), voivat kestää yhdestä kolmeen vuotta peräkkäisten kuulemisten vuoksi. Nämä menettelyt aiheuttavat huomattavia oikeudenkäyntikuluja.

Japanin oikeusjärjestelmän erityispiirre on siviilioikeudellisen sovittelun (minji chôtei) korostaminen. Tuomioistuimen valvonnassa sovittelupaneeli – joka koostuu yleensä tuomarista ja kahdesta puolueettomasta arvioijasta – pyrkii saavuttamaan osapuolten keskinäisten myönnytysten avulla sopimuksen siviili- ja kauppaoikeudellisissa riidoissa.

Käytännössä riidan osapuolet sopivat asian usein jo tässä menettelyn vaiheessa, ennen kuin tuomio annetaan. Pitkiä ja kalliita oikeudenkäyntejä vältetään, ja tällaisen sovittelun kautta saavutettu sopimus tulee täytäntöönpanokelpoiseksi heti, kun tuomioistuin on sen hyväksynyt.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen, ellei siitä ole valitettu kahden viikon kuluessa. Jos velallinen ei noudata päätöstä, pakkotoimenpiteitä voidaan määrätä kiinteistön täytäntöönpanon kautta (tutkintatuomioistuin antaa määräyksen pakkohuutokaupan aloittamisesta) tai saatavan täytäntöönpanon kautta (pakkotäytäntöönpano aloitetaan takavarikointimääräyksellä).

Japanin lainsäädännössä säädetään exequatur-menettelystä, jonka avulla ulkomaiset tuomioistuimen päätökset voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön. Tuomioistuin tarkistaa useita seikkoja, kuten sen, ovatko osapuolet saaneet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, tai onko täytäntöönpano ristiriidassa Japanin yleisen järjestyksen kanssa. Lisäksi jos päätöksen antaneella maalla ei ole vastavuoroista tunnustamis- ja täytäntöönpanosopimusta Japanin kanssa, kotimaiset tuomioistuimet eivät pane päätöstä täytäntöön.

Insolvenssimenettelyt

Rakenneuudistus

Rakenneuudistusmenettelyjä on kahta tyyppiä. Ensimmäinen näistä on yrityksen saneerausmenettely (kaisha kosei), jota käytetään tyypillisesti monimutkaisissa osakeyhtiöitä koskevissa maksukyvyttömyystapauksissa. Menettelyyn liittyy tuomioistuimen määräämä pakollinen saneerausasiamiehen nimittäminen sekä sekä vakuudellisten että vakuudettomien velkojien täytäntöönpanon keskeyttäminen. Tuomioistuin nimittää yleensä kolmannen osapuolen edustajaksi asianajajan (bengoshi), jolla on vankka kokemus saneerausasioista.

Toinen näistä on siviilioikeudellinen saneerausmenettely (minji saisei), jota käytetään lähes minkä tahansa kokoisen ja tyyppisen yrityksen saneeraamiseen. Velallinen hallinnoi saneerausta (DIP) tuomioistuimen nimittämän valvojan valvonnassa. Vakuudellisten velkojien täytäntöönpanotoimia ei periaatteessa keskeytetä. Velallisen on tehtävä sovintosopimuksia vakuudellisten velkojien kanssa voidakseen jatkaa kyseisen vakuuden käyttöä liiketoimintansa harjoittamiseksi.

Selvitystila

Selvitystapoja on kaksi. Konkurssimenettelyssä (hasan) tuomioistuin nimittää asianajajan pesänhoitajaksi hoitamaan menettelyä. Vakuudellisten velkojien täytäntöönpanotoimia ei keskeytetä; he voivat sen sijaan vapaasti käyttää saataviaan konkurssimenettelyn ulkopuolella. Selvittäjä pyrkii yleensä myymään vakuudet vakuudellisten velkojien suostumuksella ja ohjaamaan osan myyntituotosta konkurssipesään. Velallisen konkurssipesä jaetaan velkojille lakisääteisten etusijajärjestysten mukaisesti ilman, että velkojien äänestystä tarvitaan.

Toista menettelyä, erityistä selvitystilaa (tokubetsu seisan), käytetään osakeyhtiöissä. Selvittäjän nimittää joko velallisen osakkeenomistajat tai tuomioistuin. Velallisen konkurssipesän jakaminen velkojille edellyttää niiden velkojien hyväksyntää, joiden saatavat muodostavat vähintään kaksi kolmasosaa kokonaisvelasta, tai sovittelua. Tätä menettelyä käytetään, kun velallisen osakkeenomistajat ovat varmoja siitä, että he saavat velkojien yhteistyön selvitystilaan liittyen, ja haluavat hallita selvitystilaa ilman selvittäjän osallistumista.

0

Viimeksi päivitetty: joulukuu 2025