Lähi-idän konfliktit hillitsevät kasvuvauhtia
Australian talouskehitys oli vuoden 2025 lopussa vahvaa, ja sitä tukivat vankka vienti sekä vahvistunut yksityinen kysyntä. Investoinnit datakeskuksiin ja vihreään siirtymään saivat vauhtia, kun taas kotitalouksien kulutus vahvistui tiukan työmarkkinatilanteen ja palkkojen nousun myötä. Tämän seurauksena kotitalouksien taloudellinen tilanne oli vuoden 2026 alussa suhteellisen vakaa, sillä ne olivat keränneet taloudellisia puskureita vuoden 2025 rahapolitiikan keventämisen myötä. Alhaisempien korkojen viivevaikutusten odotetaan tukevan talouden toimintaa edelleen vuoden 2026 alkupuolella, ennen kuin rahapolitiikan uudelleen kiristämisen vaikutukset alkavat vähitellen näkyä. Helmikuussa Australian keskuspankki (RBA) muutti kurssiaan ja nosti ohjauskorkoaan vastauksena inflaation kiihtymiseen, joka johtui pääasiassa kysynnän ylittäessä rajallisen tarjonnan. RBA nosti ohjauskorkoa kolme kertaa, ja se nousi toukokuussa 3,85 prosentista 4,35 prosenttiin, eikä se ole sulkenut pois uusia kiristystoimia, sillä Lähi-idän konflikti lisää inflaatiopaineita. Korkeammat korot vaikuttavat nopeasti kotitalouksiin asuntolainojen lyhennysten kautta, sillä kolmanneksella australialaisista kotitalouksista on asuntolaina, joista 95 % on vaihtuvakorkoisia. Suurin osa tästä kiristymisestä tuntuu vuoden toisella puoliskolla ja jatkuu vuoteen 2027 saakka.
Lähi-idän konflikti on suurin kasvua jarruttava tekijä vuonna 2026. Sen odotetaan heikentävän luottamusta, nostavan tuotantokustannuksia ja syövyttävän reaalituloja, mikä puolestaan hidastaa yksityisen kysynnän kasvua. Julkiset menot pysyvät siten korkealla tasolla, mikä tukee kotitalouksia ja ylläpitää investointeja teollisuudessa vihreän siirtymän ja puolustuksen kautta. Viennin kasvu hyötyy LNG:n ja lämpöhiilen korkeammista hinnoista ja kysynnästä, vaikka tätä tasoittavat osittain korkeat polttoaineen tuontikustannukset. Kiinan kysyntä, rautamalmia lukuun ottamatta, tukee kasvua edelleen, sillä maa on suhteellisen suojassa konfliktin seurauksilta.
Kaivosala pysyy kasvun keskeisenä veturina huolimatta alkuvuoden säästä johtuneista häiriöistä. Alaa tukevat runsaat varannot sekä vahvat kupari- ja kultahinnat, vaikka se kärsiikin korkeista tuotantopanosten ja toimintakustannuksista. Kuljetusalan vaikeudet, jotka koettiin ensimmäisenä polttoaineen hinnannousun seurauksena, heijastuvat useimpiin aloihin. Australia on jalostetun polttoaineen nettotuoja, pääasiassa Singaporesta, Etelä-Koreasta ja Malesiasta, jotka puolestaan ovat riippuvaisia Persianlahden tuottajien raakaöljystä. Riippuvuus ulottuu energian ulkopuolelle, sillä Australia hankkii puolet ureatuonnistaan suoraan Lähi-idästä. Elintarviketuotannon kasvu hidastuu kaudella 2026–2027, kun lannoitteiden korkeammat kustannukset painavat katteita ja tuotanto laskee aiempien suurten volyymien jälkeen. Viljelijöiden on rakennettava karjakantansa uudelleen, ja viljelykasvit joutuvat kohtaamaan kuivemmat olosuhteet, sillä El Niño alkaa todennäköisesti elokuussa 2026. Siitä huolimatta ala hyötyy edelleen lihan ja maitotuotteiden vakaasta vientikehityksestä vuoden 2025 ennätysvuoden jälkeen. Lopuksi rakennustoiminta on kasvamassa vähitellen, kun rakennuslupien elpyminen ja hallituksen tuki ensiasunnon ostajille 5 prosentin käsirahajärjestelmän kautta näkyvät vähitellen aktiivisuuden kasvuna.
Korkeammat energiatulot lieventävät nousevia polttoainekustannuksia
Julkiset menot ovat kasvaneet vuodesta 2023 lähtien, pääasiassa sosiaalipalveluihin. Tulot olivat vahvat tilikaudella 2026, joka päättyy tämän vuoden 30. kesäkuuta, mutta menopaineet pysyivät suurina. Sähkötuet lakkautettiin joulukuussa 2025, mutta hallitus otti käyttöön tukitoimenpiteitä lieventääkseen nousevien polttoainekustannusten vaikutuksia. Konfliktin vuoksi on toteutettu useita väliaikaisia toimenpiteitä, kuten polttoaineveron puolittaminen, raskaiden ajoneuvojen tiemaksun keskeyttäminen ja lisä-GST-tulojen perimättä jättäminen. Tilikaudella 2027 näitä toimenpiteitä saatetaan joutua jatkamaan, kunnes kustannuspaineet helpottuvat. Hallitus ilmoitti äskettäin uudesta strategiasta polttoainevarastojen kasvattamiseksi ja myönsi miljardin Australian dollarin edestä korottomia lainoja tukemaan polttoainepulasta eniten kärsineitä yrityksiä. Vuosien 2026–2027 talousarviossa tuetaan asuntomarkkinoita investoimalla 2 miljardia AUD:ta asumista edistävään infrastruktuuriin, ja sen tavoitteena on lisätä tuottavuutta vähentämällä hallinnollista byrokratiaa. Työväenpuolueen hallitus jatkaa vihreän siirtymän (Future Made-In-Australia) ja työvoimaosuuden tukemista alentamalla henkilökohtaisen tuloveron alarajaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Menojen hillitsemistoimet keskittyvät kansalliseen vammaisvakuutusjärjestelmään (National Disability Insurance Scheme). Hallitus hillitsee asteittain ohjelman kustannusten kasvua tiukentamalla kelpoisuusvaatimuksia ja arvioimalla suunnitelmia uudelleen. Sekä tilikaudella 2026 että tilikaudella 2027 tulojen odotetaan kasvavan voimakkaasti, mikä tuo jonkin verran helpotusta, ja kasvua tukevat LNG-hintojen noususta ja inflaatiosta johtuvat yllättävät tuotot. Kaiken kaikkiaan budjettivajeen ennustetaan jatkuvan, ja korkomenojen kasvu sekä riittämätön talouskasvu todennäköisesti rasittavat julkista velkaa.
Vuonna 2025 vaihtotaseen alijäämä jatkoi kasvuaan, vaikkakin hitaammin kuin vuonna 2024, kun tavarakaupan ylijäämä supistui asteittain keskeisten vientiraaka-aineiden hintojen laskiessa. Vuonna 2026 tavaroiden ja palvelujen kaupan kehitys pysyy epävakaana ja on tiiviisti sidoksissa Lähi-idän konfliktin kehitykseen. Matkailun elpyminen saattaa menettää vauhtiaan, ja kauppakumppaneiden kasvunäkymiä on tarkistettu alaspäin, mikä hillitsee ulkoista kysyntää. Australia hyötyy kuitenkin LNG:n ja lämpöhiilen korkeammista hinnoista ja kysynnästä, sillä Qatarin Ras Laffanin öljy- ja kaasukompleksin häiriöillä on todennäköisesti pitkäkestoisia vaikutuksia. Sen sijaan rautamalmin vienti altistuu laskusuhdanteen riskeille, jotka johtuvat alkuvuodesta tapahtuneista säähäiriöistä, mutta pääasiassa Guinean kovalta kilpailulta ja Kiinan kysynnän heikkenemisestä. Maataloustuotteiden viennin odotetaan laskevan hintojen ja volyymien laskun seurauksena, vaikkakin korkealta tasolta, joten se pysyy edelleen korkeana. Yhdysvaltoihin suuntautuva naudanlihan vienti, joka saavutti ennätystason vuonna 2025, hyötyy tullivapaudesta.
Tuonti kasvaa korkeiden öljyhintojen ja tekoälyyn liittyvien laitteiden jatkuvien hankintojen seurauksena, vaikka kasvua hillitsee osittain heikentynyt kotimainen kysyntä. Tämän seurauksena vaihtotaseen alijäämä kasvaa vuonna 2026, ja sitä syventää suuri nettotulojen alijäämä, joka johtuu kansainvälisten lainojen korkomaksuista sekä merkittävistä ulkomaisille sijoittajille maksettavista kaivosyhtiöiden osingoista. Alijäämä rahoitetaan ulkomaisen velan ostojen ja ulkomaisten suorien sijoitusten yhdistelmällä.
Australia panostaa monipuolisiin kauppasopimuksiin epävarmoina aikoina
Australian liittovaltion vaaleissa 3. toukokuuta 2025 istuva työväenpuolueen hallitus varmisti vakuuttavan voiton. Pääministeri Anthony Albanesen johtama työväenpuolue kasvatti enemmistöään parlamentissa ja varmisti ennätyksellisen määrän paikkoja liittovaltion hallituksessa. Se hallitsee nyt 94:ää edustajainhuoneen (alahuone, jonka jäsenet valitaan kolmen vuoden toimikaudeksi) 150 paikasta sekä suhteellisen enemmistön, 29 paikkaa senaatin (ylähuone, jonka jäsenet valitaan kuuden vuoden toimikaudeksi) 76 paikasta, mikä tarkoittaa, että hallituksen on saatava vihreiden ja riippumattomien senaattoreiden tuki voidakseen hyväksyä lakeja. Tärkein poliittinen kilpailija, liberaalien ja kansallisten koalitio (Lib/Nat), on heikentynyt, mikä heijastaa osittain kansalaisten kasvavaa vastustusta kantoja kohtaan, joiden katsotaan olevan Donald Trumpin linjoilla. Äärioikeistolainen One Nation -puolue on kasvattanut vaikutusvaltaansa jatkuvien elinkustannuspaineiden ja kasvavan maahanmuuttovastaisuuden siivittämänä.
Australian talous on alttiina Lähi-idän konfliktille, sillä öljytuotteet kattavat noin puolet maan energiankulutuksesta, kun taas kotimainen tuotanto on hyvin rajallista. Ennen konfliktia öljy- ja bensiinivarastot riittivät kattamaan vain 49 päivän nettotuonnin, mikä oli IEA-maiden alhaisin taso. Hallitus käyttää kaasu- ja kivihiilivientiä vaikutuskeinona varmistaakseen öljyn tuonnin Aasian toimittajien kanssa tehtyjen kauppasopimusten avulla. Esimerkiksi Australia ja Japani allekirjoittivat toukokuussa yhteisen sopimuksen energiatoimituksista, joka ulottuu myös mineraali- ja puolustusaloille. Tämä yhteistyö on linjassa Australian vuodesta 2020 lähtien noudattaman laajemman strategian kanssa, jonka tavoitteena on vähentää altistumista globaaleille häiriöille sekä riippuvuutta Kiinasta ja Yhdysvalloista monipuolistamalla kauppakumppaneita lukuisten sopimusten avulla (Intia, Arabiemiirikunnat, Iso-Britannia jne.). Tuorein esimerkki on vapaakauppasopimuksen allekirjoittaminen Euroopan unionin kanssa; neuvottelut sopimuksesta käynnistettiin uudelleen vuoden 2026 alussa maailmanlaajuisen epävarmuuden lisääntyessä.
Kaupan lisäksi myös Australian ulko- ja puolustuspolitiikassa on viime vuosina tapahtunut muutos, jonka merkittävin ilmentymä oli AUKUS-puolustusyhteistyösopimuksen allekirjoittaminen Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa syyskuussa 2021. Vaikka turvallisuussopimuksen tarkoituksena on torjua Kiinan ekspansionismia Intian ja Tyynenmeren alueella sekä kehittää Yhdysvaltojen, Intian, Japanin ja Australian välistä epävirallista sotilaallista ja diplomaattista yhteistyötä (QUAD-yhteistyön puitteissa), Australian valtiopolitiikassa on kyse pikemminkin uuden identiteetin luomisesta strategisena liittolaisena kuin Kiinan estämisestä, sillä Kiina on edelleen keskeinen talouskumppani. Jännitteiden kärjistyttyä vuoden 2023 alussa Australia ja Kiina ryhtyivät normalisoimaan kauppasuhteitaan uudistamalla taloudellista yhteistyötä ja käynnistämällä uudelleen korkean tason vuoropuhelun.

Kiina
Japani
Etelä-Korea
Intia
Amerikan Yhdysvallat
Eurooppa