Kirgisia
Kazakstan
Azerbaijan
Venäjä
Armenia
Eurooppa
Turkki
Amerikan Yhdysvallat
KiinaKasvun hidastuminen kolmen vuoden voimakkaan kasvun jälkeen
Kolmen peräkkäisen nopean kasvun vuoden jälkeen Georgian talouden ennustetaan palaavan asteittain kasvupotentiaaliinsa vuosina 2025 ja 2026. Reaalinen BKT kasvoi 9,4 % vuonna 2024 kotitalouksien ja julkisen sektorin vahvan kulutuksen tukemana. Vuosina 2025 ja 2026 kasvun odotetaan hidastuvan. Yksityinen kulutus (71 % BKT:sta) on edelleen tärkein kasvun veturi, jota tukevat vahva työllisyys, kulutusluotot ja reaalipalkkojen jatkuva nousu. Vuosina 2022–2023 venäläisten maahanmuuttajien ja rahavirtojen aiheuttama poikkeuksellinen kysynnän piristys on kuitenkin hiipumassa, mikä poistaa sen tilapäisen tuen kotimaiselle kysynnälle. Merkittävää on, että kotitalouksien tuloja tukeneet rahalähetykset (6,3 % BKT:sta vuonna 2024) heikkenevät entisestään Venäjän talouden pysähtyneisyyden ja tiukentuneiden maahanmuuttoreittien vuoksi. Tämä poistaa Georgian kulutusta tukevan myötätuulen. Vastaavasti ulkomaiset investoinnit saattavat hidastua poliittisen epävarmuuden vuoksi. Hallitus kuitenkin priorisoi investointeja liikenteeseen, logistiikkaan, energiaan ja digitaaliseen infrastruktuuriin vahvistaakseen rooliaan Kiinan ja Euroopan yhdistävässä Keskikäytävässä. Lisäksi julkiset ja yksityiset investoinnit rakennusalalle antanevat perustavanlaatuisen kasvustimulin, erityisesti matkailun osalta.
Ulkomaankaupan osalta viennin vauhti todennäköisesti hidastuu jonkin verran. Matkailutulot pysynevät edelleen tukipilarina, sillä Georgian matkailijamäärät ovat palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Tavaraviennin näkymät ovat vaihtelevat: tärkeimpien kauppakumppaneiden (EU, Turkki) hitaampi kasvu ja Venäjän talouden heikkous saattavat heikentää georgialaisten tuotteiden, kuten metallien, maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja juomien, kysyntää. Lisäksi viimeaikaisia kauppalukuja tukenut ”jälleenviennin nousukausi” (esim. käytettyjen autojen ja koneiden vienti, jotka virallisesti on tarkoitettu joillekin Euraasian markkinoille, mutta jotka jäävät Venäjälle) ei välttämättä jatku, jos Yhdysvaltojen ja EU:n Venäjää koskeviin pakotteisiin liittyvät sääntelyolosuhteet muuttuvat (joita Georgia on virallisesti pannut täytäntöön vuodesta 2023 lähtien).
Inflaatiokehitys on muuttunut vuoden 2024 poikkeuksellisen alhaisen tason jälkeen. Kuluttajahintojen keskimääräinen inflaatio laski vuonna 2024 vain 1,1 prosenttiin vahvan valuutan ja halvempien tuontituotteiden ansiosta, mutta nousi jälleen vuoden 2025 alussa. Inflaation odotetaan olevan keskimäärin noin 4 % vuonna 2025, ennen kuin se vakiintuu takaisin Georgian keskuspankin 3 %:n tavoitteeseen vuonna 2026 vakaiden ja asianmukaisten odotusten tukemana. Georgian keskuspankki todennäköisesti säilyttää varovaisen rahapolitiikkansa. Inflaation ollessa lähellä tavoitetta se saattaa varovaisesti keventää rahapolitiikkaa, jos ulkoiset olosuhteet sen sallivat, mutta keventäminen rajoittuu, jotta vältetään heikentyvän larin aiheuttamat hintapaineet: puolet kulutuskorista on tuontitavaraa. Noin 3 prosentin vakaa inflaatio tukee myös reaalituloja ja auttaa ylläpitämään kuluttajien ja sijoittajien luottamusta.
Vakaa julkinen talous
Julkinen talous on edelleen hallinnassa. Viranomaiset ovat osoittaneet sitoutuneensa finanssipoliittiseen sääntöön. Siksi merkittäviä poikkeamia finanssipolitiikasta ei ole odotettavissa. Julkisen talouden alijäämä oli 2,1 % BKT:sta vuonna 2024, mikä on odotettua alhaisempi, ja sitä tukivat vahva tulojen kasvu tuloveroista, kulutusveroista sekä uusista veroista, kuten uhkapeliveroista. Menot kasvoivat vaaleihin liittyvien kulujen vuoksi, mutta finanssipolitiikka pysyi kokonaisuudessaan varovaisena. Vuosina 2025 ja 2026 alijäämien pitäisi pysyä selvästi alle lakisääteisen 3 prosentin ylärajan, mikä tarkoittaa, että julkiset menot eivät tule olemaan merkittävä kasvun veturi. Julkinen velka laski 36,1 prosenttiin BKT:sta vuonna 2024, ja sen suhteen odotetaan laskevan vielä hieman, mikä vahvistaa pandemiakriisistä toipumista. Velkaprofiili on edelleen suotuisa, mutta valuuttamääräisen velan suuri osuus (75 %) altistaa valtion taseen valuuttakurssiriskeille.
Georgialla on edelleen vaihtotaseen alijäämä, vaikka se on kaventunut vuodesta 2023 (-5,6 %) vuoteen 2024 (4,6 %) palveluviennin vahvan kasvun ja metallien sekä jälleenvietyjen autojen kaltaisten tavaraviennin elpymisen ansiosta. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan kuitenkin kasvavan maltillisesti noin -5 %:n tasolle suhteessa BKT:hen, kun tuonti kiihtyy kotimaisten investointitarpeiden myötä, kun taas viennin kasvu tasaantuu. Rahoitus nojaa ulkomaisiin suoriin sijoituksiin ja muihin pääomavirtoihin, mutta tässäkin on nähtävissä riskejä: ulkomaiset suorat sijoitukset vähenivät vuonna 2024 poliittisen epävarmuuden vuoksi, ja ellei uudistuksia jatketa, ulkomainen rahoitus saattaa pysyä vaimeana. Lisäksi valuuttavarannot ovat vaatimattomat, vain noin 2,6–3 kuukauden tuonnin verran, mikä johtaa keskuspankin toistuviin interventioihin, joilla pyritään estämään volatiliteettia kapeilla valuuttamarkkinoilla. Lisäksi ulkomainen bruttovelka on 75 % BKT:sta, kun taas julkisen sektorin osuus siitä on 32,1 % BKT:sta. Pankit ovat pääasiallisesti vastuussa yksityisen sektorin ulkomaisesta velasta, jonka osuus on 24,7 % BKT:sta, kun taas muiden kuin pankkien yritysten osuus on 14,8 %. Kotitalouksilla on vain vähän ulkomaista velkaa. Niiden valuuttapositio on pääasiassa kotimainen, ja se koostuu georgialaisilta pankeilta otetuista ulkomaanvaluutan määräisistä lainoista.
Kotimainen polarisoituminen ja epävarmuus EU-jäsenyydestä
Georgiassa on kohonneet poliittiset riskit syvän kotimaisen polarisaation ja kiistanalaisten demokraattisten normien vuoksi. Lokakuussa 2024 pidetyt parlamenttivaalit laukaisivat legitiimiyyskriisin. Vaikka hallitseva Georgian Dream (GD) -puolue julisti voittaneensa, oppositio väitti vaalivilppiä ja boikotoi parlamenttia, mikä laukaisi massamielenosoituksia ja heikensi institutionaalista vakautta. Hallintoon liittyvät huolenaiheet jatkuvat, mukaan lukien yritykset rajoittaa tiedotusvälineitä ja kansalaisyhteiskuntaa sekä oligarkkisten toimijoiden jatkuva vaikutusvalta. Lisäksi vuonna 2025 voimaan tullut lainsäädäntö helpottaa oppositiopuolueiden kieltämistä antamalla perustuslakituomioistuimelle valtuudet hajottaa ryhmittymiä, vaikka lopullisia kieltoja ei ole vielä pantu täytäntöön. Vaikka EU myönsi Georgialle ehdokasmaan aseman vuoden 2023 lopulla, uudistukset ovat pysähtyneet ja hallitus on jopa keskeyttänyt EU:hun liittyvät toimet vuoteen 2028 asti, mikä herättää epäilyksiä maan integraatiopolusta. Georgian yleinen mielipide on edelleen vahvasti Eurooppa-myönteinen, ja mikä tahansa takaiskun vaikutelma uhkaa lisätä polarisaatiota. GD:n vuonna 2024 saamien lähes 50 prosentin äänimäärä johtui kuitenkin opposition hajanaisuudesta ja heikkenemisestä, puolueen virallisesta EU-myönteisestä kannasta yhdistettynä ”rauha ensin” -viestiin sekä kansalaisten laajalle levinneestä huolesta Venäjän provosoimisesta.
Geopoliittinen tilanne on edelleen epävakaa. Venäjä miehittää edelleen 20 prosenttia Georgian kansainvälisesti tunnustetusta alueesta, mukaan lukien Abhasia ja Etelä-Ossetia. Ajoittaiset rajatapahtumat korostavat jatkuvaa eskaloitumisen uhkaa. Vaikka laajamittainen uuden sodan puhkeaminen on epätodennäköistä niin kauan kuin Venäjä on sitoutunut Ukrainan tilanteeseen, hyllytetyt konfliktit ovat edelleen painostuskeino ja este Naton jäsenyydelle.