Yhdysvallat: kiista velkakatosta voi koetella talouden kestokykyä

Janet Yellen varoitti hiljattain, että Yhdysvalloilta voi loppua käteinen jo 1. kesäkuuta, jos kongressi ei nosta tai lykkää velkakattoa. Muistutettakoon, että velkakatto on asetettu 31,4 biljoonaan dollariin, joka saavutettiin tammikuussa 2023.

Sen jälkeen liittovaltion hallitus on turvautunut ”poikkeustoimiin” täyttääkseen velvoitteensa. Yellen on kehottanut lainsäätäjiä sopimaan asiasta Bidenin hallinnon kanssa mahdollisimman pian, jotta rahoitus- ja talouskriisi vältetään. Valkoinen talo vaatii edelleen velkakaton ”puhdasta” korotusta, mutta republikaanit, jotka saivat edustajainhuoneen hallintaansa vuoden 2022 välivaalien jälkeen, edellyttävät tätä varten huomattavia menoleikkauksia. Määräaika lähestyy ja poliittinen kompromissi on vielä kaukana, ja riskinottovalmiuden heikkeneminen voi painaa Yhdysvaltain dollaria ja nostaa valtion joukkolainojen tuottoja. Tämä on lisähaaste Yhdysvaltain taloudelle, joka kärsii jo nyt korkeasta inflaatiosta ja korkotasosta sekä pankkisektorin myllerryksestä.

Velkakaton nosto – puolittaisesta muodollisuudesta poliittiseksi aseeksi

Yhdysvaltain velkakattoa on aiemmin nostettu tai lykätty säännöllisesti, mutta nyt siitä on tullut yhä useammin riidan ja taktikoinnin aihe, ja oppositio käyttää sitä poliittisena aseena. Obaman hallinnon ja republikaanien välinen velkakattokiista vuonna 2011 oli tästä selkein esimerkki. Kriisin seurauksena S&P alensi Yhdysvaltain valtion luottoluokituksen AA+:aan. Vaikka valtion maksukyvyttömyydeltä vältyttiin, dollari heikkeni ja valtion joukkolainojen tuotot nousivat.

Rajaa korotettiin viimeksi joulukuussa 2021, jolloin demokraattipuolueella oli kongressissa niukka enemmistö. On kuitenkin käynyt yhä todennäköisemmäksi, että asiasta tulee kiistakapula republikaanien saatua edustajainhuoneen takaisin hallintaansa marraskuussa 2022 pidettyjen välivaalien jälkeen. 19. huhtikuuta edustajainhuoneen republikaanijohtaja esitteli lakiehdotuksen, jossa velkakaton korottaminen 1,5 biljoonalla dollarilla yhdistettiin arviolta 4,5 biljoonan dollarin menoleikkauksiin seuraavan vuosikymmenen aikana. Bidenin hallinto torjui suunnitelman välittömästi, eikä demokraattien hallitsema senaatti todennäköisesti hyväksy sitä. Määräajan lähestyessä demokraattihallinnon ja republikaanien väliset neuvottelut on aloitettu uudelleen, mutta kannat ovat vielä kaukana toisistaan.

Maksukyvyttömyydellä olisi kerrannaisvaikutuksia

Maksukyvyttömyydellä olisi vakavia seurauksia paitsi rahoitusmarkkinoiden ja talouden kannalta myös poliittisella tasolla.  Siten republikaaneilla ja demokraateilla on kannustin päästä sopimukseen, ja viime hetken kompromissi on edelleen todennäköinen. Emme kuitenkaan voi sulkea täysin pois tahattoman maksukyvyttömyyden mahdollisuutta, joka johtuu Yhdysvaltain politiikan vahvistuvasta polarisaatiosta. Parhaillaan keskustellaan erilaisista keinoista kriisin välttämiseksi:

  • Vastuuvapausvetoomus velkakattoa koskevan äänestyksen pakottamiseksi: jos Valkoisen talon ja kongressin väliset neuvottelut epäonnistuvat, edustajainhuoneen ja senaatin demokraatit voivat pakottaa äänestämään velkakaton nostamisesta.
  • Joe Biden vetoaa perustuslain 14. lisäyksen 4. pykälään. Yhden tulkinnan mukaan presidentti voisi ohittaa kongressin ja pakottaa valtiovarainministeriön laskemaan liikkeelle valtion joukkovelkakirjoja velvoitteidensa täyttämiseksi. Tästä seuraisi kuitenkin todennäköisesti perustuslaillinen kriisi.
  • ”Juhlaraha”: liittovaltion laki antaa valtiovarainministeriölle valtuudet lyödä platinajuhlaraha, jonka avulla kongressin toimivalta voidaan kiertää. Talletettuaan kolikon keskuspankkiin valtiovarainministeriö voisi maksaa laskunsa kolikkotililtä ilman uuden velan liikkeeseenlaskua. Tämä ratkaisu vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tuomioistuimet todennäköisesti kyseenalaistaisivat toimenpiteen oikeusperustan.
  • ”Palkinto-obligaation” liikkeeseenlasku: Valtiovarainministeriö voisi käyttää hyväkseen sitä, että velkakattoon lasketaan mukaan vain pääoman lyhennykset, ei korkomenoja. Laskemalla liikkeeseen uusia joukkovelkakirjalainoja korkeammilla koroilla valtiovarainministeriö voisi pienentää jäljellä olevan velan nimellismäärää ja siten kiertää velkakaton. Tämä strategia olisi tietenkin kallis, sillä se lisäisi korkomenoja.


Velkakaton rikkoutumisen riski on pieni, mutta jos se tapahtuu, hallitus ei pysty suoriutumaan kaikista velvoitteistaan, mikä johtaa tosiasialliseen maksukyvyttömyyteen. Tämä olisi haitallista Yhdysvaltain taloudelle, sillä se edellyttäisi menoleikkauksia ja maa joutuisi todennäköisesti kohtaamaan rahoitusmarkkinoiden myllerryksen, dollarin heikkenemisen ja. valtion joukkolainojen tuoton huomattavan nousun. Korot nousisivat koko taloudessa ja painaisivat todennäköisesti osakekursseja alaspäin. Tässä skenaariossa valtion luottoluokituksen lasku vaikuttaa väistämättömältä, ja samalla se laukaisisi kaikkien yhdysvaltalaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden luottoluokituksen laskun. Maksukyvyttömyys heijastuisi myös kansainvälisille markkinoille ja vaikuttaisi valtion arvopapereihin ja muihin dollarimääräisiin omaisuuseriin.

Lisähaaste valmiiksi paineen alla olevalle taloudelle

Yhdysvaltain talous on osoittanut hyvää kestokykyä vuoden 2023 alussa, sillä kuluttajien kulutus on lisääntynyt ja työmarkkinat ovat edelleen vahvat. Näkymät ovat kuitenkin haastavat ja epävarmat.

Inflaatio oli 4,9 % huhtikuussa 2023 ja on siten edelleen liian korkea, jotta Fed voisi julistaa voiton. Odotamme korkojen pysyvän rajoittavalla tasolla koko vuoden 2023 ajan, vaikka negatiiviset vaikutukset tuntuvat jo nyt esimerkiksi asuntosektorilla ja jarruttavat osaltaan yritysten investointeja. Myös First Republic Bankin kaatuminen kahden kuukauden kuluttua Silicon Valley Bankin romahduksesta herättää uutta huolta Yhdysvaltain alueellisista pankeista. Alustavat tiedot viittaavat siihen, että pankit reagoivat myllerrykseen kiristämällä luotonantoa entisestään.

Coface odottaa Yhdysvaltojen BKT:n kasvun hidastuvan 1,2 %:iin vuonna 2023. Perusskenaariomme ennakoi, että Yhdysvaltain talous välttää tänä vuonna niukasti taantuman, mutta viime viikkojen peräkkäiset kielteiset tapahtumat voivat kääntää suunnan huonompaan.

Täydennä tietoa maariskianalyysilla