Helmikuun 6. päivänä Turkin kaakkoisia maakuntia koettelivat maanjäristykset, joissa kuoli yli 40 000 ihmistä Turkin ja Syyrian puolella. Luku, joka ei ole missään tapauksessa lopullinen, voi Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan vielä kaksinkertaistua.
Miljoonat ihmiset tarvitsevat humanitaarista apua, ja lääkintähenkilökunta työskentelee tautien leviämisen torjumiseksi keskuksissa, joissa asuu kymmeniätuhansia pakolaisia.
50-85 miljardia dollaria tarvitaan
Katastrofin vaikutukset Turkin talouteen ovat vielä hyvin epävarmoja, mutta toipumiseen tarvittavan summan arvioidaan jo olevan 50–85 miljardia dollaria (Turkin yritysten TÜRKONFED-etujärjestön mukaan). Hätätila on julistettu 11 kaupunkiin. Näihin kuuluvat Kahramanmaraş, Hatay ja Gaziantep, jotka ovat tärkeitä alueellisia logistiikan, tuotannon ja viennin solmukohtia. Näiden alueiden osuus maan BKT:stä on noin 12 %, maa- ja metsätalouden kokonaistuotannosta 20 %, teollisuustuotannosta 10 % ja rakennustoiminnasta lähes 15 %. Inflaatio on jo nyt hyvin korkea (58 %), ja maataloustuotannon menetys ja ramadanin alkaminen maaliskuussa vahvistavat ilmiötä entisestään. Coface arvioi, että inflaatio on keskimäärin 50 % vuonna 2023, kun se vuonna 2022 oli 72 %.
Lyhyellä aikavälillä kasvun odotetaan hidastuvan jyrkästi. Vuoden 1999 maanjäristyksen jälkeen bruttokansantuote supistui 3,3 %, ennen kuin se elpyi 6,8 % vuonna 2000. Coface arvioi vuoden alussa, että BKT kasvaisi 3,5 % vuonna 2023. Tässä luvussa ei ole otettu huomioon maanjäristyksen vaikutuksia, joita ei ole vielä täsmennetty. Jotkin tehtaat ovat todellakin tuhoutuneet kokonaan tai osittain. Turkin pankkivalvontaviranomainen (BDDK) on laajentanut velkajoustoa maanjäristyksistä kärsineille, minkä avulla asianomaiset yritykset voisivat korvata osan tuottojensa menetyksestä ja kassavirtansa heikkenemisestä.
Mitä on odotettavissa?
Analyysimme mukaan katastrofi vaikutti eniten tekstiili-, vaatetus-, elintarvike-, palvelu-, tieto- ja viestintätekniikka-, metalli- ja kemikaalialoihin sekä vähittäiskauppaan. Uudelleen on rakennettava noin 110 000 km2:n laajuinen alue (suurempi kuin Tanska, Alankomaat, Sveitsi tai Belgia), jossa asuu 13 miljoonaa ihmistä, mikä voi tukea rakennusalaa keskipitkällä aikavälillä. Presidentti Erdoganin mukaan 30 000 asuinrakennuksen rakentaminen maanjäristysalueelle aloitetaan maaliskuussa.
Politiikan rintamalla maanjäristyksen vaikutukset ja viime vuoden taloudellinen myllerrys (historiallisen korkea inflaatio, Turkin liiran heikkous jne.) saattavat kääntää äänestäjien huomion kotimaan olosuhteisiin. Vaalit oli tarkoitus pitää 14. toukokuuta, mutta nyt keskustellaan siitä, voidaanko niitä järjestää lainkaan. Oppositio vaatii vaalien pitämistä, mutta asiasta vallitsee suuri epävarmuus.
