Konkurssien määrä kasvoi Keski- ja Itä-Euroopassa (KIE) vuonna 2023. Alueen talouskehitys jää alle potentiaalin vuonna 2024.
Taloudellisen taantuman seurauksena Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) maissa konkurssien määrä kasvoi dramaattisesti vuonna 2023. Yritykset selvisivät alkuvaiheesta pandemian aikana toteutettujen valtion tukitoimien ansiosta. Näiden toimenpiteiden myöhempi lakkauttaminen yhdistettynä makrotaloudellisiin paineisiin sai kuitenkin maksukyvyttömyysasteet nousemaan uusiin korkeuksiin.
Talouden taantuma johti alueen keskimääräisen BKT:n kasvun laskuun 4,0 prosentista vuonna 2022 vain 0,5 prosenttiin vuonna 2023. Tämä johti tämän vuosisadan alhaisimpaan kasvuun (lukuun ottamatta maailmanlaajuista finanssikriisiä vuonna 2009 ja COVID-19-pandemiaa vuonna 2020). Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Latviassa ja Liettuassa kasvu oli jopa negatiivista vuonna 2023.
Maksukyvyttömyystapausten määrän kasvu heijastaa heikkoa talouskasvua
Keski- ja Itä-Euroopassa maksukyvyttömyystapausten määrä kasvoi 38,6 %[1] vuodesta 2022 vuoteen 2023, mikä merkitsi jälleen kaksinumeroisen kasvun vuotta.
Kasvu johtui sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhdistelmästä, joka pahensi alueen yritysten kohtaamia haasteita. Tämä liittyy erityisesti geopoliittisiin jännitteisiin ja inflaatiopaineisiin.
selvittää Grzegorz SIELEWICZ, Cofacen Head of Economic Research for Central and Eastern Europe.
VenäjänUkrainaan tekemän hyökkäyksen seuraukset heijastuivat koko alueelle (erityisesti maan maantieteellisen läheisyyden vuoksi), häiritsivät toimitusketjuja ja lisäsivät energian hintojen jyrkkää nousua. Nämä ulkoiset tekijät yhdistettynä sisäisiin haasteisiin, kuten työvoimapulaan ja tuotantopanoskustannusten nousuun, ovat rasittaneet liiketoimintaa. Tämä puolestaan on johtanut konkurssien määrän merkittävään kasvuun. Maksukyvyttömyysaalto on vaikuttanut erityisesti rakennus- ja vähittäiskaupan aloihin. Ne kamppailevat työvoimapulan, palkkapaineiden ja kysynnän vähenemisen kanssa.
Elpyminen näyttää olevan vaikeaa
"Odotamme maksukyvyttömyyksien määrän lisääntyvän edelleen vuonna 2024, vaikkakin hitaammin kuin edellisenä vuonna. Maailmanlaajuisesti yritykset eivät edelleenkään saavuta täyttä talouskasvupotentiaaliaan päivittäisessä liiketoiminnassaan kohtaamiensa haasteiden vuoksi”, lisää Jarosław Jaworski, CEO of Coface in the Central & Eastern Europe Region.
Vuonna 2024 liiketoimintaympäristölle on ominaista tulojen rajallinen kasvu ja marginaalien heikkeneminen. Samaan aikaan viejät kohtaavat edelleen haasteita, jotka johtuvat heikosta ulkomaisesta kysynnästä, erityisesti Saksasta, joka on edelleen tärkein kauppakumppani useimmille Keski- ja Itä-Euroopan talouksille.
Näköpiirissä on kuitenkin merkkejä kuluttajalähtöisestä elpymisestä, erityisesti päivittäistavaroiden osalta, mikä tukee taloudellista toimintaa KIE-alueella. Yrityksiin kohdistuu kuitenkin kasvavia paineita, jotka johtuvat raaka-aineiden hintojen ja työvoimakustannusten noususta, kuten Keski- ja Itä-Euroopan maiden korkeammista vähimmäispalkoista.
Lataa koko analyysimme nyt!
[1] Lähde Coface
