La Niñan todennäköinen paluu saattaa vaikuttaa maailmanlaajuiseen maataloustuotantoon vuonna 2026
ENSO-ilmiö siirtyi La Niña -vaiheeseen lokakuussa. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) ja Columbian yliopiston ennusteiden mukaan La Niña palaa vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, ja sen vaikutukset alkavat näkyä vuoden 2026 alussa.
Jos ennusteet vahvistuvat, skenaariomme mukaan ilmiöllä olisi myönteisiä vaikutuksia Aasian maataloustuotantoon, sillä monsuuni on vuonna 2026 todennäköisesti voimakkaampi, kun taas Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Etelä-Afrikassa vaikutukset saattaisivat olla kielteisiä. La Niña tuo todennäköisesti myös keskimääräistä kylmempiä olosuhteita osiin pohjoista pallonpuoliskoa talvikaudella 2025–2026 – erityisesti Kanadaan, Yhdysvaltojen pohjoisosiin, Kiinaan, Japaniin ja Korean niemimaalle – mikä saattaa lisätä lämmitykseen liittyvää energiankulutusta. Lisäksi paikallisten äärimmäisten sääilmiöiden riski saattaa kasvaa, erityisesti hurrikaanien todennäköisyys Meksikonlahdella.
Maailmanlaajuinen viljaylijäämä poistaa viimeaikaisen tarjonnan epävarmuuden
FAO:n ennusteiden mukaan maailmanlaajuisen viljatuotannon odotetaan kasvavan 2 % edellisvuodesta vuonna 2025 (vuoden 2024 nollakasvun jälkeen) ja saavuttavan tänä vuonna 2 911 miljoonaa tonnia, ylittäen siten vuonna 2023 saavutetun edellisen ennätyksen (2 856 miljoonaa tonnia). Koska kysyntä pysyy vakaana (2 733 Mt, +0,5 %), tarjonnan odotetaan olevan ylijäämäistä tulevana vuonna. Vehnän, maissin ja riisin tuotanto vaikuttavat tilanteeseen myönteisesti viljelyalojen laajentumisen ja erityisen suotuisien satoennusteiden ansiosta. Alueellisten erojen odotetaan olevan merkittäviä. Euroopassa tilanne on todennäköisesti vaihteleva: vehnäsadot paranevat, mutta maissin tuotantoennusteet ovat heikommat. Latinalainen Amerikka ja Aasia ovat keskeisiä alueita, jotka vauhdittavat viljatarjonnan kasvua, erityisesti maissin ja soijapavun tuotannon kasvun ansiosta. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa tilanne on epävarmempi, ja vehnäntuotannon odotetaan laskevan hieman, erityisesti Yhdysvalloissa.
Vuoden 2024 jyrkän laskun jälkeen Euroopan unionin (EU) viljatuotannon odotetaan elpyvän vuonna 2025, mikä johtuu vuoden ensimmäisen puoliskon suotuisista sateista ja kylvöolosuhteista Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Näissä samoissa maissa kesän keskimääräistä korkeammat lämpötilat saattavat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti maissisatoihin. EU:n 1. heinäkuuta voimaan tulleet tullimuurit venäläisten ja valkovenäläisten lannoitteiden tuonnille voivat myös vaikuttaa eurooppalaisten viljantuottajien toimitusketjuihin ja tuotantokustannuksiin.
Atlantin toisella puolella vehnän tuotantoennusteet ovat vaihtelevia. Kanadassa tuotannon odotetaan pysyvän lähellä viime vuoden tasoa. Yhdysvalloissa vehnän tuotannon ennustetaan kuitenkin laskevan hieman (3 % edellisvuodesta) jatkuvien kuivuushuolien vuoksi. Sen sijaan muiden viljakasvien (maissi, soijapavut) tuotannon odotetaan kasvavan Yhdysvalloissa, ja FAO arvioi kylvöalan kasvavan 5 % vuoteen 2024 verrattuna.
Aasiassa Intian kuuma ja kuiva sää on johtanut kansallisten tuotantoennusteiden alaspäin tarkistamiseen. Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) mukaan laajamittainen kastelu on kuitenkin lieventänyt vaikutuksia, ja vuoden 2025 odotetaan olevan ennätyksellinen vehnäsadon vuosi. Lähi-idässä geopoliittinen epävakaus aiheuttaa edelleen riskejä. Hormuzin salmen kautta kulkevan meriliikenteen mahdolliset häiriöt voivat vaarantaa Aasian maiden lannoitetoimitukset kaudella 2026. Erityisesti Intian kaltaiset maat ovat riippuvaisia Persianlahden maista peräisin olevista lannoite-tuonnista, jotka kulkevat salmen kautta.
Eteläisellä pallonpuoliskolla toissijaisten viljakasvien vuoden 2025 sadonkorjuu on käynnissä. Kaiken kaikkiaan maissintuotanto ylitti viime vuoden tason ja viiden vuoden keskiarvon. Brasiliassa suotuisat hintaodotukset ovat tukeneet viljelyalojen arvioitua kasvua, ja yleisesti ottaen hyvät sääolosuhteet mahdollistavat todennäköisesti vaatimattoman sadonparannuksen. Argentiinassa maissituotantoennusteet ovat nousseet suotuisan sademäärän ansiosta, vaikka tuotanto todennäköisesti jääkin alle viiden vuoden keskiarvon. Etelä-Afrikassa viljasatojen odotetaan paranevan vuonna 2025 suotuisien sääolosuhteiden ansiosta kuivuudesta kärsineen vuoden 2024 satokauden jälkeen.
Tarjonnan vaje painaa edelleen muita maataloustuotteita kuin viljaa koskevia markkinoita
Toisin kuin viljojen kohdalla, muut maatalousraaka-aineet kärsivät tuotantovajeista – kaakaon osalta rakenteellisista ja sokerin osalta satunnaisemmista. Tuotannon lasku aiheuttaa painetta koko arvoketjulle, kun kysyntä on jatkuvasti vahvaa. Toimitusketjujen keskittyminen lisää entisestään näiden markkinoiden haavoittuvuutta. Esimerkiksi Norsunluurannikko ja Ghana tuottavat yhdessä 60 % maailman kaakaotuotannosta. Ghanan tuotanto on kuitenkin laskenut lähes 50 % vuodesta 2021 lähtien, kun taas Norsunluurannikon tuotanto on pysynyt paikallaan. Vain kahden vuoden aikana tuotannon hidastuminen on kolminkertaistanut kansainväliset kaakaohinnat, jotka ovat nyt vakiintumassa tasolle, joka on neljä kertaa korkeampi kuin vuosien 2015–2019 keskiarvo. Samanlainen suuntaus on havaittu kahvimarkkinoilla, joilla hinnat ovat kaksinkertaistuneet kahden viime vuoden aikana. Länsi-Afrikan (kaakaon osalta) ja Kaakkois-Aasian (kahvin osalta) epäsuotuisat sääolosuhteet yhdistettynä rakenteelliseen satojen laskuun ja tuottajien alhaisiin tuloihin ovat rasittaneet tuotantoa voimakkaasti kysynnän kasvaessa tasaisesti.
Vuonna 2025 kärjistyvät kauppajännitteet heikentävät maailmanlaajuista maatalous- ja elintarvikesektoria
Maatalous- ja elintarviketuotteet ovat kauppasodan ydin. Euroopan unioni näyttää tällä hetkellä olevan kaikkein alttiin alue, kun otetaan huomioon maatalous- ja elintarviketuotteiden merkittävä osuus sen viennistä. Ranska, Espanja ja Italia ovat erityisen alttiita maatalous- ja elintarviketuotteiden viennin supistumiselle Yhdysvaltoihin, ja Trumpin hallinnon asettamat korkeammat tullit vaikuttavat niihin suoraan. Viini- ja konjakkisegmentit sekä maitotuote- ja makeissegmentit näyttävät olevan suurimmassa vaarassa. Kiinassa lokakuusta 2024 lähtien eurooppalaisille väkeville alkoholijuomille (erityisesti konjakille) määrättyjen verojen sijaan näihin tuotteisiin on heinäkuusta 2025 lähtien sovellettu pakollista vähimmäishintaa vastatoimena eurooppalaisten Kiinan sähköajoneuvoille asettamille tulleille. Kiina on ranskalaisen konjakin toiseksi suurin vientimarkkina, jonka osuus viennistä on lähes 20 %, Yhdysvaltojen (40 %) jälkeen. Nämä kaksi maata ovat alalle elintärkeitä, sillä 95 % ranskalaisesta konjakintuotannosta viedään ulkomaille.
Kauppasota voi vahingoittaa myös yhdysvaltalaisia viljantuottajia. Kiinan vastatoimet kohdistuvat ensisijaisesti yhdysvaltalaisiin maataloustuotteisiin, joihin sovelletaan 10–15 prosentin tulleja, mukaan lukien 10 prosentin tulli soijapavuille. Kiina on maailman suurin soijapapujen tuoja ja yhdysvaltalaisten soijapapujen tärkein vientikohde. Kiina kohdistui jo Yhdysvaltain soijapapuihin Trumpin ensimmäisen kauden aikana vuonna 2018, mikä aiheutti viennin romahtamisen 75 prosenttia vuoden 2017 12 miljardista Yhdysvaltain dollarista vuoden 2018 3 miljardiin dollariin. Kiinan tuonnin uusi supistuminen laskisi todennäköisesti Yhdysvaltain soijapapujen hintoja. Ilman taattua pääsyä vaihtoehtoisille markkinoille (esim. EU:hun) Yhdysvaltain tuottajat kärsisivät vakavasti Trumpin tullitoimenpiteistä.
Lisäksi osa Yhdysvaltain maatalous- ja elintarviketeollisuudesta on erittäin riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Esimerkiksi lihanjalostuksen työvoimasta 21 % ja viljelytuotannon työvoimasta 42 % on paperittomia maahanmuuttajia. Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen voisi vaikuttaa näihin aloihin vakavasti. Lyhyellä aikavälillä tämä johtaisi todennäköisesti työvoimapulaan ja toiminnan hidastumiseen, mikä aiheuttaisi yrityksille mahdollisia tulonmenetyksiä. Pitkällä aikavälillä tuotantokustannusten odotetaan nousevan laillisten ulkomaalaisten työntekijöiden ja yhdysvaltalaisten korkeampien palkkojen vuoksi. Yhdysvaltojen talouskasvun hidastuessa – Coface ennustaa BKT:n kasvuksi 1,0 % vuonna 2025 – alan yritykset joutuvat kohtaamaan kaksinkertaisen haasteen: marginaalien supistumisen ja kysynnän heikkenemisen.
Tärkeimpien maataloustuotteiden näkymät vuonna 2025
Vehnä – FAO:n tuoreimpien ennusteiden mukaan vehnäntuotanto vuonna 2025 on 800 miljoonaa tonnia, mikä vastaa edellisen vuoden tuotantoa (+0,3 % edellisvuodesta). Maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2025. Tämän seurauksena ennustamme vehnän hintojen pysyvän suhteellisen alhaisina, noin 180 USD/t (-7 % edellisvuodesta).
Maissi – FAO:n mukaan maailmanlaajuisen maissituotannon odotetaan nousevan ennätyskorkealle vuonna 2025, ja sen arvioidaan kasvavan 3,5 % vuoteen 2024 verrattuna noin 1,2 miljardiin tonniin. Kasvua vauhdittavat pääasiassa parantuneet sadot Brasiliassa ja Intiassa, joissa kotimainen kysyntä eläinrehuksi ja teollisuuskäyttöön on lisännyt viljelyalaa. Sen sijaan EU:ssa odotetaan laskua epäsuotuisan sään ja viljelyalojen muutosten vuoksi. Myös maissin maailmanlaajuisen kulutuksen odotetaan nousevan hieman (+0,3 % edellisvuodesta) ja saavuttavan 1,5 miljardia tonnia, mikä johtuu sen lisääntyneestä käytöstä rehussa ja teollisuudessa. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla maissin maailmanmarkkinahinnat laskivat merkittävästi Etelä-Amerikasta tulevan runsaan tarjonnan vuoksi. Keskipitkällä aikavälillä hintojen odotetaan jatkavan laskuaan. Vuodelle ennustamme keskimääräiseksi hinnaksi 200 USD/t, mikä on noin 2 %:n lasku vuoteen 2024 verrattuna.
Soijapavut – FAO:n mukaan maailmanlaajuisen soijapaputuotannon odotetaan kasvavan hieman vuonna 2025 (+1,4 %, 427 Mt) edellisen satokauden 6 prosentin kasvun jälkeen. Kasvu keskittyy pääasiassa Brasiliaan, kun taas tuotanto pysyy vakaana Argentiinassa ja Yhdysvalloissa. Ainoastaan Euroopassa, erityisesti Ranskassa, odotetaan pienen tuotannon laskua. Kysyntäpuolella Kiina on ollut maailmanlaajuisen kysynnän tärkein veturi, mutta kysyntä on nyt vakiintumassa. Vaikka Peking on jo siirtänyt tuontiaan Yhdysvalloista (-31 % vuodesta 2017) kohti Brasiliaa (+48 % samana ajanjaksona), Kiinan tulliviranomaisten viimeaikaiset tullimaksuihin liittyvät vastatoimet todennäköisesti vahvistavat tätä suuntausta. Odotamme siksi hintojen pysyvän suhteellisen vakaina vuonna 2025 (8 % edellisvuodesta) noin 375 USD/t.
Riisi – FAO:n mukaan maailmanlaajuisen riisituotannon odotetaan kasvavan jälleen vuonna 2025, mikä johtuu pääasiassa viljelyalojen laajenemisesta lähes 1 prosentilla. Tuotanto on saavuttanut ennätystason, 552 miljoonaa tonnia hiottua riisiä vastaavana määränä. Riisin kulutuksen kasvu pysyy vahvana (+2 % edellisvuodesta), ja sitä vauhdittavat erityisesti useat Afrikan maat. Kulutuksen odotetaan nousevan kaikkien aikojen ennätykseen. Myös Intian riisiviennin uudelleen avaaminen viime vuoden lokakuussa vaikutti hintojen laskuun kansainvälisillä markkinoilla. Ennustamme hinnan olevan 400 USD/t vuonna 2025, mikä merkitsee lähes 30 %:n laskua verrattuna vuoden 2024 keskiarvoon.
Maatalous- ja elintarviketeollisuus
