Malta

Kotimaisen kysynnän vauhdittaman voimakkaan kasvun tasaantuminen

Hidastumisesta huolimatta Maltan talous säilyttää kasvuvauhtinsa vuonna 2025 ja on selvästi edellä muuta euroaluetta. Kuten useimmissa Etelä-Euroopan maissa, kasvua vauhdittaa kotimaisen kysynnän kasvu. Ensinnäkin kotitalouksien kulutus jatkaa kasvuaan ostovoiman elpymisen ansiosta, kun reaalipalkat nousevat inflaation hidastumisen vahvistuessa ja kireä työmarkkinatilanne kannustaa palkkojen korotuksiin. Työmarkkinatilanne pysyy kireänä, ja työttömyysaste on 3 % marraskuussa 2024. Työpaikkojen kasvu perustuu suurelta osin maahanmuuttajatyöntekijöihin, pääasiassa EU:n ulkopuolelta, ja ulkomaalaisten työntekijöiden osuus kokonaistyöllisyydestä on nyt yli 30 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja kasvattaa myös valtion talousarviossa ilmoitettu tuloveroluokkien laajentaminen. Toiseksi investointeja edistävät edelleen osittain Euroopan elvytyssuunnitelman NextGenerationEU-varojen käyttö (2,3 % vuoden 2019 BKT:sta käytetään vuoteen 2026 mennessä) sekä maan pyrkimykset luoda yritysystävällinen ympäristö erityisesti teknologiateollisuudelle. Rahanpesuepäilyihin ja muihin laittomiin toimiin liittyvien rikosoikeudellisten seuraamusten jatkuva riski todennäköisesti heikentää kuitenkin tätä investointipotentiaalia.

Lisäksi nettovientiä vauhdittaa jälleen matkailun kehitys (25 % BKT:stä ja työllisyydestä), joka rikkoo edelleen ennätyksiä ja jonka kasvun odotetaan jatkuvan, vaikkakin maltillisemmalla vauhdilla. Vuoden 2024 ensimmäisten 11 kuukauden aikana ulkomaisten matkailijoiden saapumismäärät olivat 20 % ja 30 % korkeammat kuin vuosina 2023 ja 2019. Verkkopeliteollisuus (virtuaalipokeri, kasinopelit, urheiluvedonlyönti), jonka osuus BKT:stä on 12 %, tukee edelleen palveluvientiä, sillä markkinat kehittyvät jatkuvasti teknologisten innovaatioiden integroinnin myötä. Vaikka Malta ei tuo energiaa Venäjältä, sen yleinen riippuvuus öljyn ja maakaasun tuonnista, jotka muodostavat suurimman osan sen energiantuotannosta (vastaavasti 49 % ja 45 %), tekee maasta alttiin globaaleille häiriöille.

Vakaa julkisen talouden tilanne huolimatta suuresta budjettivajeesta

Suurelta osin käynnissä olevan yksityissijoittajien ohjelman (IIP, tunnetaan myös nimellä ”kultainen passi” -ohjelma) ansiosta Malta on saavuttanut matalan riskin julkisen talouden tilanteen, joka on kuitenkin heikentynyt jonkin verran viime vuosina pandemian ja energiakriisien torjumiseksi toteutettujen tukitoimenpiteiden vuoksi. Tämän heikkenemisen seurauksena Euroopan komissio asetti Maltan liiallisen alijäämän menettelyn piiriin kesällä 2024. Lisäksi syyskuussa 2022 komissio nosti Maltan vastaan kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa tämän ohjelman vuoksi. Tuomioistuimen päätös, jota odotetaan vuoden 2025 ensimmäisten kuukausien aikana, voi johtaa ohjelman lakkauttamiseen tai sen ehtojen tiukentamiseen. Kyproksella on jäljellä enää ainoastaan ”asumisoikeus investointeja vastaan” -ohjelma. Tästä aiheutuvat budjettitappiot voivat nousta 0,3–0,4 prosenttiin BKT:stä vuodessa. Euroopan komission painostuksesta huolimatta hallitus jatkaa energiatukien maksamista jo neljättä vuotta peräkkäin. Energiahintojen lasku kuitenkin todennäköisesti keventää hallituksen taakkaa, sillä kustannukset puolittuvat vuoteen 2024 verrattuna. Vuoden 2025 arvioidut menot ovat 152 miljoonaa euroa (0,7 % BKT:sta), mikä vastaa 20 %:a budjettivajeesta. Vahvan kasvun ja erittäin korkean työllisyysasteen myötä lisääntyneiden sosiaaliturvamaksujen ansiosta verotulojen kasvu pysyy vakaana. Vuoden 2025 talousarviossa suunniteltu tuloveroluokkien mukautus kuitenkin todennäköisesti vähentää tuloja noin 0,5 %:lla BKT:sta.

Malta oli vuonna 2022 lievästi alijäämäinen, mikä johtui sen riippuvuudesta energian tuonnista, jonka hinnat olivat nousseet jyrkästi, mutta Maltan vaihtotase elpyi nopeasti heti, kun hinnat tasaantuivat. Vuonna 2025 Maltan pitäisi säilyttää vakaa ylijäämänsä palvelualojen vahvan ulkoisen aseman ansiosta (joka edustaa noin 30 %:n ylijäämää suhteessa BKT:hen), jota matkailutulojen kasvu on vahvistanut. Sen lisäksi, että ne hillitsevät investointeja, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyvät riskit ja rahanpesuepäilyt haittaavat myös maan ylimitoitettua rahoitussektoria (jonka varat olivat 2,1-kertaiset suhteessa BKT:hen vuonna 2023). Mikäli laajamittaisia pakotteita määrättäisiin, Malta menettäisi yhden kilpailukykyisimmistä toimialoistaan. Lisäksi pankit ovat merkittävästi altistuneet kiinteistömarkkinoille, ja IIP-ohjelman lakkauttaminen vaikuttaisi niihin voimakkaasti, koska se johtaisi kotimaisten asuntojen ulkomaisen kysynnän vastaavaan laskuun.

Poliittista vakautta varjostaa edelleen korruptio

Maaliskuussa 2022 pääministeri Robert Abelan työväenpuolue (LP) voitti kolmannet peräkkäiset vaalit ja sai 55 % äänistä sekä 44 paikkaa (mukaan lukien naisten edustusta varten lisätyt paikat) yksikamarisen parlamentin 79 paikasta. Se saavutti vakaat tulokset huolimatta hallituksen väitetyistä yhteyksistä tutkivan toimittajan Daphne Caruana Galizian murhaan vuonna 2017, jonka tekivät entisen pääministerin Joseph Muscatin (LP) liittolaiset. Mahdollisista uusista mullistuksista huolimatta Abelan hallituksen odotetaan pysyvän vallassa toimikautensa loppuun asti vuonna 2027. Poliittista vakautta uhkaavat uudet korruptiosyytökset ja kansalaisten luottamuksen menettäminen hallitsevaan luokkaan. Toistaiseksi nämä uhat ovat piileviä eivätkä näytä välittömiltä. Vuoden 2024 Euroopan parlamenttivaalit viittasivat kuitenkin muutokseen maltalaisten äänestäjien odotuksissa. Vaikka LP voitti jälleen kerran 45 prosentin äänimäärällä, tämä tulos oli huomattavasti heikompi kuin vuonna 2019 (54 %), minkä seurauksena puolue menetti yhden paikan ja on nyt tasapisteissä Kansallispuolueen (42 %) kanssa kolmella paikalla.

Maltan poistuminen rahanpesun torjuntaa käsittelevän rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) harmaalistalta vuonna 2022 on merkki maan rahanpesun torjunnan parantumisesta, mutta maa pysyy edelleen Euroopan komission tarkkailun kohteena läpinäkyvyyteen, korruptioon, veronkiertoon ja oikeusvaltion periaatteisiin liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti hallituksen haluttomuus luopua yksityissijoittajien ohjelmasta jopa komission virallisen pyynnön jälkeen voi vahingoittaa sen suhteita Brysseliin ja muihin EU:n jäsenvaltioihin turvallisuus-, rahanpesu-, veronkierto- ja korruptiokysymyksissä. Lisäksi Maltan maantieteellinen sijainti asettaa sen Afrikasta ja Aasiasta tulevien muuttovirtojen etulinjaan. Yhdessä muiden vastaanottomaiden, kuten Kreikan ja Italian, kanssa Maltan kanta on avainasemassa asiaa koskevissa eurooppalaisissa keskusteluissa.

Viimeksi päivitetty: tammikuu 2025