Englannin keskuspankki päätti 11. toukokuuta nostaa ohjauskorkoaan 12. kerran peräkkäin 4,5 %:iin. Viimeisimmässä kokouksessaan keskuspankki totesi, että se aikoo pitää linjansa ja varmistaa, että inflaatio palaa 2 %:iin. Myöskään lisäkorotuksia ei suljettu pois siinä tapauksessa, että inflaatio jatkuu. Uusimpien lukujen mukaan kokonaisinflaatio hidastui maaliskuun 10,1 prosentista 8,7 %:iin huhtikuussa, mutta pohjainflaatio nousi korkeimmalle tasolleen 30 vuoteen.
Isoa-Britanniaa pidetään usein siltana Yhdysvaltain ja Euroopan välillä, ja se on nyt kahden erilaisen koronnostosyklin välissä. Yhdysvallat näyttää pysäyttäneen koronnostosyklinsä, kun taas EKP on ilmoittanut, että koronnostoja on vielä tulossa. Tässä ympäristössä IMF on hiljattain tarkistanut Britannian taloutta koskevia kasvuennusteitaan ylöspäin. Coface ennustaa kasvun hidastuvan edelleen vuonna 2023. Englannin keskuspankin pulma on huipussaan.
Britannian rahapolitiikka sumuista
Englannin keskuspankki on tähän asti ollut yleensä lähempänä Fedin kuin EKP:n korkosykliä. Se oli ensimmäinen merkittävä keskuspankki, joka joulukuussa 2021 aloitti koronnostot, ja korotukset olivat tuolloin yhteensä 440 korkopistettä. Fed aloitti korkosyklinsä maaliskuussa 2022 ja on sittemmin nostanut korkoja 500 korkopistettä, kun taas EKP aloitti koronnostot heinäkuussa 2022 (yhteensä +375 korkopistettä).
Jatkuva inflaatio – joka on Isossa-Britanniassa korkeampi kuin muissa maissa – on tärkein syy siihen, että Englannin keskuspankki pohtii nyt, missä vaiheessa korotussykliä se on. Inflaatio oli huhtikuussa 8,7 %, kun Yhdysvalloissa inflaatio oli laskenut 4,9 %:iin ja euroalueella 7,0 %:iin. Pohjainflaatio – joka ei sisällä energiaa tai elintarvikkeita – oli huhtikuussa 2023 Isossa-Britanniassa 6,8 %, kun se Yhdysvalloissa oli 5,5 % ja euroalueella 5,6 %.
Vaikka Britannian talous on osoittautunut kestävämmäksi kuin monet pelkäsivät, sen odotetaan silti supistuvan vuonna 2023, toisin kuin useimpien verrokkitalouksien. Vuoden 2023 ensimmäistä neljännestä koskevat luvut osoittavat, että Iso-Britannia voi välttää teknisen taantuman. Näkymät ovat kuitenkin haastavat, sillä talous ei ole vieläkään palautunut pandemiaa edeltävälle tasolleen ja rahoituspalvelut ovat tärkeä osa taloutta.
Britannian talous ja Englannin keskuspankki tienhaarassa
Keskuspankkien on nykyään tasapainoiltava inflaation torjunnan, talouskasvun hidastamisen ja Yhdysvaltain pankkisektorin turbulenssin jälkeen myös rahoitusvakauden varmistamisen välillä.
Jos kasvunäkymät olisivat paremmat ja inflaatio olisi samankaltaisempi kuin muissa maissa, Englannin keskuspankki olisi todennäköisesti seurannut tavalliseen tapaan Fediä ja keskeyttänyt koronnostot. Inflaation tämänhetkinen sitkeys saattaa kuitenkin pakottaa sen jatkamaan koronnostoja, vaikka se aiheuttaisikin lisäpaineita yrityksille ja kotitalouksille, joiden korot ovat yli kaksinkertaistuneet vuodessa. Toisaalta, jos korkoja ei nosteta riittävästi, inflaatio voi jatkua ja palkkojen ja hintojen nousukierteestä on vaikea päästä pois.
Rahapoliittisen suhdannesyklin kulusta vallitsee nyt epävarmuus. Jotkut odottavat edelleen, että Englannin keskuspankki pitää korkonsa ennallaan vuoden loppuun asti, kun taas markkinat arvioivat, että korkoa nostetaan vielä kaksi tai neljä kertaa 25 korkopisteen verran ennen vuoden loppua.
Ison-Britannian talous on yhdeksän viime kuukauden aikana uhmannut monien ekonomistien odotuksia, ja erityisesti palvelusektori on pitänyt pintansa. Palvelualan välittömät näkymät ovat kuitenkin heikentyneet rahoitusmarkkinoiden myllerryksen vuoksi ja joidenkin ammattiliittojen kanssa käytävien neuvottelujen vaikeutuessa, mikä on johtanut uusiin lakkoihin.
On päivänselvää, että Englannin keskuspankki on tienhaarassa. Onko jatkuvan inflaation riski suurempi kuin riski siitä, että rahoitusalan epävakaus lisääntyy ja Ison-Britannian palvelualan elpyminen hidastuu entisestään? Cofacen pääskenaarion mukaan odotettavissa on vähintään yksi lisäkorotus 22. kesäkuuta 2023 pidettävässä kokouksessa, ja sen jälkeen korotukset riippuvat tulevista luvuista, erityisesti touko- ja kesäkuun pohjainflaatiosta ja palkkakehityksestä.
