Huolimatta viimeaikaisista rohkaisevista työllisyys- ja julkisen talouden indikaattoreista Italian talous kamppailee nousun kanssa. Kulissien takana kasvu on edelleen haurasta, ja sitä haittaavat tuottavuuden pysähtyneisyys ja jatkuvat rakenteelliset haasteet.
Vaisu kasvu hidastaa pandemian jälkeistä elpymistä.
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä Italian BKT laski 0,1 % edelliseen neljännekseen verrattuna, mikä oli ensimmäinen supistuminen kahteen vuoteen ja todisti maan kasvun haurauden (maa palasi vasta vuoden 2024 lopussa vuoden 2008 kriisiä edeltävälle BKT-tasolle). Supistuminen johtuu pääasiassa ulkoisen kysynnän laskusta, joka on seurausta maan tärkeimpien kauppakumppaneiden heikkoudesta ja geopoliittisista epävarmuustekijöistä. Tavaroiden vienti laski 2,2 % toisella vuosineljänneksellä, kun se oli väliaikaisesti kasvanut Yhdysvaltojen uusien tullien ennakoinnin vuoksi. Samaan aikaan kotitalouksien kulutus on edelleen vaisua, mikä johtuu heikosta luottamuksesta ja ostovoimasta, joka on vaikea palauttaa inflaation vakaantumisesta huolimatta.
(kuvion tiedot .xls formaatissa)
Investoinnit: ainoa valopilkku
Investoinnit, joita tuetaan NGEU-suunnitelman (Next Generation EU plan) varoilla, ovat edelleen tärkein kasvun veturi. Maa, joka on absoluuttisesti mitattuna suurin edunsaaja, on jo saanut 122 miljardia euroa eli 63 % sille myönnetyistä kokonaismäärärahoista, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo (49 %). Näillä resursseilla, jotka on suunnattu rakenneuudistuksiin ja investointeihin pitkän aikavälin strategisilla aloilla, kuten digitaalinen muutos, ekologinen siirtymä ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, pitäisi saavuttaa kestävä kerrannaisvaikutus.
Työllisyys: petollista edistystä
Työmarkkinat ovat ennätyksellisen korkealla, työttömyysaste on 6 % ja työllisyysaste 62,8 %. Nämä luvut peittävät kuitenkin alleen vivahteikkaamman todellisuuden: työpaikkojen luominen keskittyy matalan tuottavuuden aloille (rakentaminen, vähittäiskauppa, majoitus ja ravitsemisala) ja hyödyttää pääasiassa yli 50-vuotiaita. Tämän seurauksena tuottavuus henkeä kohti laskee, mikä pahentaa hitaan kasvun noidankehää.
Julkinen rahoitus: haurasta parantumista
Taloudellisen kurinalaisuuden ja 'superbonuksen'1 asteittaisen vähentämisen ansiosta julkinen alijäämä puolittui vuonna 2024 ja oli 3,4 % suhteessa BKT:hen. Tämä parannus rauhoitti markkinoita, mikä johti valtion lainanoton korkojen laskuun. Velka on kuitenkin edelleen korkea ja talouspoliittinen liikkumavara rajallinen, etenkin kun potentiaalinen kasvu on edelleen heikkoa.
Italia on ollut keskeisessä asemassa Euroopan pandemian jälkeisessä elpymisessä, mutta sen talous on palaamassa vanhoihin tapoihinsa: kotimainen kysyntä on pysähtynyt, ulkomaankauppa on paineen alla ja maa kamppailee muuttaakseen väliaikaisen kasvun kestävään kasvuun.
Laurine Pividal, Southern Europe Economist, Coface.
[1] Conten hallituksen vuonna 2020 käyttöön ottama Superbonus tarjosi anteliaita 110 prosentin verokannustimia energiatehokkaiden asuntojen kunnostamiseen.
