Elpyminen on edelleen vaimeaa heikon kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän vuoksi
Yhdistyneen kuningaskunnan talouden odotetaan kasvavan vain hieman vuoden 2026 loppuun ja vuoteen 2027 asti, sillä kasvua rajoittavat kotitalouksien heikko kulutus, korkeat lainakustannukset ja haastava ulkoinen ympäristö. Vaikka työmarkkinat näyttävät ohittaneen heikoimman vaiheensa, elpymisen odotetaan olevan asteittaista, ja vuonna 2026 uudelleen voimistuvat inflaatiopaineet heikentävät viimeaikaisen palkkakehityksen tuomia hyötyjä. Korkeammat asuntolainakustannukset ja talousnäkymien jatkuva epävarmuus painavat myös kuluttajien luottamusta ja asuntomarkkinoiden toimintaa, mikä rajoittaa yksityisen kysynnän voimakkaamman elpymisen mahdollisuuksia. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän suhteellisen tiukkana, sillä jatkuva inflaatio rajoittaa Englannin keskuspankin kykyä alentaa korkoja merkittävästi. Tämän seurauksena rahoitusolosuhteet pysyvät todennäköisesti haastavina kotitalouksille ja yrityksille suurimman osan ennustejaksosta. Valtion menot ja julkiset investoinnit tulevat siksi edelleen olemaan tärkeässä roolissa kasvun tukemisessa, erityisesti puolustusmenojen lisäyksen, infrastruktuurihankkeiden ja asuntoinvestointien kautta. Vaikka kaavoitusuudistusten pitäisi asteittain tukea rakentamista ja investointeja, merkittävät taloudelliset hyödyt tulevat todennäköisesti näkyviin selkeämmin vuoden 2027 aikana.
Ulkoiset olosuhteet ovat edelleen vaikeat. Maailmantalouden kasvun hidastuminen, Yhdysvaltojen tullit ja keskeisten vientimarkkinoiden jatkuva heikkous rasittavat kaupan kehitystä. Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan unionin väliset suhteet ovat vähitellen parantuneet, kauppakiistat rajoittavat edelleen tavaravientiä. Tämän seurauksena talouskasvun odotetaan riippuvan edelleen enemmän kotimaisesta kysynnästä kuin ulkomaankaupasta.
Yritysten maksukyvyttömyystapaukset ovat edelleen runsaita, vaikka niiden määrä onkin hieman laskenut vuoden 2024 huipusta. Vaikka maksukyvyttömyystapaukset vähenivät vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla, paineet ovat kiristyneet aloilla, jotka ovat alttiimpia korkeille energiakustannuksille, globaalille kilpailulle ja heikommalle kysynnälle, kuten autoteollisuuden alihankkijoilla, rakennusmateriaalialalla, metallituotannossa, kuljetusalalla ja kiinteistöalalla. Tulevaisuudennäkymissä jatkuvien kustannuspaineiden, vaimean kysynnän ja pidempään korkeina pysyvien korkojen odotetaan vaikuttavan konkurssien uuteen kasvuun vuoden 2026 loppupuolella ja vuonna 2027.
Julkisen talouden tilanne paranee hitaasti kasvavasta velasta huolimatta
Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan asteittain vuosina 2026 ja 2027, mikä johtuu nimellispalkkojen noususta ja äskettäisistä veronkorotuksista johtuvista vahvemmista verotuloista. Myös julkiset menot ovat kuitenkin nousemassa, erityisesti puolustuksen, julkisten palvelujen ja investointiohjelmien osalta. Tämän seurauksena julkisen velan osuuden BKT:sta odotetaan jatkavan kasvuaan, vaikkakin hitaammin kuin viime vuosina. Samalla Englannin keskuspankin odotetaan jatkavan valtion joukkovelkakirjojen salkunsa supistamista, vaikka määrällisen kiristämisen vauhti todennäköisesti pysyy asteittaisena.
Vaihtotaseen alijäämän odotetaan pysyvän suurin piirtein ennallaan ennustejaksolla. Palvelukaupan huomattava ylijäämä, jota tukee Yhdistyneen kuningaskunnan vahvuus rahoitus- ja asiantuntijapalveluissa, kompensoi edelleen osan tavarakaupan jatkuvasta alijäämästä. Kotimaisen kysynnän ja julkisten investointien kasvu tukee todennäköisesti tuonnin kasvua, mikä rajoittaa ulkoisen tasapainon merkittävää paranemista. Vaikka yritykset ovat jo sopeutuneet suurimpaan osaan brexitin jälkeisistä kaupan muutoksista, Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisiin kauppasuhteisiin liittyvät korkeammat kustannukset painavat edelleen kauppavolyymia.
Uusi johto muokkaa poliittisia painopisteitä
Vaikka työväenpuolueen hallitus varmisti itselleen suuren parlamentaarisen enemmistön vuoden 2024 yleisvaaleissa, sen kansan tuki heikkeni vuoden 2025 ja vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana. Tämä huipentui johtajuuden vaihtumiseen kesäkuussa 2026, kun pääministeri Keir Starmer erosi ja hänen seuraajakseen astui Andy Burnham, entinen työväenpuolueen ministeri ja pitkään Greater Manchesterin pormestarina toiminut henkilö. Vaikka uusi hallitus on edelleen sitoutunut työväenpuolueen vuoden 2024 vaaliohjelman yleisiin tavoitteisiin, Burnham on painottanut entistä enemmän alueellista itsehallintoa, asuntoinvestointeja, sosiaalipalveluja ja nuorisotyöttömyyden torjuntaa.
Uuden hallituksen odotetaan keskittyvän entistä enemmän perinteisiin sosiaalikysymyksiin lisäämällä investointeja asumiseen, paikalliseen infrastruktuuriin ja aluekehitykseen. Vaikka veronkorotukset ovat edelleen todennäköisiä, niiden odotetaan olevan kohdennetumpia ja maltillisempia kuin aiemmin ennakoitiin, mikä heijastaa huolta korkeamman verotuksen vaikutuksista yritysten investointeihin ja kotitalouksien kulutukseen. Jotta julkisia investointeja voitaisiin lisätä hallituksen finanssipoliittisten sääntöjen puitteissa, lisärahoituksen odotetaan perustuvan yhä enemmän julkisiin rahoituslaitoksiin ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin sijoitusvälineisiin sen sijaan, että turvauduttaisiin pelkästään perinteiseen valtion lainanottoon. Johtajanvaihdos on parantanut työväenpuolueen kannatusta mielipidemittauksissa, vaikka puolueen kannatus on edelleen tiukassa kilvassa Reform UK:n kanssa, mikä viittaa entistä kilpailukykyisempään poliittiseen ympäristöön. Seuraiset yleiset vaalit on määrä järjestää vasta elokuussa 2029, vaikka spekulaatiot siitä, että Burnham voisi hakea valtakirjaa aikaisemmin, jos taloustilanne ja mielipidemittausten trendit jatkavat paranemistaan, jatkuvat.
Samalla Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa toimintaansa monimutkaisessa kansainvälisessä ympäristössä tasapainottaen suhteitaan Yhdysvaltoihin ja pyrkien samalla tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan unionin kanssa. Puolustus- ja turvallisuusyhteistyö ovat nousseet yhä tärkeämmiksi yhteistyöalueiksi, ja hallitus pitää vahvempia eurooppalaisia kumppanuuksia keinona tukea sekä taloudellisia että geopoliittisia tavoitteita.

Amerikan Yhdysvallat
Saksa
Alankomaat
Irlanti
Ranska
Kiina