Yhdistynyt kuningaskunta

Vähitellen kasvava talous julkisten menojen ansiosta

Yhdistyneen kuningaskunnan talouden odotetaan kasvavan maltillisesti vuonna 2025 kotitalouksien kulutuksen vahvistumisen sekä julkisten menojen ja investointien kasvun vetämänä. Vaikka työttömyyden ennustetaan nousevan hieman, vahva nimellispalkkojen kasvu auttaa todennäköisesti ylläpitämään ostovoimaa. Inflaation uusi nousu saattaa kuitenkin heikentää osaa näistä saavutuksista ja rajoittaa Englannin keskuspankin mahdollisuuksia laskea korkoja entistä voimakkaammin. Korkojen odotetaan kuitenkin laskevan, ja peruskorko on vuoden lopussa todennäköisesti lähempänä 4:ää prosenttia.

Julkiset menot ja investoinnit ovat keskeisiä kasvun vetureita, sillä syksyn talousarviossa laajennetaan sekä päivittäisiä menoja että suunniteltuja infrastruktuuri- ja asuntoprojekteja, ja tätä tukevat poliittiset muutokset. Suuri osa tästä elvytyksestä rahoitetaan kuitenkin korkeammilla yritysveroilla, mikä saattaa painaa yksityisiä investointeja. Viennin odotetaan puolestaan elpyvän hieman palveluviennin vahvistumisen vetämänä, kun taas tavaraviennin kasvua rajoittaa edelleen heikko kysyntä Ison-Britannian tärkeimmiltä kauppakumppaneilta, EU:lta ja Yhdysvalloilta.

Yritysten konkurssit vähenivät lähes 5 % vuonna 2024, mutta niiden määrä on edelleen korkea, ja niihin kuuluu myös vanhempia, vakiintuneempia yrityksiä. Vaikka konkurssien määrän odotetaan vakiintuvan tai laskevan hieman vuonna 2025, monet yritykset kamppailevat edelleen korkeiden kustannusten – erityisesti työvoima- ja energiakustannusten – kanssa, mikä muodostaa näkymiin laskusuhdanteen riskin.

Tiukka julkisen talouden tilanne paranee hieman

Vuonna 2025 julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan hieman, mikä johtuu palkkojen noususta ja verojen korotuksista (kuten työnantajien sosiaaliturvamaksuista) johtuvista verotulojen kasvusta. Julkiset menot ovat kuitenkin nousemassa syksyn talousarvion mukaisesti, ja ne rahoitetaan osittain näillä veronkorotuksilla ja lisäluotonotolla. Tämän seurauksena julkisen velan osuuden BKT:stä ennustetaan jatkavan nousuaan. Englannin keskuspankin odotetaan jatkavan määrällistä kiristämistä vuonna 2025 vähentämällä valtion joukkovelkakirjojen omistustaan vielä 100 miljardilla punnalla syyskuun 2024 ja syyskuun 2025 välisenä aikana. Tämä tapahtuu pääasiassa antamalla joukkovelkakirjojen erääntyä sen sijaan, että niitä myytäisiin aktiivisesti, sillä kyseisenä aikana erääntyy joukkovelkakirjoja noin 80 miljardin punnan arvosta.

Yhdistyneen kuningaskunnan vaihtotaseen alijäämän odotetaan paranevan jonkin verran vuonna 2025, sillä palvelujen jatkuva ylijäämä kompensoi osittain tavarakaupan sitkeää alijäämää. Palveluvienti pysyy todennäköisesti vahvana, jota tukevat Yhdistyneen kuningaskunnan maailmanlaajuinen vahvuus rahoitus- ja asiantuntijapalveluissa sekä vahvan dollarin aiheuttama suotuisa valuuttakurssi. Samaan aikaan yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan lisäävän tuontia. Rajatarkastusten asteittainen käyttöönotto vuonna 2024 – mukaan lukien fyysiset tarkastukset ja ilmoitukset – sekä elävien eläinten tarkastusten, maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän (EES) ja ETIAS-järjestelmän täysimääräinen käyttöönotto vuonna 2025 lisäävät todennäköisesti jonkin verran kitkaa ja nostavat kauppakustannuksia Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välillä. Taloudelliset vaikutukset jäävät kuitenkin todennäköisesti kokonaisuudessaan vähäisiksi.

Kiireinen lainsäädäntöohjelma vuonna 2025

Työväenpuolueen hallituksen suosio on laskussa: tuoreiden mielipidetutkimusten mukaan kannatus on pudonnut 10 prosenttiyksikköä, kun verrataan vuoden 2025 alkua heinäkuun 2024 vaaleihin, ja pääministeri Keir Starmerin nettosuosio on laskenut vaalien jälkeisestä +28:sta -32:een. Tästä huolimatta työväenpuolueella on edelleen mukava yli 75 paikan enemmistö parlamentissa. Hallituksella on kiireinen lainsäädäntöohjelma vuonna 2025, johon kuuluvat työmarkkinauudistus, päivitetty kaavoituslaki sekä lopullinen teollisuusstrategia (yhdessä menoarvioiden tarkistuksen kanssa). Vaikka työmarkkinauudistusten odotetaan nostavan yritysten kustannuksia, kaavoituslakiesitys ja teollisuusstrategia voisivat auttaa vauhdittamaan investointeja ja taloudellista toimintaa – vaikka merkittävämpiä vaikutuksia on todennäköisempää odottaa vuodesta 2026 lähtien kuin aivan lyhyellä aikavälillä.

Yhdistynyt kuningaskunta navigoi myös yhä monimutkaisemmassa geopoliittisessa tilanteessa tasapainottaen suhteitaan Yhdysvaltoihin ja pyrkien samalla tiivistämään siteitään Euroopan unioniin. Toisin kuin monet maat, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on suhteellisen tasapainoinen tavarakauppa Yhdysvaltojen kanssa, ja vienti koostuu pääasiassa palveluista, minkä vuoksi se on vähemmän alttiina mahdollisille tulleille. Hallitus on kuitenkin innokas vahvistamaan kauppa- ja turvallisuussuhteita molempien kumppaneiden kanssa, ja puolustusyhteistyön tehostamisen odotetaan toimivan symbolina Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n suhteiden paranemisesta. Tämä tapahtuu ratkaisevalla hetkellä, sillä Yhdistynyt kuningaskunta aikoo lisätä puolustusmenojaan seuraavien vuosien aikana.

Maksut

Sekkejä käytetään edelleen kotimaisissa ja kansainvälisissä kaupallisissa maksuissa, vaikka kansainvälisissä liiketoimissa suositaan vekseliä ja rembursseja. Myös pankkisiirtoja – erityisesti SWIFT-siirtoja – käytetään usein, ja niitä pidetään nopeana ja luotettavana maksutapana. Suoraveloitukset ja toistuvat maksutoimeksiannot tunnustetaan myös käytännöllisiksi ratkaisuiksi säännöllisten tai ennakoitavien maksujen suorittamiseen, ja niitä käytetään erityisen laajasti kotimaisissa liiketoimissa. Laskut voidaan laatia sekä ennen tavaroiden tai palvelujen toimittamista että sen jälkeen.

Perintä

SOVINNOLLINEN VAIHE

Perintäprosessi alkaa yleensä siitä, että velalliselle lähetetään maksumuistutus, jota seuraa sarja kirjallista kirjeenvaihtoa, puheluita ja (jos velan määrä sen sallii) henkilökohtaisia käyntejä ja tapaamisia velallisen kanssa. Perintäprosessi on suunniteltu vaiheittain eteneväksi, alkaen sovinnollisesta (oikeudenkäyntiä edeltävästä) perintävaiheesta ja edeten oikeudenkäyntiin, mikäli velallinen laiminlyö velvoitteensa.

OIKEUDENKÄYNTI

Maakuntatuomioistuimella on vain siviilioikeudellinen toimivalta. Tuomarit käsittelevät velkojen perintää, henkilövahinkoja, tavaroita tai omaisuutta koskevia sopimusrikkomuksia, maanhankintaa ja perheasioita (kuten avioeroja ja adoptioita) koskevia kanteita. Tapauksissa, joiden arvo on alle 25 000 puntaa (tai alle 50 000 puntaa henkilövahinkotapauksissa), ensimmäisen käsittelyn on tapahduttava piirituomioistuimessa.

High Court sijaitsee Lontoossa, mutta sillä on myös eri puolilla Englantia ja Walesia sijaitsevia alueellisia toimipisteitä, joita kutsutaan nimellä ”District Registries”. Sillä on kolme osastoa: Queen’s Bench Division, Chancery Division ja Family Division.

Hovioikeudessa on kaksi osastoa – siviilioikeudellinen osasto ja rikosoikeudellinen osasto.

Korkein oikeus koostuu presidentistä, varapresidentistä ja kahdestatoista ammattituomarista.

Nopeutetut menettelyt (summaarinen tuomio)

Voidakseen hakea summaarisia tuomioita kantajan on hankittava tuomioistuimelta hakemuslomake. Hakemuksen tueksi on toimitettava selvitys, jossa kantaja esittää perustelut sille, miksi hän katsoo, että summaarisessa tuomiossa tulisi päättää asia – joko siksi, että vastaajalla ei ole todellisia mahdollisuuksia puolustautua menestyksekkäästi vaatimusta vastaan, tai siksi, että ei ole syytä, miksi asiaa pitäisi ratkaista täysimittaisessa oikeudenkäynnissä.

Kopio tästä selvityksestä toimitetaan vastapuolelle seitsemän päivää ennen summaarisen tuomion käsittelyä. Vastapuolella on myös mahdollisuus esittää selvitys, mutta se on lähetettävä viimeistään kolme päivää ennen käsittelyä. Kantaja ei voi hakea summaarista tuomiota ennen kuin velallinen on joko palauttanut tiedoksiantolomakkeen tai jättänyt vastineen. Jos tuomioistuin on kantajan kanssa samaa mieltä, se antaa kantajalle myönteisen tuomion. Hakemus hylätään, jos tuomioistuin ei ole kantajan kanssa samaa mieltä.

Tavallinen menettely

Maakuntatuomioistuimella ja korkeimmalla tuomioistuimella on nykyään samat menettelyt ja toimivaltuudet. Oikeudenkäyntejä varten on luotu useita ”käsittelylinjoja”, joilla kullakin on omat menettelyaikataulunsa. Menettelytuomari osoittaa kanteet käsittelylinjalle niiden rahallisen arvon perusteella. Ennen oikeudenkäynnin aloittamista on noudatettava tiettyjä sovintomenettelyjä. Nämä menettelyt on suunniteltu kannustamaan osapuolia ratkaisemaan riidat ilman oikeudenkäyntiä, mikä minimoi kustannukset ja oikeudenkäyntiajan.

Oikeudenkäynti alkaa virallisesti, kun kantaja (aiemmin ”plaintiff”) jättää kanteen (Claim Form) piirioikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen. Kanteen yksityiskohdat esitetään kanteen perusteluissa (Particulars of Claim), jotka ovat yleensä erillinen asiakirja, joka liitetään kanteeseen. Kanteen vireillepanolomake on toimitettava vastaajalle joko tuomioistuimen tai kantajan toimesta. Vastaaja voi sitten vastata kanteen vireillepanolomakkeeseen 14 päivän kuluessa sen tiedoksiannosta. Velalliselle myönnetään 28 päivän lisäaika puolustuksen ja/tai vastakanteen jättämiseen. Kun nämä muodolliset asiakirjat on vaihdettu, tuomioistuin määrää molemmat osapuolet täyttämään ”Allocation Questionnaire” -kyselylomakkeen.

Jäädyttämismääräys (aiemmin Mareva-määräys)

Varojen jäädyttämismääräys (tai jäädyttämismääräys) on erityinen väliaikainen määräys, joka estää vastaajaa luovuttamasta varoja tai siirtämästä niitä ulkomaille. Yksi tällaisen määräyksen myöntämiseen liittyvistä ehdoista on usein se, että hakija maksaa kaikki kustannukset sille henkilölle, jota vastaan määräys on annettu, jos se osoittautuu aiheettomaksi. Tyypillisen kaupallisen riidan ratkaisuun voi kulua 18–24 kuukautta siitä, kun oikeudenkäynti on aloitettu.

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Käytettävissä on useita täytäntöönpanomekanismeja. Näitä ovat täytäntöönpanomääräys (jonka nojalla piirituomioistuimen ulosottomies voi vaatia velalliselta maksua) sekä Fieri Facias -määräys yli 600 punnan veloille, jonka nojalla korkeimman oikeuden täytäntöönpanoviranomainen voi takavarikoida tavaroita tuomion mukaisen velan vastaavalla arvolla (jotka myydään myöhemmin huutokaupassa ja joiden myyntituotto käytetään velan maksamiseen).

Euroopan unionin jäsenenä Yhdistynyt kuningaskunta on ottanut käyttöön useita täytäntöönpanomenettelyjä muissa EU-maissa annettujen päätösten osalta. Näitä ovat muun muassa EU:n maksumääräykset, jotka ovat suoraan täytäntöönpanokelpoisia kotimaisissa tuomioistuimissa, sekä eurooppalainen täytäntöönpanomääräys kiistattomien saatavien osalta. EU:n ulkopuolella annettuja tuomioita tunnustetaan ja pannaan täytäntöön, jos tuomion antaneella maalla on sopimus Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Jos tällaista sopimusta ei ole, Englannin kansainvälisen yksityisoikeuden mukaan sovelletaan exequatur-menettelyä.

Insolvenssimenettelyt

HALLINTO

Hallinto on tarkoitettu pelastusmekanismiksi, jonka avulla yritykset voivat (mahdollisuuksien mukaan) jatkaa liiketoimintaansa. Menettely käynnistetään joko hakemalla tuomioistuimelta hallintomääräystä tai toimittamalla tuomioistuimelle asiakirjat, jotka todistavat hallintovastaavan nimittämisen tuomioistuimen ulkopuolella.

YRITYKSEN VAPAAEHTOINEN JÄRJESTELY (CVA)

CVA on yrityksen ja sen vakuudettomien velkojien välinen epävirallinen mutta sitova sopimus, jossa yrityksen veloista neuvotellaan uudelleen. Sitä voidaan käyttää muiden maksukyvyttömyysmenettelyjen, kuten hallinnon tai selvitystilan, välttämiseksi tai tukemiseksi. Se sisältää saneeraussuunnitelman, joka edellyttää vastustavien velkojien tukea.

VELKOJIEN JÄRJESTELYSUUNNITELMA

Velkojien järjestely on tuomioistuimen hyväksymä sovinto tai järjestely, joka tehdään yritysvelallisen ja sen kaikkien velkojaryhmien välillä velkojen uudelleenjärjestelyä tai maksuaikataulun muuttamista varten. Se ei ole maksukyvyttömyysmenettely eikä siihen sisälly velkojien toimenpiteiden moratoriota. Se voidaan kuitenkin toteuttaa yhdessä virallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen (hallinto tai selvitystila) kanssa. Velallisyritys voi myös toteuttaa sen itsenäisesti.

SELVITYSTOIMINTA

Selvittäjiä on kolmea tyyppiä. Ensimmäinen on selvittäjä, jolla on lakisääteiset valtuudet. Toinen selvittäjätyyppi on sellainen, joka nimitetään kiinteän vakuuden tai vakuussopimuksen ehtojen mukaisesti. Kolmas ryhmä on pesänhoitaja (joka nimitetään velallisen yrityksen koko omaisuutta tai merkittävää osaa siitä koskevan yleisen vakuuden ehtojen mukaisesti).

SELVITYSTILA

Yhtiö voi joutua vapaaehtoiseen tai pakolliseen selvitystilaan. Vapaaehtoiset selvitystilat voivat olla joko ”osakkaiden vapaaehtoista selvitystilaa” tai ”velkojien vapaaehtoista selvitystilaa”. Molemmat menettelyt käynnistää yhtiö itse hyväksymällä päätöksen osakaskokouksessa. Yhtiö lopettaa tämän jälkeen liiketoimintansa, ja selvittäjä kerää yhtiön varat ja jakaa tuotot velkojille, jotta yhtiön velat voidaan maksaa mahdollisimman pitkälle.

Viimeksi päivitetty: maaliskuu 2025