Turkki

Tiukka rahapolitiikka, varovainen kasvu, matalampi inflaatio

Inflaation hidastumisen kiihtyessä Turkin talous on siirtymässä hitaampaan mutta tasapainoisempaan kasvuun. Tänä vuonna ja vuoteen 2026 asti yksityisen kulutuksen (noin 55 % BKT:stä) osuus kasvusta pysyy rajallisena jatkuvan tiukan rahapolitiikan vuoksi. Keskuspankin odotetaan alkavan asteittain laskea viikon repokorkoaan (46 %) heinäkuussa 2025, jotta se saavuttaisi 30 %:n tason vuoden 2026 puoliväliin mennessä inflaation hidastumisen mukaisesti. Inflaatio rasittaa edelleen kotitalouksien taloutta, erityisesti alemman ja keskitulotason väestönosien keskuudessa. Näin ollen yksityisen kulutuksen vaikutus kasvuun nojaa pääasiassa ylemmän tuloryhmän kulutukseen. Julkisen talouden osalta tiukempi finanssipolitiikka, johon sisältyy menojen leikkauksia (lukuun ottamatta vuoden 2023 kahden maanjäristyksen jälkeistä jälleenrakennusta), vähentää julkisen sektorin osuutta kasvuun (noin 12 % BKT:sta). Yksityisten investointien (noin 10 % BKT:sta), joita myös korkeat rahoituskustannukset heikentävät, odotetaan paranevan asteittain vuoden 2025 toisesta puoliskosta lähtien. Nettovienti jarruttaa edelleen kasvua, vaikkakin vähemmässä määrin, mikä johtuu pääasiassa alhaisemmista maailmanmarkkinahintojen energian hinnoista, kullan tuonnin rajoituksista sekä matkailutulojen kasvusta vuonna 2026 (arvioitu 70 miljardia Yhdysvaltain dollaria, 8 %:n nousu vuoteen 2025 verrattuna). Tavaroiden viennin kehitykseen vaikuttavat EU:n kysynnän elpyminen, erityisesti Saksassa, sekä Yhdysvaltojen talouden kehitys. Mikäli nämä tekijät ovat suotuisia vuonna 2026, se voi käynnistää teollisuustuotannon elpymisen, joka kasvoi vain 1,3 % edellisvuodesta tammi–huhtikuussa 2025. Turkin puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologisen ohjelmistojen vienti vahvistavat varmasti viimeaikaista voimakasta kasvuvauhtiaan.

Turkin liira vahvistuu edelleen reaalisesti vuonna 2026, vaikkakin hitaammin, ja tukee siten deflaatioprosessia. Vuosittaisen inflaation ennustetaan laskevan edelleen lähes 26 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Se pysyy kuitenkin selvästi keskuspankin 12 prosentin ennusteen yläpuolella. Ellei odottamatonta valuuttakurssishokkia tapahdu, tämän pitäisi vauhdittaa inflaation hidastumista hidastamalla tuontiperustavaroiden hintojen nousua. Palvelualojen hintojen jäykkyyden murtuminen ja inflaatio-odotusten paraneminen tukevat tätä suuntausta.

Ulkoisen alijäämän kaventuminen ja julkisen talouden vakauttaminen jatkuvat

Ulkomaisista sijoittajista peräisin olevien tulojen kotiuttamisesta johtuva tulotaseen vaje sekä palvelutaseen ylijäämä jatkuvat vuonna 2026. Ulkomaankaupan alijäämän kaventuminen pienentää jälleen vaihtotaseen alijäämää suhteessa BKT:hen. Matkailun ja liikenteen tulojen odotetaan olevan palveluylijäämän tärkeimpiä tekijöitä. Suhteellisen alhaiset maailmanmarkkinahinnat tukevat tuontikustannusten laskua, kun taas viennin kasvuvauhti riippuu pääasiassa Euroopan talouksien elpymisestä. Tähän liittyy kaksi riskitekijää. Ensinnäkin Trumpin hallinnon arvaamattoman tullipolitiikan aiheuttama maailmankaupan volyymien mahdollinen lasku voisi heikentää turkkilaisten vientituotteiden kysyntää. Toiseksi alueelliset geopoliittiset kehityskulut saattavat pakottaa sulkemaan keskeisiä kuljetusreittejä, mikä voi nostaa raaka-aineiden tuontihintoja. Tärkeiden kauttakulureittien (kuten Hormuzin salmen) sulkeminen, puhumattakaan öljyntuotantolaitoksille aiheutuvista vahingoista, nostaisi energian hintoja dramaattisesti.

Kesäkuussa 2025 keskuspankin kansainväliset bruttovarannot olivat 156 miljardia Yhdysvaltain dollaria (mikä vastaa noin 85 % lyhytaikaisesta ulkomaisesta velasta, josta hieman yli puolet on kultaa) verrattuna toukokuun 2023 98,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Vuosina 2024 ja 2025 luottokannan kasvulle asetetun virallisen kuukausittaisen ylärajan (1,5–2 %) aiheuttama kotimaisen kysynnän hidastuminen on auttanut kaventamaan vaihtotaseen alijäämää ja kasvattanut keskuspankin kansainvälisiä varantoja. Valuuttavarantojen kasvu johti riskipreemion laskuun – viiden vuoden USD-CDS laski 285 pisteeseen kesäkuussa 2025 verrattuna 888 pisteeseen heinäkuussa 2022. Tämä on parantanut maan kykyä houkutella ulkomaista pääomaa. Riippuvuus lyhytaikaisista pääomavirroista varantojen kasvun tukemiseksi asettaa kuitenkin keskuspankille haasteen turkkilaisen liiran vakauden ylläpitämisessä mahdollisten ulkoisten ja kotimaisten paineiden edessä.

Julkisen talouden vakauttamista jatketaan edelleen menojen supistamisella, joka kohdistuu pääasiassa harkinnanvaraisiin menoihin (eli toimintakuluihin, paikallisten hankkeiden tukeen jne.). Inflaation hidastuminen helpottaa henkilöstökulujen kasvun hidastumista; nämä muodostavat 30 % kokonaismenoista. Korkomenojen, jotka nousivat 75 % tammi–toukokuussa 2025 edellisvuoden tasoon verrattuna, odotetaan kuitenkin pysyvän korkeina. Inflaation kiihtymisen ja rahapolitiikan kiristymisen seurauksena kotimaisen lainanoton keskimääräiset kustannukset nousivat toukokuussa 2025 47 prosenttiin, kun ne toukokuussa 2024 olivat 35 prosenttia.

Alueelliset geopoliittiset jännitteet tulevat olemaan ulkopolitiikan painopiste

Turkissa on vuonna 2017 kansanäänestyksellä hyväksytty presidenttijärjestelmä. Toimeenpanovaltaa ja -tehtäviä käyttää ja hoitaa presidentti. Vuoden 2023 parlamenttivaalit voitti presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja hänen Oikeus- ja kehityspuolueensa (AK Parti). Kotimaisen poliittisen tilanteen odotetaan pysyvän suhteellisen vakaana.

Turkin ulkopolitiikkaa ovat viime vuosina ohjanneet pääasiassa taloudelliset näkökohdat. Geopoliittisten jännitteiden, erityisesti Lähi-idässä, odotetaan saavan merkittävämmän roolin vuodesta 2025 lähtien. Maan odotetaan toimivan varovaisesti välttääkseen joutumisen osaksi konflikteja. Vaikka Turkki ei ole osallisena Iranin, Israelin ja Yhdysvaltojen välisessä konfliktissa, se on kuitenkin alttiina merkittäville riskeille. Vaikka Ankara ylläpitää diplomaattisia ja kaupallisia suhteita Teheraniin, laajempi konflikti voisi horjuttaa Turkin kaakkoisrajojen vakautta, koska Irakissa ja Syyriassa toimii Iranin tukemia ryhmittymiä. Turkki saattaa joutua jälleen käsittelemään pakolaistulvaa naapurimaista. Turkki toimii jatkossakin keskeisenä diplomaattisena välittäjänä, kuten on nähty käynnissä olevissa Etiopian ja Somalian välisissä neuvotteluissa sekä Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa.

Turkki on laajentanut vaikutusvaltaansa Afrikassa investoimalla infrastruktuuriin, energiaan ja televiestintään. Se on luonut vahvat taloudelliset siteet afrikkalaisten maiden kanssa ja asettanut itsensä keskeiseksi kumppaniksi: Afrikan ja Turkin välinen kauppa kasvoi 5 miljardista Yhdysvaltain dollarista vuonna 2003 33 miljardiin dollariin vuonna 2024. Vaikka Turkki on Naton jäsen, se pyrkii säilyttämään tietynlaisen strategisen itsenäisyyden, kuten on nähty Syyriassa, Libyassa ja Kaukasuksella. Sen suhde EU:hun on edelleen monimutkainen – pöydällä ovat jäädytetyt liittymisneuvottelut, Kyproksen kysymys ja jännitteet Kreikan kanssa – vaikka molempia osapuolia sitovat edelleen yhteiset edut.

Maksut

Perinteiset luottomaksuvälineet ovat edelleen yleisessä käytössä Turkin kotimarkkinoilla, sillä ne toimivat usein siirtokelpoisina arvopapereina. Tämä koskee velkakirjoja, joita pk-yritykset käyttävät säännöllisesti kaupallisissa liiketoimissaan. Vastaavasti jälkipäivätyt sekit toimivat sekä maksuvälineenä että luottovälineenä. Sekit ovat liikkeellä kotimarkkinoilla siirtokelpoisina arvopapereina niiden eräpäivään asti. 15. heinäkuuta 2016 voimaan tullut lakimuutos määrää rangaistusmaksun henkilölle, joka on vastuussa ”maksamattomasta sekistä”. Jos sakkoa ei makseta, rangaistus voidaan muuttaa enintään 1 500 päivän vankeusrangaistukseksi. Tällaisissa tapauksissa maksua tai ennakkomaksua ei suoriteta. Lisäksi maksamattoman sekin kirjoittajalle määrätään kielto kirjoittaa sekkejä tai avata sekkitilejä. Kielto kumotaan, kun sekin summa on maksettu tai kun tuomioistuimen päätöksestä on kulunut kymmenen vuotta. Vaikka pankeilta vaaditaan nykyään entistä suurempaa valppautta asiakkaidensa taustojen suhteen, joulukuussa 2009 voimaan tullut sekkejä koskeva laki määrää suuria taloudellisia seuraamuksia, jotka sekkien kirjoittajan on maksettava, jos maksua ei suoriteta.

SWIFT-verkosto on vakiintunut turkkilaisessa pankkimaailmassa ja se on yleisimmin käytetty väline kansainvälisissä maksuissa.

Perintä

SOVINNOLLINEN VAIHE

Sovinnolliset menettelyt, joihin kuuluu virallisen maksuvaatimuksen lähettäminen ja sitä seuraavat toistuvat puhelut, ovat edelleen suhteellisen tehokas menetelmä. Paikalla tehtävät käynnit voivat myös tasoittaa tietä toimittajien ja asiakkaiden välisen viestinnän palauttamiselle, mikä parantaa onnistuneiden neuvottelujen mahdollisuuksia. Siviiliprosessilaki määrää nimenomaisesti, että tuomari voi milloin tahansa oikeudenkäynnin aikana kannustaa riidan sovinnolliseen ratkaisuun, edellyttäen että se perustuu osapuolten aitoon haluun pyrkiä tuomioistuimen ulkopuoliseen ratkaisuun neuvotellun sopimuksen kautta.

Siviilioikeudellisten riitojen sovittelusta annetussa laissa säädetään, että sovittelua sovelletaan ainoastaan sellaisten yksityisoikeudellisten riitojen ratkaisemiseen, jotka johtuvat sellaisten osapuolten toimista tai liiketoimista, joilla on kyky ratkaista tällaiset riidat. Osapuolilla on vapaus kääntyä sovittelijan puoleen milloin tahansa jatkaakseen, saattaakseen päätökseen tai keskeyttääkseen prosessin.

Velallisen maksukyvystä riippuen sovittelun ehdot voivat vaihdella täysimääräisestä maksusta erämaksuihin tai osittaiseen maksuun lopullisena ratkaisuna. Jos vapaaehtoista sovintoa ei synny, konkurssihakemuksen (iflâs) uhka on usein käytetty taktiikka, jolla pyritään saamaan velalliselta vastaus ja kannustamaan häntä maksamaan maksurästit.

Oikeudenkäynti

Velkojen täytäntöönpanomenettely – hallintoviranomaisen kautta

 Siirtokelpoiset arvopaperit, kuten vekselit, velkakirjat ja sekit, antavat velkojille mahdollisuuden (ilman ennakkopäätöstä) kääntyä suoraan täytäntöönpanoviraston (Icra Dairesi) puoleen, jotta velalliselle toimitetaan maksumääräys. Tarvittaessa velkojat voivat sitten edetä velallisen omaisuuden takavarikointiin. Takavarikointi on menettely, joka alkaa maksumääräyksen täyttämisellä, joka sitten toimitetaan velalliselle. Jos määräystä vastaan ei esitetä vastalauseita, velallisen omaisuus realisoidaan saatavien kattamiseksi. Jos velallinen ei hyväksy määräystä, hänellä on mahdollisuus pyytää, että velkoja todistaa saatavansa oikeudessa. Velallisella on kymmenen päivää aikaa maksaa kyseiset saatavat tai viisi päivää aikaa kääntyä täytäntöönpanotuomioistuimen puoleen ja vastustaa maksua esimerkiksi sillä perusteella, että asiakirjassa oleva allekirjoitus ei ole hänen omaansa tai että velkaa ei enää ole olemassa.

Jos velkoja päättää toimittaa velalliselle maksumääräyksen huolimatta siitä, ettei hänellä ole hallussaan siirtokelpoisia arvopapereita, kuten vekseliä, velkakirjoja tai sekkejä, velallinen voi vastustaa maksumääräystä seitsemän päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Tämä vastalause keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn, kunnes velkoja nostaa ja voittaa kanteen vastalauseen kumoamiseksi. 1.1.2019 voimaan tulleen säännöksen mukaan sovittelijan käyttö on tullut ennakkoedellytykseksi tapauksissa, joissa nostetaan kanne tietyn rahamäärän maksamisesta ja vahingonkorvauksesta. Jotta velkoja voisi nostaa kanteen vastalauseen kumoamiseksi ja jatkaa täytäntöönpanomenettelyä, hänen on siis ensin käännyttävä sovittelijan puoleen.

Jos vastalause katsotaan väärinkäytökseksi, velalliselle voidaan määrätä suuria sakkoja.

Oikeudenkäyntimenettely – tuomioistuimen käsiteltävänä

Jos oikeudenkäyntiä edeltävät menettelyt velan perimiseksi kumppanilta tai toimittajalta epäonnistuvat, velallista vastaan voidaan nostaa kanne kauppatuomioistuimessa. Kauppatuomioistuin (asliye ticaret mahkemeleri), joka on ensimmäisen asteen tuomioistuimen erikoistunut jaosto, on toimivaltainen käsittelemään kauppaoikeudellisia riitoja ja maksukyvyttömyysmenettelyjä. Tapauksissa, joissa vaatimuksen pätevyys on kiistanalainen, ainoa keino on käynnistää tavanomainen menettely kutsulla oikeuteen saapumista varten.

Jos Turkki ei ole allekirjoittanut kahdenvälistä sopimusta tai vastavuoroisuussopimusta kantajan kotimaan kanssa, kantajan on asetettava takaus (judicatum solvi) toimivaltaiselle paikalliselle tuomioistuimelle. Tämä summa on noin 15 % vaatimuksen määrästä. Sama koskee turkkilaisia hakijoita, joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Turkissa. Oikeudenkäynnin päätyttyä tuomioistuin palauttaa vakuuden velkojalle.

Kantajan on myös maksettava menettelyn alussa neljännes oikeudenkäyntimaksuista, jotka ovat suhteessa vaatimuksen määrään. Lisäksi tuomioistuimelle on esitettävä notaarin vahvistamat asiakirjat.

Tavallinen oikeudenkäynti jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kumpikin osapuoli esittää kantansa (kannekirjelmä ja vastaus). Toisessa ja pidemmässä vaiheessa tuomioistuin tutkii asian ja arvioi esitettyjen todisteiden merkitystä selvittääkseen, ovatko ne ratkaisevia vai harkinnanvaraisia todisteita. Lopuksi, kolmannessa vaiheessa pidettävässä pääkäsittelyssä tuomioistuin kuulee molempia osapuolia ja heidän asianajajiaan ennen tuomion antamista.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Mikä tahansa oikeuden päätös voidaan panna täytäntöön täytäntöönpano- ja konkurssiviranomaisten kautta, jos henkilö, jota päätös koskee, ei noudata päätöstä vapaaehtoisesti määräajassa. Täytäntöönpano vaihtelee hieman velan tyypin mukaan, mutta se muistuttaa yleisesti velkojen täytäntöönpanomenettelyä. Toisin kuin velkojen täytäntöönpanomenettelyssä, oikeuden päätöksen täytäntöönpanon vastustaminen on kuitenkin poikkeustilanne.

Maksukyvyttömyysmenettely

SOVITTELU

Konkurssin kohteena oleva velallinen voi hakea sovitteluehdotusta (konkordato projesi). Jos kauppatuomioistuin katsoo ehdotuksen toteuttamiskelpoiseksi, se määrää maksukiellon ja nimittää sovittelukomissaarin (konkordato komiseri) tutkimaan velallisen taloutta. Yleisin ehdotuksen muoto on velkojen kokonaan tai osittain takaisinmaksu tietyn ajan kuluessa. Ehdotus voi kuitenkin olla myös velallisen varojen kokonaan tai osittain luovuttaminen velkojien saatavien tyydyttämiseksi. Jos ehdotusta ei hyväksytä, voidaan antaa konkurssipäätös.

UUDELLEENJÄRJESTELY

Velallinen osoittaa osan tai kaikki varansa velkojilleen, ehdottaa kyseisten varojen myyntiä (tai siirtoa kolmansille osapuolille) sekä myyntituoton jakamista velkojille. Uudelleenjärjestelyä haluava velallinen (tai konkurssimenettelyn vireillepanemisoikeuden omaava velkoja) voi hakea toimivaltaiselta täytäntöönpanotuomioistuimelta uudelleenjärjestelysuunnitelmaa. Jos täytäntöönpanotuomioistuin katsoo, että suunnitelma on todennäköisesti menestyksekäs, se määrää velkojakokouksen koolle päättämään, hyväksyvätkö velkojat saneeraussuunnitelman. Jos suunnitelma hyväksytään, se toimitetaan tuomioistuimelle hyväksyttäväksi. Jos tuomioistuin katsoo, että saneeraus on kannattavampaa kuin konkurssi, se hyväksyy suunnitelman.

RAKENNEUUDISTUS

Taloudellisissa vaikeuksissa oleva tai välittömän maksukyvyttömyysriskin alla oleva velallisyritys on oikeutettu hakemaan kauppatuomioistuimelta hyväksyntää saneeraussuunnitelmalle, jonka asianomaiset velkojat (vahinkoa kärsineet velkojat) ovat aiemmin hyväksyneet vaaditulla enemmistöllä.

Uuden täytäntöönpano- ja konkurssilain (EBC) säännökset kannustavat velallista ja sen velkojia pääsemään vapaaehtoiseen sopimukseen vaikeuksissa olevan mutta edelleen elinkelpoisen liiketoiminnan tervehdyttämiseksi. Ehdotuksen sisältö tulee voimaan, kun velkojat ovat sen hyväksyneet ja tuomioistuin on antanut hyväksyntänsä. Velkojilla on kuitenkin oikeus hakea tuomioistuimelta helpotusta, jos velallinen ei täytä suunnitelman mukaisia velvoitteitaan. Tuomioistuimella on oikeus julistaa velallinen konkurssiin, jos velvoitteita ei noudateta. Rakenneuudistus on mahdollinen vain yrityksille ja osuuskunnille, lukuun ottamatta pankkeja ja vakuutusyhtiöitä.

KONKURSSI

Tavallinen konkurssi

Velkoja käynnistää tämän menettelyn pyytämällä täytäntöönpanovirastoa toimittamaan velalliselle maksumääräyksen erääntyneestä velasta. Velallisella on seitsemän päivää määräyksen tiedoksiannon jälkeen aikaa kiistää velka tai maksaa se. Jos velallinen ei maksa velkaa tai kiistä sitä, velkoja voi hakea kauppatuomioistuimelta konkurssimääräystä, jonka tuomioistuin yleensä myöntää.

Viimeksi päivitetty: kesäkuu 2025