Turkki

Kasvu piristyy inflaation asteittaisen hidastumisen myötä

Turkin talouden peruskasvu pysynee suhteellisen vaimeana vuoden 2026 loppuun asti, mikä johtuu tiukoista rahoitusoloista (rahoituksen kasvun hidastuminen, korkeat reaalikorot) ja ulkoisen kysynnän heikkenemisestä. Yksityinen kulutus (noin 55 % BKT:stä) pysyy todennäköisesti vaimeana lähitulevaisuudessa, sillä korkeat lainakustannukset, hitaampi reaalinen luottokannan kasvu (noin 25 % heinäkuussa 2026 verrattuna 31,8 %:n vuotuiseen inflaatioon) sekä kotitalouksien ostovoiman kumulatiivinen heikkeneminen hillitsevät kaikki vapaaehtoista kulutusta. Reaalipalkkojen suhteellinen nousu ja inflaation asteittainen hidastuminen pitäisi kuitenkin estää kotitalouksien kysynnän merkittävämmän heikkenemisen. Myös investointien (noin 30 % BKT:sta) kehitys pysyy todennäköisesti epätasaisena: korkeat rahoituskustannukset, heikentynyt kannattavuus ja kysyntänäkymien epävarmuus painavat edelleen yksityisen sektorin investointeja, erityisesti pienempien yritysten osalta, kun taas suurempien yritysten kone-, automaatio- ja tuottavuutta parantavat investoinnit osoittautuvat todennäköisesti kestävämmiksi. Koska rahapolitiikan odotetaan keventyvän asteittain ja inflaation hidastumisen parantavan kotitalouksien ostovoimaa, kotimaisen kysynnän olosuhteiden odotetaan paranevan vuonna 2027. Yksityisen kulutuksen pitäisi siten saada uutta vauhtia, kun taas alhaisemmat rahoituskustannukset ja parantuva yritysten luottamus tukevat investointien laajempaa elpymistä. Kotimaisen kysynnän normalisoituminen, jota saattaa vahvistaa tukevampi finanssipolitiikka ennen vaalikierrosta (joka on aikataulun mukaan vuonna 2028, mutta jonka odotetaan järjestettävän joskus vuonna 2027), pitäisi vauhdittaa kasvua. Tästä johtuva kysynnän vahvistuminen saattaa kuitenkin vaikeuttaa entisestään inflaation hidastumisen prosessin loppuvaihetta.

Alakohtaisesti autoteollisuuden odotetaan pysyvän suhteellisen vakaana viennin ja integroitumisen eurooppalaisiin toimitusketjuihin tuella. Toiminnan ennustetaan piristyvän asteittain vuonna 2027, kun rahoitusolosuhteet helpottuvat ja kotimainen kysyntä elpyy. Tekstiili- ja vaatetusalat joutuvat todennäköisesti edelleen paineen alle korkeiden työvoimakustannusten ja edullisempien tuottajien aiheuttaman kilpailun vuoksi. Tilanne saattaa kuitenkin vakiintua vuonna 2027, erityisesti korkeamman lisäarvon segmenteillä. Matkailun odotetaan pysyvän suhteellisen vahvana huolimatta geopoliittisesta epävarmuudesta ja heikentyneestä hintakilpailukyvystä. Alan näkymien odotetaan paranevan edelleen vuonna 2027, edellyttäen että alueelliset jännitteet lieventyvät.

Inflaation hidastumisen trendin odotetaan jatkuvan, mutta suhteellisen hitaana. Alkuvaiheessa parannus liittyy heikompaan kysyntään, tiukkaan luottopolitiikkaan ja suotuisaan vertailuvaikutukseen, kun taas palvelujen inflaatio (erityisesti vuokrat ja muut menneisyyteen perustuvat komponentit, kuten koulutus) on todennäköisesti huomattavasti hitaammin laskevaa kuin tavaroiden inflaatio. Samalla inflaationäkymät ovat edelleen alttiina merkittäville nousuriskeille, jotka liittyvät energia- ja elintarvikkeiden hintoihin, geopoliittiseen kehitykseen sekä valuuttakurssien vaikutuksiin. Tätä taustaa vasten odotamme keskuspankin jatkavan varovaista, tilannetietoon perustuvaa keventämissykliä, jossa etusijalle asetetaan riittävän korkeiden reaalikorkojen säilyttäminen pikaisien nimelliskorkojen laskujen sijaan. Rahapolitiikan keventämisen liikkumavaraa pitäisi kasvaa edelleen vuonna 2027, kun kokonais- ja pohjainflaatio ovat hidastumassa. Koska taloudellinen toiminta kuitenkin todennäköisesti vahvistuu ja finanssipolitiikka saattaa olla tukevampaa vaaleja edeltävänä aikana, keskuspankin on mitoitettava korkojen laskun vauhti huolellisesti estääkseen luottojen ja kulutuksen varhaisen elpymisen heikentämästä inflaation hillitsemisprosessia.

Mahdollinen lievä finanssipolitiikan keventäminen vaalien alla sekä ulkoisen alijäämän supistuminen

Turkin julkisen talouden aseman odotetaan paranevan asteittain, vaikka sopeutuminen ei todennäköisesti tapahdu lineaarisesti. Maanjäristykseen liittyvien jälleenrakennusmenojen normalisoituminen (arviolta noin 91 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 2023–2025), nimellisten verotulojen jatkuva vahvuus (40 %:n vuosikasvu tammi–heinäkuussa 2026) sekä tiukempi menokuri tukevat todennäköisesti julkisen talouden vakauttamista. Samaan aikaan korkeat korkomenot (noin 15 % kokonaismenoista), julkisen sektorin palkka- ja eläkeindeksoinnit sekä muut sosiaalimenojen sitoumukset todennäköisesti hidastavat tilanteen paranemista. Inflaation hidastuessa korkean inflaation tuoma tuki nimellisille verotuloille vähenee vähitellen, minkä vuoksi julkisten juoksevien menojen tiukempi hallinta ja menojen tehokkuuden parantaminen ovat yhä tärkeämpiä kestävän julkisen talouden vakauttamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi finanssipolitiikka saattaa muuttua vähemmän rajoittavaksi vaalien lähestyessä; presidentin- ja parlamenttivaalit on tällä hetkellä suunniteltu pidettäviksi vuonna 2028 tai mahdollisesti jo aiemmin. Kaiken kaikkiaan suhteellisen alhainen ja vakaa julkisen velan taakka tarjoaa tärkeän puskurin ja asettaa Turkin suhteellisen suotuisaan asemaan kehittyvien talouksien joukossa. Koska rahapolitiikan odotetaan kuitenkin keventyvän ja kotimaisen kysynnän elpyvän, riittävän tiukan finanssipolitiikan linjan ylläpitäminen on tärkeää, erityisesti sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikka ei jarruta deflaatioprosessia.

Ulkomaankaupan tasapainon odotetaan pysyvän vahvempana kuin aikaisemmilla kotimaisen kysynnän vetämillä kasvukausilla. Rahoitusolojen kiristymisen ja yksityisen kulutuksen edelleen maltillisen kasvuvauhdin odotetaan jarruttavan tuontikysyntää lähitulevaisuudessa, kun taas matkailu (10 % BKT:stä) ja muut palvelutulot muodostavat tärkeän valuuttatuloiden lähteen. Energiatase (energian nettotuonti oli noin 3 % BKT:sta vuonna 2025) on edelleen tärkeä näkymien määrittäjä, minkä vuoksi vaihtotase on herkkä maailmanlaajuisten öljyn ja maakaasun hintojen kehitykselle. Inflaation hidastumisen ja rahapolitiikan keventämisen seurauksena yksityisen kulutuksen ja investointien elpymisen odotetaan lisäävän kulutustavaroiden ja laitteiden tuonnin kysyntää, joiden osuus kokonais tuonnista oli vuonna 2025 vastaavasti 18 % ja 15 %. Viennin jatkuva kasvu, matkailu ja tasapainoisempi kasvun rakenne (vähemmän luottointensiivinen ja tuontipainotteinen) pitäisi kuitenkin mahdollistaa vaihtotaseen tilanteen edelleen paranemisen huolimatta taloudellisen toiminnan kiihtymisestä. Tämä merkitsisi merkittävää laadullista parannusta Turkin kasvuprofiiliin vähentämällä sen ulkoista rahoitustarvetta ja alttiutta maailmanlaajuisten riskinottohalukkuuden muutoksille. Tämän sopeutumisen kestävyys riippuu viime kädessä kilpailukyvyn säilyttämisestä ja pitkäaikaisen rahoituksen, erityisesti ulkomaisten suorien sijoitusten, osuuden kasvattamisesta, kun taas kansainvälisten valuuttavarantojen jatkuva kartuttaminen tarjoaisi lisäsuojan ulkoisia häiriöitä vastaan. Vaihtotaseen paranemisen pitäisi helpottaa tätä varantojen kartuttamista. Suuntaus on jo selvästi nähtävissä: kansainvälisten valuuttavarantojen kokonaismäärä on noussut 178,4 miljardiin Yhdysvaltain dollariin (noin 110 % Turkin lyhytaikaisesta ulkomaisesta velasta) ja nettovarannot ilman swap-sopimuksia olivat 50,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria elokuussa 2026, mikä johtui pääasiassa keskuspankin uusista valuutanostoista ja kullan arvonnoususta maailmanmarkkinoilla.

Diplomaattisen roolin vahvistuminen epävakaalla alueella, kotimainen huomio keskittynyt vaaleihin

Turkin geopoliittinen asema tarjoaa sekä merkittäviä mahdollisuuksia että riskejä. Sen strateginen sijainti, NATO-jäsenyys ja taloudelliset siteet Afrikkaan, Keski-Aasiaan, Eurooppaan ja Lähi-itään ovat vahvistaneet sen merkitystä maailmanlaajuisen pirstoutumisen lisääntyessä. Suhteiden parantuminen EU:n kanssa – mihin sisältyisi erityisesti edistys tulliliiton modernisoinnissa (maatalous ja palvelut on jätetty sen ulkopuolelle, mutta Turkin on yhdenmukaistettava toimintansa EU:n vapaakauppasopimusten kanssa) sekä yhteistyön vahvistaminen puolustus- ja teollisuusalalla – vauhdittaisi vientiä ja ulkomaisia suoria investointeja. Turkin kyky ylläpitää hyviä suhteita Yhdysvaltoihin, EU:hun, Venäjään, Ukrainaan ja Persianlahden maihin on vahvistanut sen roolia alueellisena solmukohtana kaupan, energian ja diplomatian aloilla. Samalla sen välittömät naapurit muodostavat merkittävän geopoliittisen riskin. Syyrian tilanteen vakiintuminen ja jälleenrakennus voisivat luoda mahdollisuuksia turkkilaisille yrityksille rakennus-, kauppa- ja infrastruktuurialoilla. Alueellisten jännitteiden uudelleenkiihtyminen voisi kuitenkin lisätä epävakautta. Pitkittynyt ja laajalle levinnyt konflikti, joka johtaisi alueellisten energiavirtojen häiriöihin, olisi erityisen haitallista Turkille, sillä se johtaisi energian tuontikustannusten nousuun, matkailun hidastumiseen, vaihtotaseen alijäämän kasvuun, inflaation kiihtymiseen ja valuuttapaineisiin.

Kotimaiset poliittiset kehityskulut ovat todennäköisesti edelleen merkittävä epävarmuustekijä vuosina 2026–2027, etenkin kun huomio siirtyy vähitellen kohti seuraavia presidentin- ja parlamenttivaaleja, jotka on tällä hetkellä suunniteltu pidettäviksi vuonna 2028. Aikaisempia vaaleja ei kuitenkaan voida sulkea pois. Tällainen päätös edellyttäisi kolmen viidesosan enemmistöä parlamentissa, mikä tarkoittaa, että hallitseva liittouma tarvitsisi tukea nykyisen parlamenttiryhmänsä ulkopuolelta.

Maksut

Perinteiset luottomaksuvälineet ovat edelleen yleisessä käytössä Turkin kotimarkkinoilla, sillä ne toimivat usein siirtokelpoisina arvopapereina. Tämä koskee velkakirjoja, joita pk-yritykset käyttävät säännöllisesti kaupallisissa transaktioissa. Vastaavasti jälkipäivätyt sekit toimivat sekä maksuvälineinä että luottovälineinä. Sekit ovat liikkeellä kotimarkkinoilla siirtokelpoisina arvopapereina niiden eräpäivään asti. 15. heinäkuuta 2016 voimaan tullut lakimuutos määrää rangaistusmaksun henkilölle, joka on vastuussa ”maksamattomasta sekistä”. Jos sakkoa ei makseta, rangaistus voidaan muuttaa enintään 1 500 päivän vankeusrangaistukseksi. Tällaisissa tapauksissa maksua tai ennakkomaksua ei suoriteta. Lisäksi maksamattoman sekin kirjoittajalle määrätään kielto kirjoittaa sekkejä tai avata sekkitilejä. Kielto poistetaan, kun sekin summa on maksettu tai kun tuomioistuimen päätöksestä on kulunut kymmenen vuotta. Vaikka pankeilta vaaditaan nykyään entistä suurempaa valppautta asiakkaidensa taustojen suhteen, joulukuussa 2009 voimaan tullut sekkejä koskeva laki määrää suuria taloudellisia seuraamuksia, jotka sekkien kirjoittajan on maksettava, jos maksua ei suoriteta.

SWIFT-verkosto on vakiintunut turkkilaisessa pankkimaailmassa ja se on yleisimmin käytetty väline kansainvälisissä maksuissa.

Perintä

SOVINNOLLINEN VAIHE

Sovittelumenettelyt, joihin kuuluu virallisen maksuvaatimuksen lähettäminen ja sitä seuraavat toistuvat puhelut, ovat edelleen suhteellisen tehokas menetelmä. Paikalla tehtävät käynnit voivat myös tasoittaa tietä viestinnän palauttamiselle toimittajien ja asiakkaiden välillä, mikä parantaa onnistuneiden neuvottelujen mahdollisuuksia. Siviiliprosessilaki määrää nimenomaisesti, että tuomari voi milloin tahansa oikeudenkäynnin aikana kannustaa riidan sovinnolliseen ratkaisuun, edellyttäen että se perustuu osapuolten aitoon haluun pyrkiä tuomioistuimen ulkopuoliseen ratkaisuun neuvotellun sopimuksen kautta.

Siviilioikeudellisten riitojen sovittelusta annetussa laissa säädetään, että sovittelua sovelletaan vain sellaisten yksityisoikeudellisten riitojen ratkaisemiseen, jotka johtuvat osapuolten toimista tai liiketoimista ja joilla on kyky ratkaista tällaiset riidat. Osapuolilla on vapaus kääntyä sovittelijan puoleen milloin tahansa jatkaakseen, saattaakseen päätökseen tai keskeyttääkseen prosessin.

Velallisen maksukyvystä riippuen sovittelun ehdot voivat vaihdella täysimääräisestä maksusta erämaksuihin tai osittaiseen maksuun lopullisena ratkaisuna. Jos vapaaehtoista sovintoa ei synny, konkurssihakemuksen (iflâs) uhka on usein käytetty taktiikka, jolla pyritään saamaan velalliselta vastaus ja kannustamaan häntä maksamaan maksurästit.

Oikeudenkäynti

Velkojen täytäntöönpanomenettely – hallintoviranomaisen välityksellä

 Siirtokelpoiset arvopaperit, kuten vekselit, velkakirjat ja sekit, antavat velkojille mahdollisuuden (ilman ennakkopäätöstä) kääntyä suoraan täytäntöönpanoviraston (Icra Dairesi) puoleen, jotta velalliselle toimitetaan maksumääräys. Tarvittaessa velkojat voivat sitten edetä velallisen omaisuuden takavarikointiin. Takavarikointi on menettely, joka alkaa maksukäskyn täyttämisellä, joka sitten toimitetaan velalliselle. Jos maksukäskyä vastaan ei esitetä vastalauseita, velallisen omaisuus realisoidaan saatavien kattamiseksi. Jos velallinen ei hyväksy maksukäskyä, hänellä on mahdollisuus vaatia, että velkoja todistaa saatavansa oikeudessa. Velallisella on kymmenen päivää aikaa maksaa kyseiset saatavat tai viisi päivää aikaa kääntyä täytäntöönpanotuomioistuimen puoleen ja vastustaa maksua esimerkiksi sillä perusteella, että asiakirjassa oleva allekirjoitus ei ole hänen oma tai että velkaa ei enää ole olemassa.

Jos velkoja päättää toimittaa velalliselle maksumääräyksen huolimatta siitä, ettei hänellä ole hallussaan siirtokelpoisia arvopapereita, kuten vekseliä, velkakirjoja tai sekkejä, velallinen voi vastustaa maksumääräystä seitsemän päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Tämä vastalause keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn, kunnes velkoja nostaa ja voittaa kanteen vastalauseen kumoamiseksi. 1.1.2019 voimaan tulleen säännöksen mukaan sovittelijan käyttö on tullut ennakkoedellytykseksi tapauksissa, jotka koskevat tiettyä rahamäärää ja korvausta koskevia saatavia. Jotta velkoja voisi nostaa kanteen vastalauseen kumoamiseksi ja jatkaa täytäntöönpanomenettelyä, hänen on siis ensin käännyttävä sovittelijan puoleen.

Jos vastalause katsotaan väärinkäytökseksi, velalliselle voidaan määrätä suuria sakkoja.

Oikeudenkäyntimenettely – tuomioistuimen käsiteltävänä

Jos oikeudenkäyntiä edeltävät menettelyt velan perimiseksi kumppanilta tai toimittajalta epäonnistuvat, velallista vastaan voidaan nostaa kanne kauppatuomioistuimessa. Kauppatuomioistuin (asliye ticaret mahkemeleri), joka on ensimmäisen asteen tuomioistuimen erikoistunut jaosto, on toimivaltainen käsittelemään kauppaoikeudellisia riitoja ja maksukyvyttömyysmenettelyjä. Tapauksissa, joissa vaatimuksen pätevyys on kiistanalainen, ainoa keino on käynnistää tavanomainen menettely haasteen avulla, jotta asia voidaan käsitellä tuomioistuimessa.

Jos Turkki ei ole allekirjoittanut kahdenvälistä sopimusta tai vastavuoroisuussopimusta kantajan kotimaan kanssa, kantajan on asetettava takaus (judicatum solvi) toimivaltaiselle paikalliselle tuomioistuimelle. Tämä summa on noin 15 % vaateen määrästä. Sama koskee turkkilaisia hakijoita, joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Turkissa. Oikeudenkäynnin päätyttyä tuomioistuin palauttaa vakuuden velkojalle.

Kantajan on myös maksettava menettelyn alussa neljännes oikeudenkäyntimaksuista, jotka ovat suhteessa vaatimuksen määrään. Lisäksi tuomioistuimelle on esitettävä notaarin vahvistamat asiakirjat.

Tavallinen oikeudenkäynti jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kumpikin osapuoli esittää kantansa (kannekirjelmä ja vastine). Toisessa ja pidemmässä vaiheessa tuomioistuin tutkii asian ja arvioi esitettyjen todisteiden merkitystä selvittääkseen, ovatko ne ratkaisevia vai harkinnanvaraisia todisteita. Lopuksi, kolmannen vaiheen muodostavassa pääkäsittelyssä tuomioistuin kuulee molempia osapuolia ja heidän asianajajiaan ennen tuomion antamista.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Mikä tahansa oikeuden päätös voidaan panna täytäntöön täytäntöönpano- ja konkurssivirastojen tai -viranomaisten välityksellä, jos henkilö, jota päätös koskee, ei noudata oikeuden päätöstä vapaaehtoisesti määräajassa. Täytäntöönpano vaihtelee hieman velan tyypin mukaan, mutta se muistuttaa yleisesti velkojen perintämenettelyä. Toisin kuin velkojen perintämenettelyssä, oikeuden päätöksen täytäntöönpanon vastustaminen on kuitenkin poikkeustapaus.

Maksukyvyttömyysmenettely

SOVINTO

Konkurssin kohteeksi joutunut velallinen voi hakea sovintoratkaisuehdotusta (konkordato projesi). Jos kauppatuomioistuin katsoo ehdotuksen toteuttamiskelpoiseksi, se määrää maksukiellon ja nimittää sovintoratkaisukomissaarin (konkordato komiseri) tutkimaan velallisen taloutta. Yleisin ehdotuksen muoto on velan kokonainen tai osittainen takaisinmaksu tietyn ajan kuluessa. Ehdotus voi kuitenkin olla myös velallisen varojen kokonainen tai osittainen luovuttaminen velkojien saatavien tyydyttämiseksi. Jos ehdotusta ei hyväksytä, voidaan antaa konkurssipäätös.

UUDELLEENJÄRJESTELY

Velallinen osoittaa osan tai kaikki varansa velkojilleen, ehdottaa kyseisten varojen myyntiä (tai luovuttamista kolmansille osapuolille) sekä myyntituoton jakamista velkojille. Uudelleenjärjestelyä haluava velallinen (tai konkurssimenettelyn vireillepanemiseen oikeutettu velkoja) voi hakea toimivaltaiselta täytäntöönpanotuomioistuimelta uudelleenjärjestelysuunnitelmaa. Jos täytäntöönpanotuomioistuin katsoo, että suunnitelma on todennäköisesti onnistuva, se määrää velkojakokouksen koolle päättämään, hyväksyvätkö velkojat saneeraussuunnitelman. Jos suunnitelma hyväksytään, se toimitetaan tuomioistuimelle hyväksyttäväksi. Jos tuomioistuin katsoo, että saneeraus on kannattavampaa kuin konkurssi, se hyväksyy suunnitelman.

RAKENNEUUDISTUS

Taloudellisissa vaikeuksissa oleva tai välittömän maksukyvyttömyysriskin alla oleva velallisyritys on oikeutettu hakemaan kauppatuomioistuimelta hyväksyntää saneeraussuunnitelmalle, jonka asianomaiset velkojat (vahinkoa kärsineet velkojat) ovat aiemmin hyväksyneet vaaditulla enemmistöllä.

Uuden täytäntöönpano- ja konkurssilain (EBC) säännökset kannustavat velallista ja sen velkojia pääsemään vapaaehtoiseen sopimukseen vaikeuksissa olevan mutta edelleen elinkelpoisen liiketoiminnan tervehdyttämiseksi. Ehdotuksen sisältö tulee voimaan, kun velkojat ovat sen hyväksyneet ja tuomioistuin on antanut hyväksyntänsä. Velkojilla on kuitenkin oikeus hakea tuomioistuimelta helpotusta, jos velallinen ei täytä suunnitelman mukaisia velvoitteitaan. Tuomioistuimella on oikeus julistaa velallinen konkurssiin, jos velvoitteita ei noudateta. Rakenneuudistus on mahdollinen vain yrityksille ja osuuskunnille, lukuun ottamatta pankkeja ja vakuutusyhtiöitä.

KONKURSSI

Tavallinen konkurssi

Velkoja käynnistää tämän menettelyn pyytämällä täytäntöönpanovirastoa toimittamaan velalliselle maksumääräyksen erääntyneestä velasta. Velallisella on seitsemän päivää määräyksen tiedoksiannon jälkeen aikaa kiistää velka tai maksaa se. Jos velallinen ei maksa velkaa eikä kiistä sitä, velkoja voi hakea kauppatuomioistuimelta konkurssimääräystä, jonka tuomioistuin yleensä myöntää.

Viimeksi päivitetty: 20.8.2026