Suomi

Korkojen lasku tukee todennäköisesti talouden asteittaista elpymistä

Vuonna 2025 Suomen talouden odotetaan elpyvän kahden vuoden supistumisen jälkeen. Elpymistä tukevat laskevat korot, jotka tuovat kotitalouksille kaivattua helpotusta, sillä Euroopan keskuspankin odotetaan jatkavan korkojen laskemista vuonna 2025. Koska vaihtuvakorkoiset asuntolainat ovat yleisiä, alhaisemmat lainakustannukset parantavat kotitalouksien taloutta ja vauhdittavat kulutusta. Merkittäviä vastatuulia kohdannut asuntomarkkina elpyy asteittain, kun rahoitusolosuhteet helpottuvat ja ostajien luottamus palaa hitaasti.

Kotimaisen tilanteen hitaan paranemisen vuoksi hallitus on edelleen sitoutunut finanssipoliittiseen uudistusohjelmaansa, jonka tavoitteena on supistaa budjettivajetta. Edistymisen odotetaan kuitenkin jäävän vähäiseksi, sillä finanssipolitiikan vakauttamisen, talouden elpymisen ja kansalaisten mielialan tasapainottaminen asettaa hallitukselle jatkuvia haasteita. Samaan aikaan ulkoiset näkymät ovat edelleen epävarmat. Viejät joutuvat edelleen kamppailemaan heikon kansainvälisen kauppaympäristön kanssa, kun taas yritykset kamppailevat kasvavien palkkapaineiden kanssa. Korkeat palkkavaatimukset yhdistettynä hallituksen suunnittelemiin uudistuksiin liittyvien jännitteiden kasvuun lisäävät työtaistelujen riskiä, mikä voi häiritä avainsektoreita ja painaa elpymistä.

Yritysten konkurssit ovat lisääntyneet neljä vuotta peräkkäin (vuonna 2024 +5 % edellisvuodesta), ja niiden odotetaan pysyvän korkealla tasolla myös vuonna 2025, sillä positiivisessa asemassa olevat yritykset hyötyvät vahvemmasta kotimaisesta kysynnästä ja alhaisemmista korkokustannuksista, mutta kärsivät samalla vajaasta viennistä, nousevista kustannuksista sekä lakkojen aiheuttamista häiriöistä.

Hallituksen on vaikea toteuttaa julkisen talouden vakauttamista

Vuoden 2025 julkisen talouden tilannetta leimaavat hallituksen jatkuvat pyrkimykset supistaa julkisen talouden alijäämää hallitulla menojen hillinnällä, kohdennetuilla verotoimenpiteillä ja rakenneuudistuksilla. Vaikka menojen yleinen hillitseminen on edelleen etusijalla, geopoliittisten kehityssuuntausten vuoksi kasvatetut puolustusmenot rajoittavat julkisen talouden vakauttamisen laajuutta. Tämän seurauksena alijäämän odotetaan supistuvan hieman, mutta ei riittävästi estämään velkasuhteen jatkuvaa nousua suhteessa BKT:hen.

Suomen vaihtotaseen ylijäämä perustuu edelleen tavarakaupan ylijäämään, jota tasapainottaa jatkuva palvelukaupan alijäämä, joka johtuu osittain voimakkaasta ulkomaanmatkailusta. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan pysyvän suunnilleen ennallaan vuonna 2025, sillä tavarakaupan tai primaarituloiden mahdolliset parannukset todennäköisesti kumoutuvat jatkuvien ulkoisten haasteiden ja vaimean viennin kasvun vuoksi.

Alue- ja kunnallisvaalit tuovat esiin tyytymättömyyttä

Nykyinen keskusta-oikeistolainen koalitiohallitus, jota johtaa Kansalliskokouksen (KOK) pääministeri Petteri Orpo yhdessä Perussuomalaisten, Ruotsalaispuolueen (RKP) ja kristillisdemokraattien (KD) kanssa, on edelleen gallupien mukaan jäljessä, ja osa äänestäjistä on tyytymätön hallituksen uudistussuunnitelmiin, joihin kuuluvat muun muassa työvoimatuet ja menoleikkaukset. Tämän vuoden huhtikuussa järjestettävät alue- ja kunnallisvaalit antavat selkeän kuvan hallituksen kannatuksesta. Lakot haittaavat edelleen taloutta, sillä ammattiliitot ovat tyytymättömiä nykyisiin palkkatarjouksiin.

Kotimaanpolitiikkaan vaikuttavat keskeiset kysymykset ovat edelleen monimutkainen tilanne itärajalla Venäjän kanssa, joka johti Suomen liittymiseen Natoon vuonna 2023, sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (2024), joka antaa amerikkalaisjoukoille pääsyn 15 tukikohtaan sekä luvan varastoida kalustoa ja aseita Suomen maaperällä. Trumpin hallinnon ja eurooppalaisten kumppaneiden välisten suhteiden heikkeneminen saattaa vaikeuttaa sopimuksen täytäntöönpanoa.

Maksu

Vekseliä ei käytetä Suomessa yleisesti, koska ne viestivät toimittajan epäluottamusta ostajaa kohtaan. Vekseli vahvistaa ensisijaisesti saatavan ja muodostaa pätevän velkakirjan.

Sekkejä käytetään myös harvoin kotimaisissa ja kansainvälisissä liiketoimissa, ja ne ovat pelkästään velkakirjoja. Jos sekki on katteeton sen kirjoittamishetkellä, sen kirjoittaja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lisäksi koska sekkien lunastaminen kestää Suomessa erityisen kauan (20 päivää kotimaisille sekkeille tai Euroopan ja Välimeren rannikkovaltioissa nostetuille sekkeille; 70 päivää Euroopan ulkopuolella nostetuille sekkeille), tätä maksutapaa ei suositella.

Sen sijaan SWIFT-pankkisiirtoja käytetään yhä enemmän kotimaisten ja kansainvälisten kaupallisten liiketoimien maksamiseen. Tätä maksutapaa käytettäessä myyjien on suositeltavaa antaa täydelliset ja tarkat pankkitiedot maksun oikea-aikaisen suorittamisen helpottamiseksi, mutta ei pidä unohtaa, että siirron suorittaminen riippuu viime kädessä ostajan vilpittömästä mielestä. Suomen pankit ovat ottaneet käyttöön SEPA-standardit euromääräisille maksuille.

Perintä

Sovitteluvaihe

Sovitteluvaiheen tavoitteena on päästä velkojan ja velallisen väliseen vapaaehtoiseen sovintoon ilman oikeudenkäynnin aloittamista. Suomen lainsäädäntö velvoittaa velkojat aloittamaan sovitteluvaiheen kirjeitse, jota seurataan tarvittaessa lopullisella maksuvaatimuksella kirjattuna kirjeenä tai tavallisena postina. Tässä maksuvaatimuksessa velallista pyydetään maksamaan maksamaton pääoma, johon on lisätty sopimuksessa määrätty viivästyskorko.

Jos sopimuksessa ei ole korkoklausulia, korkoa kertyy automaattisesti maksamattoman laskun eräpäivästä alkaen Suomen keskuspankin (Suomen Pankki) kuuden kuukauden korkokannan mukaan, joka lasketaan Euroopan keskuspankin jälleenrahoituskorkoon perustuen, lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Korkolaki velvoitti velalliset jo aiemmin maksamaan velkansa sopimuksessa sovituissa määräajoissa, tai muuten he joutuivat maksamaan viivästyskorkoa.

Vuodesta 2004 lähtien suomalaisen sopimuslainsäädännön mukainen tavanomainen vanhentumisaika on ollut kolme vuotta.

Oikeudenkäynnit

Nopeutettu menettely

Selkeiden ja kiistattomien saatavien osalta velkojat voivat käyttää pikamenettelyä, jonka tuloksena annetaan maksumääräys (suppea haastehakemus). Kyseessä on yksinkertainen kirjallinen menettely, joka perustuu saatavan perustelevien asiakirjojen (laskut, vekselit, velkakirjat jne.) toimittamiseen. Tuomioistuin asettaa vastaajalle noin kahden viikon määräajan, jonka kuluessa tämän on joko vastattava hakemukseen tai vastustettava sitä. Lisäksi tämä nopeutettu menettely voidaan käynnistää sähköisesti kiistattomien saatavien tapauksissa. Asianajajan läsnäolo on yleistä, mutta se ei ole pakollista tämän tyyppisissä menettelyissä.

Tavallinen menettely

Tavallinen oikeudenkäynti aloitetaan yleensä silloin, kun sovinnollinen perintä on epäonnistunut. Kirjallinen haastehakemus on osoitettava käräjäoikeuden kirjaamoon, joka toimittaa velalliselle haasteen. Velalliselle annetaan noin kaksi viikkoa aikaa vastata haasteeseen.

Alustavassa käsittelyssä tuomioistuin perustaa päätöksensä osapuolten kirjallisiin lausuntoihin ja niitä tukevaan aineistoon. Tämän jälkeen tuomioistuin kutsuu osapuolet kuultavaksi esittämään perustelunsa ja päättämään todisteiden merkityksellisyydestä. Tämän alustavan vaiheen aikana osapuolilla on tuomarin avustuksella mahdollisuus ratkaista riitansa sovittelun avulla ja siten säilyttää liikesuhteensa.

Jos riitaa ei saada ratkaistua tämän alustavan käsittelyn jälkeen, käydään varsinainen oikeudenkäynti käräjäoikeudessa, jossa istuu tapauksen monimutkaisuudesta riippuen yksi tai kolme puheenjohtajatuomaria. Tämän käsittelyn aikana tuomari tutkii esitetyt todisteet ja kuulee osapuolten todistajia. Sen jälkeen osapuolet esittävät lopulliset vaatimuksensa, ennen kuin tuomari antaa tuomion, yleensä 14 päivän kuluessa.

Hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan voittaneelle osapuolelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osittain (tuomiosta riippuen). Täytäntöönpanomääräyksen saaminen kestää keskimäärin noin 12 kuukautta. Kiistattomat vaateet käsitellään Suomessa yleensä kolmesta kuuteen kuukauteen. Kiistanalaiset vaateet ja niitä seuraavat oikeudenkäynnit voivat kestää jopa vuoden.

Kauppaoikeudelliset asiat käsitellään yleensä siviilioikeudessa, vaikka Helsingissä sijaitseva Markkinaoikeus on toiminut yhtenä yksikkönä vuodesta 2002 lähtien kilpailuneuvoston ja entisen Markkinaoikeuden yhdistymisen jälkeen.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen viidentoista vuoden ajan heti, kun se on tullut lainvoimaiseksi. Jos velallinen ei noudata tuomiota, velkoja voi pyytää ulosottomiehen panemaan tuomion täytäntöön; ulosottomies pyrkii sopimaan velallisen kanssa maksusuunnitelmasta tai panemaan tuomion täytäntöön takavarikoimalla omaisuutta.

Ulkomaisissa tuomioissa Suomi on EU:n jäsenenä ottanut käyttöön täytäntöönpanomenettelyt, joita sovelletaan muiden EU-jäsenvaltioiden tuomioistuimien antamiin tuomioihin, kuten EU:n maksumääräys ja eurooppalainen täytäntöönpanomääräys. EU:n ulkopuolisten maiden antamien tuomioiden osalta tuomion antaneen maan on oltava osapuolena Suomen kanssa tehdyssä kahden- tai monenvälisessä sopimuksessa.

Insolvenssimenettelyt

TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLISET MENETTELYT

Suomen lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä tuomioistuimen ulkopuolisista sovintoratkaisuista. Velkojien ja velallisten väliset neuvottelut käydään epävirallisesti. Jos sopimukseen päästään, sen on kuitenkin saatava tuomioistuimen vahvistus.

RAKENNEUUDISTUSMENETTELYT

Rakenneuudistuksen tavoitteena on mahdollistaa maksukyvyttömän yrityksen toiminnan jatkuminen hallinnon alaisena. Ajatuksena on, että jos yritys pystyy jatkamaan liiketoimintaansa, se voi maksaa takaisin suuremman osan veloistaan kuin mitä olisi ollut mahdollista yrityksen konkurssin yhteydessä. Menettelyn aloittaminen käynnistää automaattisen maksukiellon, joka suojaa yritystä velkojiltaan.

Hallitus säilyttää päätösvaltansa, mutta selvittäjällä on oikeus valvoa tiettyjä yrityksen toiminnan osa-alueita, kuten uusien velkojen ottamista ja omistusoikeuden siirtojen valvontaa.

SELVITYSTILA

Kun velalliset eivät kykene maksamaan velkojaan eräpäivänä ja tämä kyvyttömyys ei ole väliaikaista, heidät asetetaan selvitystilaan. Kun tuomioistuin hyväksyy selvitystilahakemuksen, velallinen julistetaan konkurssiin. Selvittäjä nimitetään, ja velkojille asetetaan määräaika saataviensa esittämiselle. Selvittäjä laatii tämän jälkeen ehdotuksen varojen jakosuunnitelmaksi, ja velkojat valvovat omaisuuden myyntiä sekä myyntituottojen jakamista.

Viimeksi päivitetty: maaliskuu 2025