Suomi

Elpyminen etenee edelleen asteittain ulkoisten epävarmuustekijöiden vallitessa

Vuoden 2026 kehityksen pohjalta Suomen talouden odotetaan vahvistuvan hieman vuoden 2027 aikana pitkään jatkuneen heikon kasvun jälkeen. Kotimainen kysyntä elpyy vähitellen inflaation hidastuessa, reaalitulojen parantuessa ja kuluttajien luottamuksen vakiintuessa. Kotitalouksien kulutuksen odotetaan vaikuttavan kasvuun entistä myönteisemmin kulutuksen hiljenemisen jälkeen, ja julkiset investoinnit infrastruktuuriin, puolustukseen ja vihreään siirtymään antavat lisätukea. Elpyminen jää kuitenkin todennäköisesti maltilliseksi, mikä johtuu kuluttajien edelleen varovaisesta asenteesta, heikosta asuntomarkkinatilanteesta ja yritysten vaimeasta luottamuksesta. Kasvun odotetaan kiihtyvän vuonna 2027, kun rahoitusolosuhteet paranevat ja investointitoiminta vilkastuu.

Ulkoiset riskit painavat edelleen näkymiä. Suomen erittäin avoin talous on edelleen alttiina keskeisten eurooppalaisten kauppakumppaneiden heikentyneelle kysynnälle, geopoliittisille jännitteille ja energiamarkkinoiden volatiliteetille. Vaikka viimeaikaiset energianhintojen nousut ovat lisänneet inflaatiopaineita, Suomi on suojattu paremmin kuin monet muut Euroopan taloudet, kiitos pääosin fossiilittoman sähköntuotantonsa, joka vähentää sen riippuvuutta tuontienergiasta. Investoinnit esimerkiksi puhtaaseen energiaan, datakeskuksiin ja edistyneeseen valmistusteollisuuteen tarjoavat todennäköisesti pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksia, mikä auttaa kompensoimaan osittain perinteisten vientialojen kohtaamia haasteita.

Yritysten konkurssien määrän odotetaan pysyvän korkealla tasolla, sillä yritykset joutuvat edelleen kamppailemaan heikon kysynnän, korkeiden työvoimakustannusten ja tiukkojen rahoitusolosuhteiden kanssa. Vientipainotteiset toimialat, kuten metsäteollisuustuotteet, kemikaalit, metallit ja teollisuustuotanto, ovat edelleen alttiita maailmanlaajuisen kasvun hidastumiselle ja kaupan häiriöille. Kotimaisen kysynnän asteittainen elpyminen auttaa kuitenkin rajoittamaan yritysten tulosten laajempaa heikkenemistä ennustejaksolla.

Kasvava julkinen velka on edelleen keskeinen haaste

Julkinen talous on edelleen yksi Suomen talouden suurimmista heikkouksista. Julkisen talouden alijäämän odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, sillä ikääntyvän väestön, kasvavien puolustusmenojen ja sosiaaliturvajärjestelmän aiheuttamat menopaineet ylittävät edelleen tulojen kasvun. Vaikka hallitus on ottanut käyttöön toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi ja työmarkkinoille osallistumisen parantamiseksi, julkisen velan ennustetaan jatkavan kasvuaan ja pysyvän selvästi Euroopan unionin finanssipoliittisten vertailuarvojen yläpuolella. Julkisen talouden vakauttaminen on siten todennäköisesti edelleen politiikan painopisteenä tulevina vuosina.

Suomen ulkoisen talouden aseman odotetaan heikkenevän jonkin verran vuoteen 2027 mennessä, ja vaihtotaseen ennustetaan kääntyvän jälleen suurempaan alijäämään sen jälkeen, kun se oli vuonna 2025 lievässä ylijäämässä. Vahvempi kotimainen kysyntä, puolustushankintoihin ja infrastruktuuri-investointeihin liittyvä tuonnin kasvu sekä edelleen vaimea ulkoinen kysyntä todennäköisesti kumovat viennin kasvun. Tilanteen heikkenemisen ei kuitenkaan odoteta yltävän tasoille, joita nähtiin välittömästi pandemian jälkeisinä vuosina, jolloin korkeat energiakustannukset ja heikentynyt kilpailukyky rasittivat voimakkaasti ulkoista tasapainoa. Maailmanlaajuisen kysynnän elpyessä vähitellen teknologia-, teollisuustuote- ja vihreän siirtymän alojen viennin kasvu tarjoaa jonkin verran tukea, mikä auttaa hillitsemään alijäämää ja ylläpitämään yleisesti kestävää ulkoista tasapainoa.

Hallitus tasapainottaa finanssipoliittisia uudistuksia, puolustusta ja kasvua

Pääministeri Petteri Orpon johtama keskusta-oikeistolainen koalitiohallitus, johon kuuluvat Kansallinen Yhteistyöpuolue, Perussuomalaiset, Ruotsin kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit, keskittyy edelleen Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymien parantamiseen ja julkisen talouden kestävyyden palauttamiseen. Työmarkkinauudistusten ja tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden ohella hallitus on ottanut käyttöön joukon veronalennuksia, kuten tuloverojen alentamisen ja yritysverotaakan keventämisen, joiden tavoitteena on vahvistaa kilpailukykyä, tukea investointeja ja edistää työllisyyttä.

Samalla hallitus on noudattanut tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa kiristämällä oleskelulupien myöntämisvaatimuksia, perheenyhdistämistä ja pysyvän oleskeluluvan saamista koskevia ehtoja sekä pyrkimällä suosimaan työvoiman maahanmuuttoa, jolla vastataan osaajapulaan. Nämä toimet heijastavat maahanmuuttoon ja integraatioon kohdistuvaa kasvavaa poliittista huomiota, erityisesti hallituskoalition puolueiden keskuudessa.

Eniten kiistaa on kuitenkin herättänyt hallituksen julkisen talouden vakauttamisohjelma. Sosiaaliohjelmien, sosiaalietuuksien ja julkisten palvelujen menoleikkaukset ovat kohdanneet merkittävää kansalaisten vastustusta ja vaikuttaneet koalition kannatuksen laskuun viimeaikaisissa mielipidemittauksissa. Tämän seurauksena sosiaalidemokraattinen puolue on palauttanut johtoasemansa mielipidemittauksissa ennen seuraavia parlamenttivaaleja, jotka on määrä järjestää keväällä 2027. Vaikka poliittisen keskustelun odotetaan kiihtyvän vaalien lähestyessä, laaja yksimielisyys vallitsee edelleen siitä, että Suomen kilpailukykyä on vahvistettava, puolustusmenoja lisättävä ja talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia parannettava.

Maksu

Vekselit eivät ole yleisessä käytössä Suomessa, koska ne viestivät toimittajan epäluottamusta ostajaa kohtaan. Vekseli vahvistaa ensisijaisesti saatavan ja muodostaa pätevän velkakirjan.

Sekkejä käytetään myös harvoin kotimaisissa ja kansainvälisissä liiketoimissa, ja ne ovat pelkästään velkakirjoja. Jos sekki on katteeton sen kirjoittamishetkellä, sen kirjoittaja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lisäksi koska sekkien lunastaminen kestää Suomessa erityisen kauan (20 päivää kotimaisille sekkeille tai Euroopan ja Välimeren rannikkovaltioissa nostetuille sekkeille; 70 päivää Euroopan ulkopuolella nostetuille sekkeille), tätä maksutapaa ei suositella.

Sen sijaan SWIFT-pankkisiirtoja käytetään yhä enemmän kotimaisten ja kansainvälisten kaupallisten liiketoimien maksamiseen. Tätä maksutapaa käytettäessä myyjien on suositeltavaa antaa täydelliset ja tarkat pankkitiedot maksun oikea-aikaisen suorittamisen helpottamiseksi, mutta ei pidä unohtaa, että siirron suorittaminen riippuu viime kädessä ostajan vilpittömästä mielestä. Suomen pankit ovat ottaneet käyttöön SEPA-standardit euromääräisissä maksuissa.

Perintä

Sovitteluvaihe

Sovitteluvaiheen tavoitteena on päästä velkojan ja velallisen väliseen vapaaehtoiseen sovintoratkaisuun ilman oikeudenkäynnin aloittamista. Suomen lainsäädäntö velvoittaa velkojat aloittamaan sovitteluvaiheen kirjeitse, jota seurataan tarvittaessa lopullisella maksuvaatimuksella kirjattuna kirjeenä tai tavallisena postina. Tässä maksuvaatimuksessa velallista pyydetään maksamaan maksamaton pääoma, johon on lisätty sopimuksessa määrätty viivästyskorko.

Jos sopimuksessa ei ole korkoklausulia, korkoa kertyy automaattisesti maksamattoman laskun eräpäivästä alkaen Suomen keskuspankin kuuden kuukauden korkokannan mukaan, joka lasketaan Euroopan keskuspankin jälleenrahoituskorkoon viitaten, lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Korkolaki velvoitti velalliset jo aiemmin maksamaan velkansa sopimuksessa sovituissa määräajoissa, tai muuten he joutuivat maksamaan viivästyskorkoa.

Vuodesta 2004 lähtien suomalaisen sopimuslainsäädännön mukainen tavanomainen vanhentumisaika on kolme vuotta.

Oikeudenkäynnit

Nopeutettu menettely

Selkeiden ja kiistattomien saatavien osalta velkojat voivat käyttää pikamenettelyä, joka johtaa maksukäskyyn (suppea haastehakemus). Kyseessä on yksinkertainen kirjallinen menettely, joka perustuu saatavan perustelevien asiakirjojen (laskut, vekselit, velkakirjat jne.) toimittamiseen. Tuomioistuin asettaa noin kahden viikon määräajan, jonka kuluessa vastaajan on joko vastattava hakemukseen tai vastustettava sitä. Lisäksi tämä nopeutettu menettely voidaan käynnistää sähköisesti kiistattomien saatavien tapauksissa. Asianajajan läsnäolo on yleistä, mutta se ei ole pakollista tämän tyyppisissä menettelyissä.

Tavallinen menettely

Tavallinen oikeudenkäynti aloitetaan yleensä silloin, kun sovinnollinen perintä on epäonnistunut. Kirjallinen haastehakemus on osoitettava käräjäoikeuden kirjaamoon, joka toimittaa velalliselle haasteen. Velalliselle annetaan noin kaksi viikkoa aikaa vastata haasteeseen.

Alustavassa käsittelyssä tuomioistuin perustaa päätöksensä osapuolten kirjallisiin lausuntoihin ja niitä tukevaan aineistoon. Tämän jälkeen tuomioistuin kutsuu osapuolet kuultavaksi esittämään perustelunsa ja päättämään todisteiden merkityksellisyydestä. Tämän alustavan vaiheen aikana osapuolilla on tuomarin avustuksella mahdollisuus ratkaista riitansa sovittelun avulla ja siten säilyttää liikesuhteensa.

Jos riitaa ei saada ratkaistua tämän alustavan käsittelyn jälkeen, järjestetään varsinainen oikeudenkäynti käräjäoikeudessa, jossa istuu tapauksen monimutkaisuudesta riippuen yksi tai kolme puheenjohtajatuomaria. Tämän käsittelyn aikana tuomari tutkii esitetyt todisteet ja kuulee osapuolten todistajia. Sen jälkeen osapuolet esittävät lopulliset vaatimuksensa, ennen kuin tuomari antaa tuomion, yleensä 14 päivän kuluessa.

Hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan voittaneelle osapuolelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osittain (tuomiosta riippuen). Täytäntöönpanomääräyksen saaminen kestää keskimäärin noin 12 kuukautta. Kiistattomat vaatimukset Suomessa kestävät yleensä kolmesta kuuteen kuukautta. Kiistanalaiset vaatimukset ja niitä seuraavat oikeudenkäynnit voivat kestää jopa vuoden.

Kauppaoikeudelliset asiat käsitellään yleensä siviilioikeudessa, vaikka Helsingissä sijaitseva Markkinaoikeus on toiminut yhtenä yksikkönä vuodesta 2002 lähtien kilpailuneuvoston ja entisen markkinaoikeuden yhdistymisen jälkeen.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen viidentoista vuoden ajan heti, kun se on tullut lainvoimaiseksi. Jos velallinen ei noudata tuomiota, velkoja voi antaa sen täytäntöönpanon ulosottomiehen hoidettavaksi, joka yrittää sopia velallisen kanssa maksusuunnitelmasta tai panna tuomion täytäntöön takavarikoimalla omaisuutta.

Ulkomaisissa tuomioissa Suomi on EU:n jäsenenä ottanut käyttöön täytäntöönpanomenettelyt, joita sovelletaan muiden EU-jäsenvaltioiden tuomioistuimien antamiin tuomioihin, kuten EU:n maksumääräys ja eurooppalainen täytäntöönpanomääräys. EU:n ulkopuolisten maiden tuomioiden osalta tuomion antaneen maan on oltava osapuolena Suomen kanssa tehdyssä kahden- tai monenvälisessä sopimuksessa.

Insolvenssimenettelyt

TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLISET MENETTELYT

Suomen lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä tuomioistuimen ulkopuolisista sovintoratkaisuista. Velkojien ja velallisten väliset neuvottelut käydään epävirallisesti. Jos sopimukseen päästään, sen on kuitenkin saatava tuomioistuimen vahvistus.

RAKENNEUUDISTUSMENETTELYT

Rakenneuudistuksen tavoitteena on mahdollistaa maksukyvyttömän yrityksen toiminnan jatkuminen selvitystilan avulla sillä perusteella, että jos yritys pystyy jatkamaan liiketoimintaansa, se voi maksaa takaisin suuremman osan veloistaan kuin mitä olisi ollut mahdollista yrityksen konkurssin tapauksessa. Menettelyn aloittaminen laukaisee automaattisen maksukiellon, joka suojaa yritystä velkojiltaan.

Hallitus säilyttää päätösvaltansa, mutta selvittäjällä on oikeus valvoa tiettyjä yrityksen toiminnan osa-alueita, kuten uusien velkojen ottamista ja omistusoikeuden siirtojen valvontaa.

SELVITYSTILA

Kun velalliset eivät kykene maksamaan velkojaan eräpäivänä ja tämä kyvyttömyys ei ole väliaikaista, heidät asetetaan selvitystilaan. Kun tuomioistuin hyväksyy selvitystilaa koskevan hakemuksen, velallinen julistetaan konkurssiin. Selvittäjä nimitetään, ja velkojille asetetaan määräaika saataviensa esittämiselle. Selvittäjä laatii tämän jälkeen ehdotuksen varojen jakosuunnitelmaksi, ja velkojat valvovat omaisuuden myyntiä sekä myyntituottojen jakamista.

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2025