Saksa

Julkiset menot tukevat kasvua vuosina 2026–27

Saksa on tällä hetkellä yksi hitaimmin kasvavista kehittyneistä talouksista, ja sen reaalinen BKT ei ole kasvanut lainkaan vuoden 2019 lopun jälkeen. Maan vientiin painottuva liiketoimintamalli, joka nojaa vahvasti kone-, auto- ja kemianteollisuuteen, on ollut paineen alla jo jonkin aikaa. Valitettavasti korkeammat energian hinnat, Yhdysvaltojen tullien käyttöönotto ja Kiinan nousu kilpailijaksi maailmanmarkkinoilla rasittavat kotimaista taloutta entisestään. Vuoden 2023 supistumisen ja vuoden 2024 pysähtyneisyyden jälkeen kasvu palasi vihdoin vuonna 2025, jolloin reaalinen BKT kasvoi edelleen vaatimattomalla 0,2 prosentilla. Myönteistä on, että kasvu todennäköisesti kiihtyy jälleen vuonna 2026, vaikka Lähi-idän konflikti ja sen vaikutukset energia- ja kemikaalihintoihin aiheuttavatkin jonkin verran vastatuulta. Vuodelle 2027 oletamme, että Saksan talous siirtyy korkeammalle vaihteelle. Toisin kuin aiemmissa elpymisvaiheissa, tätä kasvua ei ohjaa pääasiassa yksityissektori, sillä sekä kotitalouksien kulutus että yritysten investoinnit jäävät todennäköisesti vaisuiksi, samalla kun nettovienti jatkaa odotuksia alittavaa kehitystään.

Päinvastoin, hallitus perusti vuonna 2025 velkarahoitteisen infrastruktuurin ja ilmastoneutraaliuden erityisrahaston (SFIC), jolla on elvyttävä vaikutus julkisiin menoihin, erityisesti julkisiin investointeihin. Rahaston mittava 500 miljardin euron budjetti (noin 11 % nykyisestä BKT:stä) käytetään seuraavan vuosikymmenen aikana, ja siitä 100 miljardia euroa on varattu osavaltioille (Bundesländer) sekä ilmasto- ja muutosrahastolle. Loput 300 miljardia euroa jaetaan liittovaltion toimesta. Varojen käyttö on kuitenkin toistaiseksi jäänyt aikataulusta jälkeen, mikä on heikentänyt niiden potentiaalista vaikutusta kasvuun. Tuorein, kesäkuun 2026 tietoihin perustuva edistymisraportti antaa sekavan kuvan tilanteesta. Osavaltioiden tasolla 9,6 % budjetista (eli 9,6 miljardia euroa) oli osoitettu hankkeisiin vuoden 2026 puoliväliin mennessä, mutta vain 0,5 % oli tosiasiallisesti maksettu. Liittovaltion tasolla tulokset ovat huomattavasti paremmat: vuonna 2025 hallitus onnistui käyttämään 14,0 miljardia euroa (mikä vastaa 74,0 % osoitetusta 18,9 miljardin euron budjetista). Tammikuusta kesäkuuhun 2026 mennessä on maksettu 15,1 miljardia euroa, mikä on noin 38 % tämän vuoden 39,7 miljardin euron budjetista. Hankkeiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Vaikka sairaalainvestoinnit ovat jo käyttäneet 100 % niille vuodelle 2026 osoitetusta budjetista (6 miljardia euroa) ja urheilukohteet ovat saaneet noin 60 % vuoden 2026 määrärahoista (500 miljoonaa 836 miljoonasta eurosta), tilanne näyttää paljon huonommalta muilla aloilla. Energiainfrastruktuurin, tutkimuksen ja kehityksen sekä digitalisoinnin aloilla varojen käyttöaste on tällä hetkellä alhaisella kaksinumeroisella tasolla. Samaan aikaan liikenneinfrastruktuuri, jolle osoitetaan tänä vuonna suurin osa SFIC-rahoituksesta, oli käyttänyt noin kolmanneksen 22 miljardin euron budjetistaan kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Kaiken kaikkiaan julkiset investoinnit Saksassa nousevat tänä vuonna noin 129 miljardiin euroon, kun ne vuonna 2024 olivat 75 miljardia euroa. Vaikka rakennusala ja siihen liittyvät sektorit hyötyvät infrastruktuuriin ja rakennuksiin kohdistuvien menojen kasvusta, myös puolustusteollisuuden kysyntä jatkaa kasvuaan vuosina 2026–2027. Uudelleenvarustelua varten perustettu erityisrahasto (jonka edellinen hallitus perusti Ukrainan hyökkäyksen jälkeen vuonna 2022, koko: 100 miljardia euroa) on käytetty loppuun vuoden 2027 loppuun mennessä, mutta nykyinen hallitus on jättänyt sotilasmenot perustuslaissa vahvistetun velkakytkimen ulkopuolelle. Tämän seurauksena puolustusbudjetin ennustetaan nousevan 152 miljardiin euroon vuonna 2029, mikä on kolminkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna ja vastaa 3,5 %:a BKT:sta (nykyisin 2,4 %). Saksan aseteollisuuden valtavien kapasiteettiongelmien vuoksi osa lisätilauksista joudutaan väistämättä tekemään ulkomaisille toimittajille, mikä tukee siten myös alan kasvua ulkomailla.

Kaiken kaikkiaan Saksan finanssipoliittisen elvytyspaketin pitäisi lisätä kasvua 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2026 ja 2027, mutta se tapahtuu suurempien budjettialijäämien ja kasvavan valtionvelan kustannuksella. Tämä tapahtuu aikana, jolloin Saksan 10-vuotisen valtionlainan tuotto on jo noussut 3,2 prosenttiin, mikä on korkein lukema vuodesta 2011 lähtien. Koska julkisen talouden alijäämä on noin 4 % BKT:sta sekä vuonna 2026 että 2027 ja talouskasvu on vaisua, Saksan julkisen velan suhteen BKT:hen ennustetaan nousevan noin 62 prosentista vuonna 2024 lähes 68 prosenttiin vuoden 2027 lopussa. Tämä on edelleen vakaalla tasolla eurooppalaisessa vertailussa (euroalueen keskiarvo oli 89 % vuoden 2026 toisella neljänneksellä), mutta se merkitsee muutosta maan perinteisesti tiukkaan ja kurinalaiseen finanssipolitiikkaan. Se aiheuttaa myös keskipitkän aikavälin riskejä, jos SFIC:n budjettivaroja käytetään väärin valtion avustuksiin sen sijaan, että ne käytettäisiin julkisiin investointeihin.

Yksityisen sektorin kehitys on edelleen heikkoa

Ongelmallista on, että ilman finanssipoliittisia elvytystoimia Saksan talous olisi vaarassa jälleen pysähtyä, sillä sekä kotitaloudet että yritykset suhtautuvat tuleviin vuosineljänneksiin pessimistisesti. Maaliskuussa 2026 puhjenneen Iranin sodan ja sitä seuranneiden energian hintojen nousun vuoksi kuluttajien luottamus on heikentynyt. GfK:n kuluttajaluottamusindeksi laski toukokuussa kolmen vuoden alimmalle tasolleen, -33,1 pisteeseen, ja on sen jälkeen elpynyt vain hieman. Sekä talous- että tulonäkymät ovat heikentyneet vuoden 2025 heinäkuun erittäin vahvoista lukemista (+10,1 ja +15,2) vastaavasti -6,3:een ja -14,5:een vuosi myöhemmin. Myös ”ostohalukkuuden” ala-indeksi on syvällä negatiivisella alueella. Tämä yhdistettynä aiemmin odotettua korkeampaan inflaatioon (joka johtaa reaalipalkkojen pysähtymiseen) ja lisääntyneeseen työpaikkojen epävarmuuteen hillitsee kotitalouksien kysyntää vuoden 2026 loppupuolella ja vuoden 2027 ensimmäisillä neljänneksillä. Yksityisen kulutuksen merkitys huomioon ottaen (sen osuus BKT:stä oli yli 53 % vuonna 2025) tämä ei lupaa hyvää kasvunäkymille ennustejaksolla.

Yrityspuolella Ifo-liiketoimintaympäristöindeksi on puolestaan palannut noususuuntaan, ja se parani toukokuusta heinäkuuhun kolmena peräkkäisenä kuukautena. Indikaattori on kuitenkin edelleen negatiivisella alueella kaikilla tutkituilla toimialoilla, ja erityisesti vähittäiskauppiaat suhtautuvat hyvin pessimistisesti tuleviin 12 kuukauteen. Huolestuttavaa on, että luottoriski on edelleen ongelma: yritysten maksukyvyttömyydet ovat olleet nousussa vuodesta 2022 lähtien, ja tammi–huhtikuussa 2026 ne kasvoivat jälleen 7 % edellisvuodesta. EKP on jo nostanut euroalueen keskeisiä ohjauskorkoja, ja uusia korotuksia on mahdollista, mikäli Iranin sota johtaa pitkäkestoisempaan hintapaineeseen. Yhtä ongelmallista on, että heinäkuussa 2026 julkaistu EKP:n tuorein pankkien luotonantokysely osoittaa, että kaupalliset luotonantajat ovat kiristäneet yritysten luotonsaantia neljänä peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Viitaten kasvaviin geopoliittisiin riskeihin ja maksukyvyttömyysriskeihin pankit odottavat myös luotonannon kiristymistä edelleen vuoden 2026 toisella puoliskolla, mikä aiheuttaa saksalaisille yrityksille entistä enemmän haasteita jälleenrahoituksessa.

Maan vaihtotaseen ylijäämä johtuu suurelta osin tavarakaupasta. Vaikka vienti euroalueelle kasvaa edelleen, viennin määrä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin (kahteen tärkeimpään vientimarkkinaan) on supistunut jo jonkin aikaa. Vuoden 2025 noin 10 prosentin supistumisen jälkeen myös tammi–toukokuun 2026 tiedot ovat synkät: vienti Yhdysvaltoihin laski 7,0 % edellisvuodesta ja vienti Kiinaan 13,0 %. Samaan aikaan tuonnin kasvu on edelleen vahvaa ja ylitti viennin kasvun vuoden 2026 viiden ensimmäisen kuukauden aikana (3,7 % verrattuna 3,0 %:iin). Saksan heikentyvän kilpailukyvyn, Yhdysvalloissa äskettäin pystytettyjen kaupan esteiden sekä energian korkeampien tuontikustannusten seurauksena Saksan edelleen huomattavan suuren vaihtotaseen ylijäämän ennustetaan supistuvan vuosina 2026–27 ja laskevan 3,2 prosenttiin vuonna 2027 (vuonna 2024 se oli 5,8 prosenttia).

Hallitus yhä epäsuosittu

Helmikuussa 2025 pidettyjen ennenaikaisten vaalien ja toukokuussa 2025 muodostetun uuden koalitiohallituksen – jota johtaa liittokansleri Friedrich Merzin johtama keskusta-oikeistolainen CDU/CSU ja johon kuuluu varakansleri ja valtiovarainministeri Lars Klingbeilin johtama keskusta-vasemmistolainen sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) – jälkeen kansan tuki molemmille kumppaneille on laskenut tasaisesti. Merzin kannatusluvut ovat pudonneet noin 20 prosenttiin, mikä on kaikkien aikojen alhaisin lukema saksalaiselle liittokanslerille, ja molempien puolueiden kannatus on laskenut vastaavasti 22 prosenttiin (CDU/CSU) ja 12 prosenttiin (SPD). Suurin hyötyjä on äärioikeistolainen AfD: liittovaltion tasolla sen kannatus on tällä hetkellä noin 28 %, mikä tekisi siitä suurimman puolueen liittopäivillä, parlamentin alahuoneessa. AfD:n odotetaan menestyvän erittäin hyvin kolmissa tulevissa Itä-Saksan osavaltion vaaleissa tänä syksynä. Sachsen-Anhaltin osavaltiossa se voisi saavuttaa ehdottoman enemmistön (tällä hetkellä kannatus 42 %) syyskuun vaaleissa ja muodostaa ensimmäisen aluehallituksensa. Tällainen tulos horjuttaisi liittohallitusta entisestään, mikä saattaisi käynnistää johtajuuskiistan CDU/CSU:ssa ja herättää keskustaoikeistolaisissa poliitikoissa vaatimuksia luopua nykyisestä ”palomuuripolitiikasta”, joka kieltää yhteistyön AfD:n kanssa. Pääministeri Merziin kohdistuva paine on jo kasvanut heinäkuuhun mennessä epäonnistuneen hallituksen uudelleenjärjestelyn seurauksena, joka vieraannutti suuren osan hänen omasta parlamenttiryhmästään.

Lisäksi hallitus on sopinut merkittävien (mutta silti riittämättömien) sosiaaliturvauudistusten toteuttamisesta. Asiantuntijajohtoiset komissiot ehdottivat muutoksia eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin vuoden 2026 puolivälissä, ja hallitus on antanut viitteitä ehdotusten hyväksymisestä. Aiemmin tänä vuonna työttömyysetuuksien saamista on myös tiukennettu (mikä oli CDU/CSU:n keskeinen vaaliteema), mutta kustannussäästöt eivät ole niin merkittäviä kuin alun perin odotettiin. Uudistusehdotuksilla on kuitenkin edessään vakavia toteuttamisriskejä parlamentissa. Eläkeuudistuksessa suunnitellaan eläkeiän nostamista sekä työnantajien että työntekijöiden maksuosuuksien korottamista. Nämä toimenpiteet tulevat olemaan epäsuosittuja äänestäjien keskuudessa aikana, jolloin hallitus kärsii jo heikoista mielipidetutkimustuloksista. Samalla niin sanotulla suurkoalitiolla (joka koostuu kahdesta sodanjälkeisen Saksan aikoinaan hallitsevasta poliittisesta voimasta) on parlamentissa vain 12 paikan enemmistö. Tällainen hauras enemmistö ei salli liian monia toisinajattelijoita hallituksen riveissä.

Maksut

Pankkisiirto (Überweisung) on edelleen yleisin maksutapa. Kaikki johtavat saksalaiset pankit ovat liitettyinä SWIFT-verkostoon, mikä mahdollistaa nopean ja tehokkaan rahansiirron. SEPA-suoraveloitusjärjestelmä (SEPA Direct Debit Core Scheme) ja SEPA-suoraveloitus B2B (SEPA Direct Debit B2B) ovat uusimmat suoraveloitusmuodot.

Vekselit ja sekit eivät ole Saksassa kovin yleisiä maksuvälineitä. Saksalaisille vekseli viittaa kriittiseen taloudelliseen tilanteeseen tai epäluottamukseen toimittajaa kohtaan. Sekkejä ei pidetä varsinaisena maksuna, vaan ”maksuyrityksenä”: koska Saksan lainsäädännössä ei tunnusteta varmennettujen sekkien periaatetta, maksaja voi peruuttaa maksun milloin tahansa ja mistä tahansa syystä. Lisäksi pankit voivat hylätä maksut, jos maksajan tilillä ei ole riittävästi varoja. Katteettomat sekit ovat melko yleisiä. Yleensä vekseliä ja sekkejä ei pidetä tehokkaina maksuvälineinä, vaikka ne antavatkin velkojille oikeuden käyttää ”nopeutettua” perintämenettelyä, jos maksua ei suoriteta.

Perintä

Sovitteluvaihe

Ystävällismielinen perintä on olennainen vaihe perinnänhoidon onnistumiselle. Perintäprosessi alkaa yleensä siitä, että velalliselle lähetetään viimeinen maksuvaatimus tavallisena tai kirjattuna kirjeenä, jossa muistutetaan velallista hänen maksuvelvollisuuksistaan.

Maksujen nopeuttamisesta annetun lain (Gesetz zur Beschleunigung fälliger Zahlungen) mukaan velallisen katsotaan olevan maksuhäiriössä, jos velkaa ei ole maksettu 30 päivän kuluessa eräpäivästä ja laskun tai vastaavan maksuvaatimuksen vastaanottamisesta, elleivät osapuolet ole sopineet ostosopimuksessa toisesta maksuaikasta. Lisäksi velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ja muistutusmaksuja tämän määräajan umpeuduttua.

Perintä on suositeltavaa ja yleinen käytäntö Saksassa.

Oikeudenkäynti

Nopeutettu menettely

Jos saatava on kiistaton, velkoja voi hakea maksumääräystä (Mahnbescheid) yksinkertaistetun ja kustannustehokkaan menettelyn kautta. Velkoja kuvailee saatavansa yksityiskohdat ja voi tämän jälkeen saada täytäntöönpanomääräyksen melko nopeasti Online-Dunning Service -palvelun (Mahnportal) kautta, suorien rajapintojen avulla tai (vain yksityishenkilöiden osalta) valmiiksi painetuilla lomakkeilla. Tällaiset automatisoidut ja keskitetyt (kunkin liittovaltion osavaltion osalta) menettelyt ovat käytettävissä kaikkialla Saksassa.

Tämäntyyppinen menettely kuuluu sen alueen paikallisoikeuden (Amtsgericht) toimivaltaan, jossa hakijan asuin- tai toimitila sijaitsee. Ulkomaisten velkojien osalta toimivaltainen tuomioistuin on Amtsgericht Wedding (Berliinissä). Oikeudellinen edustus ei ole pakollista.

Velalliselle annetaan ilmoituksen jälkeen kaksi viikkoa aikaa maksaa velkansa tai vastustaa maksumääräystä (Widerspruch). Jos velallinen ei esitä vastalausetta tämän määräajan kuluessa, velkoja voi hakea täytäntöönpanopäätöstä (Vollstreckungsbescheid).

Tavallinen menettely

Tavallisessa menettelyssä tuomioistuin voi kehottaa osapuolia tai heidän asianajajiaan perustelemaan vaatimuksensa, jonka arviointi kuuluu yksinomaan tuomioistuimelle. Kunkin asianosaista pyydetään myös toimittamaan määräajassa kirjallinen lausunto, jossa esitetään hänen odotuksensa.

Kun vaatimus on asianmukaisesti tutkittu, pidetään julkinen istunto, jossa tuomioistuin antaa perustellun tuomion (begründetes Urteil).

Hävinnyt osapuoli vastaa tavallisesti kaikista oikeudenkäyntikuluista, mukaan lukien voittaneen osapuolen asianajopalkkiot siltä osin kuin ne ovat virallisen palkkiojärjestelmän (Rechtanwaltsvergütungsgesetz, RVG) mukaisia. Osittaisen voiton tapauksessa palkkiot ja kulut jaetaan osapuolten kesken suhteutettuna. Tavallinen oikeudenkäynti voi kestää kolmesta kuukaudesta vuoteen, kun taas liittovaltion korkeimpaan oikeuteen viedyt kanteet voivat kestää jopa kuusi vuotta.

Ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätöksestä voidaan hakea muutosta (Berufung), jos riidan kohteena oleva summa ylittää 600 euroa. Ensimmäisen asteen tuomioistuin hyväksyy muutoksenhaun myös, jos asiassa on kyse periaatteellisesta kysymyksestä tai jos se edellyttää lain tarkistamista ”oikeuskäytännön johdonmukaisuuden” varmistamiseksi.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Täytäntöönpano voidaan aloittaa, kun lopullinen tuomio on annettu. Jos velalliset eivät noudata tuomiota, heidän pankkitilinsä voidaan sulkea ja/tai paikallinen ulosottomies voi ryhtyä takavarikoimaan ja myymään heidän omaisuuttaan.

Ulkomaisista tuomioista velkojalla on oltava exequaturin saamiseksi notaarin vahvistama saksankielinen käännös tuomiosta, joka on myös tunnustettava, tämän tuomion täytäntöönpanomääräys sekä täytäntöönpanolauseke. EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten tuomiot tunnustetaan ilman erillistä menettelyä – ellei sovelleta tiettyjä EU-lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia.

Insolvenssimenettelyt

TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLISET MENETTELYT

Velalliset voivat yrittää neuvotella veloistaan uudelleen velkojiensa kanssa, mikä auttaa suojaamaan velallisia ennenaikaisilta maksuvaatimuksilta. Menettely on kuitenkin velkojien edun mukaista, sillä se voi olla nopeampi ja yleensä edullisempi kuin virallinen maksukyvyttömyysmenettely.

RAKENNEUUDISTUS

Kun maksukyvyttömyys- tai ylivelkaantuneisuuteen perustuva hakemus on jätetty maksukyvyttömyystuomioistuimeen, tuomioistuin voi aloittaa alustavat maksukyvyttömyysmenettelyt, joissa se nimittää alustavan hallinnon, jonka tehtävänä on selvittää yrityksen saneerausmahdollisuuksia. Jos hallinto hyväksyy tämän saneerauksen, se käynnistää viralliset menettelyt ja nimittää selvittäjän, jonka tehtävänä on jatkaa velallisen liiketoimintaa ja samalla säilyttää sen omaisuus.

SELVITYSTOIMENPITEET

Selvitystila voidaan aloittaa joko velallisen tai velkojan pyynnöstä, edellyttäen että velallinen ei kykene maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Kun selvitystila on vahvistettu selvityspäätöksellä ja yritys on poistettu rekisteristä, velkojien on ilmoitettava saatavansa selvityshallinnon hoitajalle kolmen kuukauden kuluessa julkaisusta.

OMISTUSOIKEUDEN PIDÄTTÄMINEN

Tämä on sopimukseen sisältyvä kirjallinen ehto, jonka mukaan toimittaja pidättää omistusoikeuden toimitettuihin tavaroihin, kunnes ostaja on maksanut hinnan kokonaan. Omistusoikeuden pidättämisestä on kolme versiota:

yksinkertainen omistusoikeuden pidätys: toimittaja pidättää omistusoikeuden toimitettuihin tavaroihin, kunnes ostaja on maksanut hinnan kokonaan;

laajennettu omistusoikeuden pidätys: omistusoikeuden pidätys ulottuu myöhempien tavaroiden jälleenmyyntiin; ostaja luovuttaa alkuperäiselle toimittajalle saatavat, jotka syntyvät jälleenmyynnistä kolmannelle osapuolelle;

laajennettu omistusoikeuden pidätys: omistusoikeuden pidätys ulottuu tavaroihin, jotka on jalostettu uudeksi tuotteeksi, ja alkuperäinen toimittaja säilyttää omistusoikeuden tai yhteisomistusoikeuden toimituksensa arvoon asti.

Viimeksi päivitetty: elokuussa 2026