Julkisten investointien ansiosta näkyy varovaisia elpymisen merkkejä
Suuri muutos tapahtui vuonna 2025. Helmikuussa pidettyjen liittovaalien jälkeen liittopäivä (Bundestag) tarkisti perustuslaissa määrättyä velkakattoa siten, että puolustus- ja turvallisuusmenot, jotka ylittävät 1 % BKT:sta, voidaan vapauttaa sen säännöistä. Lisäksi perustettiin 500 miljardin euron erityinen investointirahasto infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun tukemiseksi. Tästä summasta 100 miljardia euroa on varattu osavaltioille (Bundesländer). Rahaston on tarkoitus toimia 12 vuoden ajan. Nämä toimenpiteet merkitsevät merkittävää poikkeamaa Saksan perinteisesti tiukasta ja kurinalaisesta finanssipolitiikasta. Yritysten tukemiseksi edelleen liittopäivä (Bundestag) otti käyttöön niin sanotun ”Investment Booster” -ohjelman. Sen ansiosta yritykset voivat soveltaa kone- ja laiteinvestointeihin 30 prosentin vuosittaista poistoastetta kolmen vuoden ajan tavanomaisen lineaarisen menetelmän sijaan. Myös kaupallisiin tarkoituksiin käytettävät sähköajoneuvot hyötyvät nopeutetusta poistosta. Vuodesta 2028 lähtien yritysverokantojen on määrä laskea vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä nykyisestä 15 prosentista, jolloin pysyvä verokanta on 10 prosenttia vuoteen 2032 mennessä. Lisäksi tammikuusta 2026 alkaen uusi hallitus aikoo alentaa pysyvästi teollisuus- ja maatalousyritysten sähköveroja sekä verkkomaksuja. Vaikka nämä toimenpiteet ovat jo parantaneet yritysten luottamusta merkittävästi helmikuusta 2025 lähtien – vaikkakin hyvin matalalta tasolta –, tämä ei ole vielä näkynyt laajempana talouden elpymisenä vuoden 2025 puolivälin jälkeen. Todellista noususuhdannetta viime vuosien lievästä taantumasta ei odoteta toteutuvan vuoteen 2026 mennessä. Puolustusalalla nykyiset yritykset toimivat jo täydellä kapasiteetilla, mikä tarkoittaa, että uusien hankintojen toteuttaminen vie aikaa. Laajentumisen hallinnointiin tarvittavasta henkilöstöstä on myös pulaa. Infrastruktuurin osalta uudet rakennushankkeet vaativat tyypillisesti useita vuosineljänneksiä tai jopa vuosia suunnittelua, ennen kuin ne voivat tuottaa konkreettisia vaikutuksia. Siksi lyhyen aikavälin talouden elpyminen tulisi johtumaan pääasiassa yritysten lisääntyneistä investoinneista, jotka olivat viimeisten vuosineljännesten aikana jäissä suunnitteluun liittyvän epävarmuuden vuoksi ja joita todennäköisesti tukevat verovähennykset sekä valtion investointien näkymät.
Yksityinen kulutus (52 % BKT:stä) elpyy varovaisesti vuoden 2025 toisella puoliskolla, mutta elpyminen tapahtuu pääasiassa vuonna 2026. Reaalipalkat ovat nousseet vuoden 2023 kolmannesta neljänneksestä lähtien ja auttaneet korvaamaan vuosina 2021–2023 tapahtuneen energiahintakriisin aiheuttamat ostovoiman menetykset. Vuonna 2025 reaalipalkkojen kasvuvauhti palasi normaalille tasolle, noin 1,5 prosenttiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mikä on hyvin samankaltainen kuin pandemiaa edeltäneenä aikana, mikä heijastaa sitä, että inflaatio ja palkkakehitys hidastuvat samanaikaisesti. Lisäksi säästämisaste laski huomattavasti vuoden 2024 kolmannen neljänneksen huipusta, joka oli 11,8 % käytettävissä olevista tuloista, vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen 10,4 prosenttiin, mikä on jälleen pandemian edeltävän tason mukaista. Yksityisen kulutuksen vaatimattomaan elpymiseen pitäisi liittyä varovainen elpyminen rakennusalalla, kun taloudellinen tilanne on suotuisampi kuin viime vuosina. Vuoden 2025 puoliväliin mennessä EKP oli laskenut talletuskoron 25 peruspistettä jokaisessa kokouksessaan kesäkuusta 2024 lähtien, jolloin korko laski 4,0 prosentista 2,0 prosenttiin kesäkuussa 2025, mitä pidetään neutraalina tasona. Kun otetaan huomioon euroalueen alhainen talouskasvu ja se, että inflaatio on lähestymässä 2 prosentin tavoitetta, vuodelle 2025 odotetaan vielä kahta 25 peruspisteen korkoleikkausta. Pidemmällä aikavälillä EKP:n odotetaan pitävän koron ennallaan, mutta vuonna 2026 on mahdollista, että korkoa lasketaan vielä kahdesti. Myös yritysten investoinnit hyötyvät matalammasta korkotasosta verovähennysten ja alhaisempien energiakustannusten lisäksi, erityisesti vuonna 2026. Ulkomaankauppa on kuitenkin toistaiseksi suurin epävarma tekijä vuosille 2025–2026. Vaikka Yhdysvaltojen ja EU:n välillä on saatu aikaan alustava sopimus tulevista 15 prosentin tulleista EU:n tuotteille Yhdysvalloissa, yksityiskohtiin ja täytäntöönpanoon liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Yhdysvallat on Saksan suurin vientikumppani, jonka osuus kaikesta tavaraviennistä on 10 %, ja tällä voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, etenkin jos myös Saksan muut tärkeimmät kauppakumppanit, kuten Kiina, Alankomaat ja Ranska, kärsivät tilanteesta ja saksalaisten tuotteiden kysyntä heikkenee.
Finanssipolitiikka tekee täyskäännöksen
Vuosia kestäneen finanssipolitiikan kurinalaisuuden jälkeen Saksan yhteiskunnassa on syntynyt uusi konsensus: lainanottoa pidetään nyt hyväksyttävänä, edellyttäen että se kohdistetaan tulevaisuuteen suuntautuviin investointeihin. Tämän mukaisesti vuoden 2025 liittovaltion talousarviossa on varattu ennätykselliset 115 miljardin euron investoinnit, mikä on 55 prosentin lisäys vuoteen 2024 verrattuna. Nämä varat on varattu ensisijaisesti rautatieinfrastruktuuriin, koulutus- ja lastenhoitolaitoksiin, asuntorakentamiseen, digitalisaatioon sekä – uuden strategisen kehyksen mukaisesti – ilmastonsuojeluun ja puolustukseen. Suurimman osan lisämenojen odotetaan alkavan toteutua vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2026 investointien tason ennustetaan nousevan edelleen, ja infrastruktuuriin sekä ilmastoon liittyvien menojen odotetaan kasvavan 56 % edellisvuodesta. Myös Saksan puolustusvoimien menojen odotetaan kasvavan. Ne nousivat 1,9 prosentista BKT:sta vuonna 2024 2,4 prosenttiin vuonna 2025 (eläkkeet mukaan lukien) ja niiden pitäisi nousta asteittain 3,5 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Vaikka hallitus on ilmoittanut kustannussäästötoimenpiteistä (joita kohdistetaan erityisesti julkishallintoon), ne eivät riitä läheskään kattamaan lisääntyneitä rahoitustarpeita. Tämän seurauksena liittovaltion budjettivajeen odotetaan ylittävän 3 prosentin rajan vuoteen 2026 mennessä, ja julkisen velan taso nousee jälleen. EU:n alijäämäsuoritusmenettelyn aloittamista ei kuitenkaan odoteta. Euroopan unionin odotetaan myöntävän poikkeuksia erityisesti puolustukseen liittyvien menojen osalta.
Saksan vaihtotaseen ylijäämä johtuu suurelta osin tavarakaupasta. Tämän taseen tulevan kehityksen suunta on edelleen epävarma ja riippuu suuresti siitä, miten yhdysvaltalaiset tuojat reagoivat EU:n tuotteisiin kohdistuviin uusiin Yhdysvaltain tulleihin, sekä mahdollisista kilpailuvaikutuksista muiden maiden kanssa Yhdysvaltain kanssa käytävässä kaupassa. Yleisesti ottaen tavarakaupan ylijäämän odotetaan vakiintuvan hieman aiempia vuosia alhaisemmalle tasolle.
Pieni suuri koalitio vs. vahva oppositio
Saksassa järjestettiin ennenaikaiset vaalit helmikuussa 2025 sen jälkeen, kun entinen ”liikennevalokoalitio” – johon kuuluivat sosiaalidemokraattinen SPD, ympäristöpuolue Vihreät ja liberaalipuolue FDP – hajosi vuoden 2025 liittovaltion talousarvion kiistan seurauksena. Kristillisdemokraattinen CDU-CSU nousi 28,5 prosentin äänimäärällä vahvimmaksi puolueeksi saatuaan 4,4 prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin vuoden 2021 vaaleissa. Äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) nousi alahuoneen toiseksi suurimmaksi voimaksi 20,8 prosentin äänimäärällä, mikä oli puolueen historian paras tulos. Nämä voittoprosentit tulivat suurelta osin entisten hallituspuolueiden kustannuksella: SPD sai 16,4 % (laskua 9,3 prosenttiyksikköä), mikä oli sen 162-vuotisen historian huonoin tulos, Vihreät 11,6 % (-3,1 prosenttiyksikköä) ja FDP vain 4,3 % (laskua 7,1 prosenttiyksikköä). FDP ei ylittänyt parlamenttiin pääsemiseksi vaadittua 5 %:n äänikynnystä ja menetti sen seurauksena edustajapaikkansa. Samanlainen kohtalo koitui vasemmistokonservatiiviselle BSW:lle, joka sekin jäi ilman edustusta. Sen sijaan Vasemmistopuolueen kannatus kasvoi ja nousi 8,8 prosenttiin. Ennen kuin vanha liittopäivä hajosi ja uusi kokoontui, CDU:n johtaja ja tuleva liittokansleri Friedrich Merz onnistui suostuttelemaan SPD:n ja Vihreät liittymään CDU/CSU:n joukkoon Saksan perustuslain muuttamiseksi. Ukrainassa jatkuvan sodan taustalla velkajarrua muutettiin siten, että puolustus- ja turvallisuusmenot voidaan jättää sen ulkopuolelle enintään 1 prosentin osuudella BKT:sta. Lisäksi perustettiin erityinen rahasto infrastruktuuria ja ilmastonsuojelua varten. Perustuslain muuttaminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön parlamentissa, mikä oli vielä saavutettavissa edellisessä liittopäiväistössä. Uudessa parlamentissa puolueiden välinen yhteistyö on kuitenkin vaikeutunut. Uusi hallitus merkitsee paluuta CDU/CSU:n ja SPD:n väliseen ”suureen koalitioon”, vaikka sillä onkin vain suhteellisen kapea enemmistö, 52 prosenttia paikoista. Oppositiojohtajina ovat AfD, jolla on 24 % paikoista, Vihreät 13 %:n osuudella ja Vasemmistopuolue 10 %:n osuudella, mikä antaa heille riittävän vaikutusvallan estääkseen uusia laajamittaisia aloitteita. CDU/CSU on sitoutunut olemaan tekemättä yhteistyötä AfD:n tai Vasemmistopuolueen kanssa, minkä vuoksi uudet perustuslailliset uudistukset ovat epätodennäköisiä. Nykyisessä tilanteessa uusi hallitus vaikuttaa suhteellisen vakaalta, eikä seuraavia liittovaalit ole suunniteltu pidettäviksi ennen vuotta 2029.

Amerikan Yhdysvallat
Ranska
Alankomaat
Puola
Kiina
Belgia
Tsekin tasavalta