Italia

Investointien ja yksityisen kulutuksen vauhdittama kasvu

Italian talouden odotetaan jatkavan maltillista elpymistään vuonna 2026. Kasvua vauhdittaa jälleen pääasiassa kotimainen kysyntä. Investoinnit pysyvät vahvoina rahoitusolosuhteiden asteittaisen paranemisen ansiosta, mutta niihin vaikuttavat edelleen maailmanlaajuista kauppa- ja geopoliittista ympäristöä rasittavat epävarmuustekijät. Erityisesti kasvua odotetaan vauhdittavan vuonna 2026 kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman puitteissa myönnettävien EU-varojen käyttö, edellyttäen että hallitus onnistuu toteuttamaan ne tehokkaasti. Nämä varat tukevat rakentamista ja erityisesti infrastruktuuria, mikä kompensoi osittain asuntorakentamisen laskua, joka liittyy Superbonus-järjestelmän päättymiseen (vuonna 2020 käyttöön otetut tuet rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin peruskorjauksiin). Varoja on yhteensä 194 miljardia euroa, joista 72 miljardia euroa on avustuksia ja 123 miljardia euroa lainoja. Joulukuussa 2025 hyväksytyn kahdeksannen erän jälkeen Italia oli saanut 79 % kokonaissummasta, mikä oli selvästi yli Euroopan keskiarvon (60 %), mutta marraskuun 2025 loppuun mennessä vain 52 % varoista oli käytetty. Toiseksi kotitalouksien kulutus tukee kasvua, kun ostovoima vahvistuu vahvan työmarkkinatilanteen ja hillittyjen inflaatiokehitysten ansiosta. Vuoden 2025 loppuun mennessä työttömyysaste oli laskenut 5,6 prosenttiin, eli kaikkien aikojen alimmalle tasolleen. Työehtosopimuksissa neuvotellut palkankorotukset olivat vuonna 2025 keskimäärin 3,1 prosenttia, mikä jälleen kerran ylitti inflaation ja vaikutti siten käytettävissä olevien reaalitulojen nousuun, joka on kiihtynyt vuodesta 2025 lähtien. Näistä korotuksista huolimatta reaalipalkat olivat syyskuussa 2025 edelleen 8,8 % tammikuun 2021 tasoa alhaisemmat. Vuoden 2026 talousarviossa alennettiin erityisesti tuloverotaulukon toisen veroluokan (28 000–50 000 euroa) marginaaliverokantaa 35 prosentista 33 prosenttiin sen jälkeen, kun kahden ensimmäisen veroluokan yhdistäminen oli jo vakiinnutettu vuonna 2025. Siitä huolimatta kotitalouksien säästämisaste on jatkanut nousuaan ja saavutti 14,1 % käytettävissä olevista tuloista vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä (verrattuna 11 %:n keskiarvoon vuosina 2015–2019), mikä heijastaa kulutuksen jatkuvaa hillintää. Vähittäiskaupan myyntimäärät ovat vakiintuneet noin 4 % alle pandemiaa edeltäneen tason vuoden 2023 lopusta lähtien.

Ulkomainen kysyntä piristyy hieman, mutta tämän vaikutus kumoutuu edelleen tuonnin kestävämmällä kasvulla. Palveluviennin odotetaan pysyvän vilkkaana erityisesti matkailukysynnän ansiosta, joka jatkaa nousuaan, vaikkakin hitaammin kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2025 ulkomaisten matkailijoiden saapumiset matkailumajoitusliikkeisiin kasvoivat noin 1 % vuositasolla, kun kasvu oli 9 % vuonna 2024 ja 23 % vuonna 2023. Italian talous on edelleen alttiina eurooppalaisten naapurimaidensa heikolle kysynnälle ja elpymiselle, sillä yli 55 % sen tavaraviennistä suuntautuu muualle EU:hun. Lisäksi Yhdysvallat on Italian suurin kauppataseen ylijäämämaa ja sen toiseksi suurin vientimarkkina (11 % viennistä) Saksan jälkeen. Tämän seurauksena Italian teollisuussektori (jonka osuus BKT:stä on lähes 15 %) on edelleen erittäin alttiina Yhdysvaltojen tulleille vuoden 2025 jälkeen, jolloin tilannetta leimasivat ennakkotoimitusten vaikutukset. Tämä koskee erityisesti koneita ja muita pääomahyödykkeitä, etenkin sähkölaitteita, lääkkeitä, laivanrakennusta ja autoteollisuutta, joiden osuus Yhdysvaltoihin suuntautuvasta viennistä on yhteensä yli puolet. Tavaravienti on alttiina myös Kiinan kiristyneelle kilpailulle sekä kilpailukyvyn heikkenemiselle, joka johtuu euron vahvistumisesta suhteessa dollariin.

Vähitellen etenevä julkisen talouden vakauttaminen

Julkisen talouden vakauttaminen etenee asteittain, ja sen ansiosta Italia voisi päästä jo vuonna 2026 pois vuonna 2024 käynnistetystä EU:n liiallisen alijäämän menettelystä. Henkilökohtaisten tuloverokantojen peräkkäisistä alennuksista huolimatta verotuloja tukevat vahva työmarkkinatilanne sekä vuoden 2026 talousarviossa säädetyt rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden verojen korotukset. Julkisen talouden vakauttaminen johtuu myös Superbonus-remonttikannustimien päättymisestä (lukuun ottamatta maanjäristyksistä kärsineitä alueita). Vaikka tämä kannustin poistuu asteittain käytöstä, se kuormittaa edelleen julkista taloutta tulevina vuosina, sillä vuodesta 2024 lähtien myönnetyt verohyvitykset on haettava tasaisina erinä kymmenen vuoden aikana. Julkisen talouden vakautumiskehityksestä huolimatta Italialla on Kreikan jälkeen Euroopan toiseksi korkein julkisen velan suhde BKT:hen. Toisin kuin Kreikassa, jossa velasta suuri osa on julkisten velkojien hallussa, suurin osa Italian velasta (70 %) on kotimaisten tahojen hallussa, ja neljännes siitä on Italian keskuspankin hallussa.

Vaikka italialaisten pankkien tilanne on parantunut, ne ovat edelleen voimakkaasti alttiina kotimaiselle valtionvelalle, jonka osuus niiden varoista oli huhtikuussa 2025 lähes 10 % (laskua pandemian huippulukemasta, joka oli 11 %, mutta selvästi korkeampi kuin euroalueen keskiarvo, 4 %). Lisäksi pankkijärjestelmä on hyvin pääomitettu (CET1-suhdeluku 16 %), erittäin likvidi (vakaa nettorahoitussuhde 133 %) ja sillä on vakaa omaisuussalkku (järjestämättömien lainojen osuus 2,2 % vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä). Valtio on kuitenkin altis yksityissektorin riskeille ehdollisten velkojen kautta, joiden määrä on 15 % BKT:stä ja joista valtaosa liittyy koronapandemiaan.

Ulkomaankaupan osalta energianhintojen lasku on auttanut palauttamaan Italian vaihtotaseen ylijäämän, joka oli keskeytynyt vuonna 2022 energiakriisin vuoksi. Vaihtotaseen ylijäämä jatkaa tätä positiivista kehitystä vuonna 2026, mutta pysyy kuitenkin alle pandemiaa edeltäneen tason (vuosien 2015–2019 keskiarvo oli lähes 2,5 % BKT:sta), mikä johtuu kotimaisen kysynnän asteittaisen elpymisen aiheuttamasta tuonnin kasvusta, rakenteellisesti korkeammista energian hinnoista sekä edelleen heikosta ulkomaisesta kysynnästä. Vaikka Italia hyötyy vahvasta matkailu- ja liikennesektorista (joka liittyy pääasiassa matkailuun) ja tuottaa suhteellisen vakaata ylijäämää, sen palvelutase pysyy lievästi alijäämäisenä.

Paluu poliittiseen vakauteen

Draghin väliaikaisen hallituksen kaatumisen jälkeen heinäkuussa 2022 keskusta-oikeistolainen koalitio varmisti selvän voiton (43 % äänistä, 237 paikkaa 400:sta alahuoneessa) syyskuussa 2022 pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa. Hallitusta johtaa Giorgia Meloni, jonka Fratelli d’Italia -puolue nousi selvästi kärkeen 26 %:n äänimäärällä. Hänen kanssaan hallituksessa ovat mukana Forza Italia (8 % äänistä) ja Lega (9 %), jotka yhdessä saivat 237 paikkaa 400:sta. Pitkän, epävakaiden koalitioiden leimaaman poliittisen epävakauden jakson jälkeen Giorgia Meloni on onnistunut vakiinnuttamaan vahvan tuen Italian konservatiivisilta poliittisilta voimilta. Pääministerin suosio Italian poliittisella kentällä vahvistui kesäkuun 2024 Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa hänen puolueensa nousi ykköseksi lähes 29 prosentin äänimäärällä, ja sen jälkeen tuli Partito Democratico (PD) 24 prosentin äänimäärällä. Hyödyntäen keskusta- ja progressiivisten puolueiden (PD ja Movimento Cinque Stelle) heikkoa vastustusta Melonin johtaman konservatiivisen koalition odotetaan pysyvän vallassa toimikautensa loppuun asti vuonna 2027. Lisäksi pääministerin odotetaan jatkavan pyrkimyksiään perustuslakiuudistuksen toteuttamiseksi, joka mahdollistaisi hallituksen päämiehen suoran valinnan, huolimatta siitä, että lakiesitys hyväksyttiin jo senaatissa kesäkuussa 2024. Tällainen uudistus on vaikea toteuttaa, sillä perustuslain muuttaminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä parlamentissa tai yksinkertaista enemmistöä, jota seuraa kansanäänestys.

Investointien rahoittamisen voimakas riippuvuus EU-varoista kannustaa hallitusta voimakkaasti noudattamaan EU:n ehtoja. Siksi pyrkimyksiä liiketoimintaympäristön parantamiseksi rakenneuudistusten, julkisen talouden vakauttamisen ja julkisten investointien avulla tulisi jatkaa. Italian on nopeutettava uudistusten toteuttamista, jos se haluaa hyötyä kaikista sille osoitetuista varoista ennen maksujen määräaikaa vuonna 2026.

Maksu

Kauppavelkakirjat (cambiali) ovat saatavilla vekselien tai velkakirjojen muodossa. Cambiali-velkakirjat on oltava maksunsaajan asianmukaisesti hyväksymiä ja paikallisesti leimattuja 12/1000 niiden arvosta, ja ne on laskettava liikkeeseen ja maksettava kyseisessä maassa. Kun ne on laskettu liikkeeseen maassa ja maksettavissa ulkomailla, niihin leimataan 9/1000, ja lopuksi leimataan maassa 6/1000, jos ne on leimattu etukäteen ulkomailla, vähimmäisarvon ollessa 0,50 €. Maksun laiminlyönnin sattuessa ne muodostavat tosiasiallisia täytäntöönpanomääräyksiä, sillä tuomioistuimet hyväksyvät ne automaattisesti velallisen vastaiseksi täytäntöönpanomääräykseksi (ezecuzione forzata).

Allekirjoitetut vekselit ovat kohtuullisen turvallinen maksuväline, mutta niitä käytetään harvoin korkean leimaveron, hieman pitkän lunastusajan sekä maksunsaajan pelon vuoksi, että riidanalaiset maksamattomat vekselit, jotka rekisteröidään ja julkaistaan kauppakamareissa, vahingoittavat hänen mainettaan.

Laskun päivämäärän ja laatimispaikan lisäksi sekkeihin, joiden summa ylittää 1 000 euroa ja jotka on tarkoitettu liikkeeseen ulkomaille, on merkittävä merkintä non trasferibile (ei siirrettävissä), sillä ne voi lunastaa vain edunsaaja. Sekkien käytön turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi pankki- tai postisekki, joka on annettu ilman valtuutusta tai jonka varat eivät riitä, johtaa sekkien laatijalle hallinnollisiin seuraamuksiin ja merkitsemiseen CAI:n (Centrale d’Allarme Interbancaria) luetteloon, mikä johtaa automaattisesti sulkemiseen maksujärjestelmän ulkopuolelle vähintään kuudeksi kuukaudeksi.

Pankkitositteet (ricevuta bancaria) eivät ole maksuvälineitä, vaan pelkästään velkojien laatimia pankkipaikkailmoituksia, jotka toimitetaan velkojan omalle pankille esitettäväksi velallisen pankille maksua varten (tositteita on saatavilla myös sähköisessä muodossa, jolloin niitä kutsutaan nimellä RI.BA elettronica).

Pankkisiirtoja käytetään laajalti (90 % maksuista Italiasta), erityisesti SWIFT-siirtoja, sillä ne lyhentävät huomattavasti käsittelyaikaa. Pankkisiirrot ovat edullinen ja turvallinen maksutapa, kun sopimuspuolet ovat luoneet keskinäisen luottamuksen.

Perintä

Ystävällinen perintä

Ystävällismielinen perintä on aina suositeltavampaa kuin oikeustoimet. Postitse lähetetyt maksuvaatimukset ja puhelimitse tehdyt muistutukset ovat varsin tehokkaita. Paikan päällä tehtävät käynnit, jotka tarjoavat mahdollisuuden palauttaa vuoropuhelu toimittajan ja asiakkaan välillä sovinnon saavuttamiseksi, voidaan suorittaa vasta, kun erityislupa on myönnetty.

Sovintoneuvotteluissa keskitytään pääoman maksamiseen sekä mahdollisiin kirjallisesti sovittuihin ja ostajan hyväksymiin viivästyskorkoihin.

Jos sopimukseen ei päästä, kaupallisiin sopimuksiin sovelletaan talous- ja valtiovarainministeriön asettamaa kuuden kuukauden korkoa, joka perustuu Euroopan keskuspankin jälleenrahoituskorkoon ja jota on korotettu kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

Oikeudenkäynnit

Jos velkojat eivät pääse sopimukseen velallistensa kanssa, oikeudenkäynnin luonne riippuu vaatimuksen perustana olevien asiakirjojen luonteesta.

Nopeutettu menettely

Vekselien (cambiali) tai sekkien perusteella velkojat voivat ryhtyä suoraan pakkotäytäntöönpanoon, joka alkaa ulosottomiehen toimittamalla maksuvaatimuksella (atto di precetto) ennen velallisen irtaimen ja kiinteän omaisuuden takavarikointia (ellei maksua ole tosiasiallisesti suoritettu määräajassa). Huutokaupasta saadut tuotot käytetään maksamattomien saatavien kattamiseen.

Velkojat voivat hakea maksumääräystä (decreto ingiuntivo), jos he pystyvät esittämään laskukopioiden lisäksi kirjallisen todisteen saatavan olemassaolosta millä tahansa tavalla tai notaarin vahvistaman tiliotteen. Vastaajalle myönnetään 40 päivän määräaika vastalauseen esittämiselle.

Vuonna 2009 käyttöön otettua tavanomaista summaarismenettelyä (procedimento sommario di cognizione) käytetään yksinkertaisissa riita-asioissa, jotka voidaan ratkaista pelkän todisteiden esittämisen perusteella. Yhden tuomarin kokoonpanossa toimiva tuomioistuin määrää istunnon osapuolten kuulemiseksi ja antaa väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisen päätöksen, jos se toteaa vaatimuksen perustelluksi; velallisella on kuitenkin 30 päivää aikaa hakea muutosta.

Tavallinen menettely

Velkojan on jätettävä vaatimus tuomioistuimelle (citazione) ja toimitettava haaste velalliselle, jonka on esitettävä vastine (comparsa di costituzione e risposta) 90 päivän kuluessa alustavassa kuulemisessa. Tämän jälkeen osapuolet toimittavat kirjalliset lausumat ja todisteet tuomioistuimelle. Jos velallinen laiminlyö vastauksen antamisen, velkojalla on oikeus pyytää tuomion antamista velallisen laiminlyönnin perusteella. Tuomioistuin myöntää yleensä oikeussuojakeinoja vahvistavien tuomioiden, perustavien tuomioiden, suoritusvelvoitteen täyttämisen ja korvausvaatimusten muodossa, mutta se ei voi määrätä korvauksia, joita osapuolet eivät ole vaatineet.

Kiistattomat vaatimukset ratkaistaan tyypillisesti neljän kuukauden kuluessa, mutta täytäntöönpanokelpoisen tuomioistuimen määräyksen saamiseen kuluva aika riippuu tuomioistuimesta. Kiistanalaiset oikeudenkäynnit kestävät keskimäärin jopa kolme vuotta.

Nykyisen siviiliprosessilain tarkoituksena on nopeuttaa menettelyjä lyhentämällä menettelyaikoja, asettamalla osapuolille tiukat määräajat todisteiden esittämiselle ja asian esittämiselle sekä ottamalla käyttöön kirjalliset todistajanlausunnot suullisten todistajanlausuntojen lisäksi.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Tuomio tulee täytäntöönpanokelpoiseksi, kun kaikki muutoksenhakukeinot on käytetty loppuun. Jos velallinen ei noudata tuomiota, tuomioistuin voi määrätä pakkotoimenpiteitä, kuten velallisen varojen takavarikointia tai velan perimistä kolmannelta osapuolelta (kolmannen osapuolen varojen takavarikointimääräys) – vaikka velan periminen jälkimmäisen vaihtoehdon avulla on yleensä kustannustehokkaampaa.

Ulkomaisissa tuomioissa EU-maassa annetuista päätöksistä voidaan hyötyä erityismenettelyistä, kuten EU:n maksumääräyksestä tai eurooppalaisesta täytäntöönpanomääräyksestä. EU:n ulkopuolisen maan tuomio on tunnustettava ja pantava täytäntöön vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että tuomion antaneen maan on oltava osapuolena kahden- tai monenvälisessä sopimuksessa Italian kanssa.

Insolvenssimenettelyt

TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLISET MENETTELYT

Vuoden 2012 lainsäädäntöuudistus antaa velalliselle mahdollisuuden hakea ennakkosovittelua. Sopimuksesta käytävät neuvottelut alkavat 60–120 päivää ennen oikeudellisen velkojen uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista. Velallinen säilyttää määräysvallan yhtiön varoihin ja toimintaan. Uudesta, etukäteen sovitusta velkajärjestelysuunnitelmasta voidaan sopia, jos sen hyväksyvät velkojat, jotka edustavat 60 prosenttia velallisyrityksen veloista.

VELANJÄRJESTELYMENETTELY

Tämä sovittelu on oikeudenkäyntimenettely, jonka avulla taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys voi ehdottaa velkojen saneeraussuunnitelmaa. Velallinen jättää tuomioistuimelle ehdotuksen, jonka mukaan se maksaa takaisin koko jäljellä olevan velan vakuudellisille velkojille. Jos tuomioistuin hyväksyy ehdotuksen, nimitetään saneerausasiamies, ja jos enemmistö maksamattomista velkojista hyväksyy ehdotuksen, tuomioistuin vahvistaa menettelyn virallisesti.

Toisaalta velkojen uudelleenjärjestelysopimuksen (accordi di ristrutturazione del debito) tarkoituksena on järjestellä velat uudelleen, jotta velallisyritys voidaan pelastaa konkurssimenettelyltä. Velallisen on toimitettava selvitys kyvystään maksaa jäljellä oleville velkojille koko velkasumma, sillä muussa tapauksessa velkojat voivat riitauttaa sopimuksen konkurssituomioistuimessa vaatimalla varmistusta siitä, että heidän saatavansa maksetaan normaalisti.

SELVITYSTOIMENPITEET

Tämän menettelyn tarkoituksena on maksaa velkojille velkojen kuittaamiseksi realisoimalla velallisen omaisuus ja jakamalla tuotto velkojille. Maksukyvyttömyystila oikeuttaa tuomioistuimen tekemään konkurssipäätöksen, vaikka maksukyvyttömyys ei johtuisikaan velallisen väärinkäytöksestä. Tuomioistuin kuulee todisteet velkojien saatavista ja nimittää selvittäjän valvomaan yhtiötä ja sen omaisuutta. Selvittäjän on realisoitava kaikki yhtiön varat ja jaettava tuotto velkojille, jotta menettely voidaan virallisesti saattaa päätökseen.

Viimeksi päivitetty: helmikuu 2026