Italia

Kasvua vauhdittavat investoinnit ja yksityinen kulutus

Italian talouden odotetaan jatkavan maltillista elpymistään vuonna 2026. Kasvua vauhdittaa jälleen pääasiassa kotimainen kysyntä. Investoinnit pysyvät vahvoina rahoitusolosuhteiden asteittaisen paranemisen ansiosta, mutta niihin vaikuttavat edelleen maailmanlaajuista kauppaympäristöä ja geopoliittista tilannetta rasittavat epävarmuustekijät. Kasvua odotetaan vauhdittavan erityisesti vuonna 2026 kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman puitteissa myönnettävien EU-varojen maksaminen, edellyttäen että hallitus onnistuu toteuttamaan ne tehokkaasti. Nämä varat tukevat rakennusalaa ja erityisesti infrastruktuuria, mikä osittain kompensoi asuntorakentamisen laskua, joka liittyy Superbonus-järjestelmän päättymiseen (vuonna 2020 käyttöön otetut tuet rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin peruskorjauksiin). Varoja on yhteensä 194 miljardia euroa, joista 72 miljardia euroa on avustuksia ja 123 miljardia euroa lainoja. Joulukuussa 2025 hyväksytyn kahdeksannen erän jälkeen Italia oli saanut 79 % kokonaissummasta, mikä oli selvästi yli Euroopan keskiarvon (60 %), mutta marraskuun 2025 loppuun mennessä vain 52 % varoista oli käytetty. Toiseksi kotitalouksien kulutus tukee kasvua, kun ostovoima vahvistuu vahvan työmarkkinatilanteen ja maltillisen inflaation ansiosta. Vuoden 2025 loppuun mennessä työttömyysaste oli laskenut 5,6 prosenttiin, eli kaikkien aikojen alimmalle tasolleen. Työehtosopimuksissa neuvotellut palkankorotukset olivat vuonna 2025 keskimäärin 3,1 %, mikä jälleen kerran ylitti inflaation ja vaikutti siten käytettävissä olevien reaalitulojen nousuun, joka on kiihtynyt vuodesta 2025 lähtien. Näistä korotuksista huolimatta reaalipalkat olivat syyskuussa 2025 edelleen 8,8 % tammikuun 2021 tasoa alempana. Vuoden 2026 talousarviossa alennettiin erityisesti tuloverotaulukon toisen veroluokan (28 000–50 000 euroa) marginaaliverokantaa 35 prosentista 33 prosenttiin sen jälkeen, kun kahden ensimmäisen veroluokan yhdistäminen oli jo vakiinnutettu vuonna 2025. Siitä huolimatta kotitalouksien säästämisaste on jatkanut nousuaan ja saavutti 14,1 % käytettävissä olevista tuloista vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä (verrattuna 11 %:n keskiarvoon vuosina 2015–2019), mikä heijastaa kulutuksen jatkuvaa hillintää. Vähittäiskaupan myyntimäärät ovat vakiintuneet noin 4 % alle pandemiaa edeltäneen tason vuoden 2023 lopusta lähtien.

Ulkomainen kysyntä piristyy hieman, mutta tämän vaikutuksen kumoo edelleen tuonnin voimakkaampi kasvu. Palveluviennin odotetaan pysyvän vilkkaana erityisesti matkailukysynnän ansiosta, joka jatkaa nousuaan, vaikkakin hitaammin kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2025 ulkomaisten matkailijoiden saapumiset matkailumajoitusliikkeisiin kasvoivat noin 1 % vuositasolla, kun kasvu oli 9 % vuonna 2024 ja 23 % vuonna 2023. Italian talous on edelleen alttiina eurooppalaisten naapurimaidensa heikolle kysynnälle ja elpymiselle, sillä yli 55 % sen tavaraviennistä suuntautuu muualle EU:hun. Lisäksi Yhdysvallat on Italian suurin kauppataseen ylijäämämaa ja sen toiseksi suurin vientimarkkina (11 % viennistä) Saksan jälkeen. Tämän seurauksena Italian teollisuussektori (jonka osuus BKT:stä on lähes 15 %) on edelleen erittäin altis Yhdysvaltojen tulleille vuoden 2025 jälkeen, jolloin tilannetta leimasivat ennakkotoimien vaikutukset. Tämä koskee erityisesti koneita ja muita tuotantohyödykkeitä, etenkin sähkölaitteita, lääkkeitä, laivanrakennusta ja autoteollisuutta, joiden osuus Yhdysvaltoihin suuntautuvasta viennistä on yhteensä yli puolet. Tavaravienti on alttiina myös Kiinan kiristyneelle kilpailulle sekä kilpailukyvyn heikkenemiselle, joka johtuu euron vahvistumisesta suhteessa dollariin.

Vähitellen etenevä julkisen talouden vakauttaminen

Julkisen talouden vakauttaminen etenee asteittain, ja sen ansiosta Italia voisi päästä vuonna 2024 käynnistetystä EU:n liiallisen alijäämän menettelystä jo vuonna 2026. Henkilökohtaisten tuloverokantojen peräkkäisistä alennuksista huolimatta verotuloja tukevat vahva työmarkkinatilanne sekä vuoden 2026 talousarviossa säädetyt rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden verojen korotukset. Julkisen talouden vakauttaminen johtuu myös Superbonus-remonttituet (lukuun ottamatta maanjäristysten koettelemia alueita) päättyessä. Vaikka tämä kannustin poistuu asteittain käytöstä, se rasittaa julkista taloutta vielä tulevina vuosina, sillä vuodesta 2024 lähtien myönnetyt verohyvitykset on haettava tasaisina erinä kymmenen vuoden aikana. Julkisen talouden vakautumiskehityksestä huolimatta Italialla on Kreikan jälkeen Euroopan toiseksi korkein julkisen velan suhde BKT:hen. Toisin kuin Kreikassa, jossa velka on pääosin julkisten velkojien hallussa, suurin osa Italian velasta (70 %) on kotimaisten tahojen hallussa, ja neljännes siitä on Italian keskuspankin hallussa.

Vaikka italialaisten pankkien tilanne on parantunut, ne ovat edelleen voimakkaasti alttiina kotimaiselle valtionvelalle, jonka osuus niiden varoista oli huhtikuussa 2025 lähes 10 % (laskua pandemian huippulukemasta, joka oli 11 %, mutta selvästi korkeampi kuin euroalueen keskiarvo, 4 %). Lisäksi pankkijärjestelmä on hyvin pääomitettu (CET1-suhde 16 %), erittäin likvidi (vakaa nettorahoitussuhde 133 %) ja sillä on vakaa omaisuussalkku (järjestämättömien lainojen osuus 2,2 % vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä). Valtio on kuitenkin altis yksityissektorin riskeille ehdollisten velkojen kautta, joiden määrä on 15 % BKT:stä ja joista valtaosa liittyy koronapandemiaan.

Ulkomaankaupan osalta energian hintojen lasku on auttanut palauttamaan Italian vaihtotaseen ylijäämän, joka oli keskeytynyt vuonna 2022 energiakriisin vuoksi. Vaihtotaseen ylijäämä jatkaa tätä myönteistä kehitystä vuonna 2026, mutta pysyy kuitenkin alle pandemiaa edeltäneen tason (vuosien 2015–2019 keskiarvo oli lähes 2,5 % BKT:sta), mikä johtuu kotimaisen kysynnän asteittaisen elpymisen vauhdittamasta tuonnin kasvusta, rakenteellisesti korkeammista energian hinnoista sekä edelleen heikosta ulkomaisesta kysynnästä. Vaikka Italia hyötyy vahvasta matkailu- ja liikennesektorista (joka liittyy pääasiassa matkailuun) ja tuottaa suhteellisen vakaata ylijäämää, sen palvelutase pysyy lievästi alijäämäisenä.

Paluu poliittiseen vakauteen

Draghin väliaikaisen hallituksen kaatumisen jälkeen heinäkuussa 2022 keskusta-oikeistolainen koalitio saavutti selvän voiton (43 % äänistä ja 237 paikkaa 400:sta alahuoneessa) syyskuussa 2022 pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa. Hallitusta johtaa Giorgia Meloni, jonka Fratelli d’Italia -puolue nousi selvästi kärkeen 26 prosentin äänimäärällä. Hänen kanssaan hallituksessa ovat mukana Forza Italia (8 % äänistä) ja Lega (9 %), jotka yhdessä varmistivat 237 paikkaa 400:sta. Pitkän, epävakaiden koalitioiden leimaaman poliittisen epävakauden jakson jälkeen Giorgia Meloni on onnistunut vakiinnuttamaan vahvan tuen Italian konservatiivisilta poliittisilta voimilta. Pääministerin suosio Italian poliittisella kentällä vahvistui kesäkuun 2024 Euroopan parlamenttivaaleissa, joissa hänen puolueensa nousi ykköseksi lähes 29 prosentin äänimäärällä, ja sen jälkeen tuli Partito Democratico (PD) 24 prosentin äänimäärällä. Hyödyntäen keskusta- ja progressiivisten puolueiden (PD ja Movimento Cinque Stelle) heikkoa vastustusta Melonin johtaman konservatiivisen koalition odotetaan pysyvän vallassa toimikautensa loppuun asti vuonna 2027. Lisäksi pääministerin odotetaan jatkavan pyrkimyksiään perustuslakiuudistukseen, joka mahdollistaisi hallituksen päämiehen suoran vaalin, huolimatta siitä, että lakiesitys hyväksyttiin jo senaatissa kesäkuussa 2024. Tällainen uudistus on vaikea toteuttaa, sillä perustuslain muuttaminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä parlamentissa tai yksinkertaista enemmistöä, jota seuraa kansanäänestys.

Investointien rahoittaminen, joka nojaa vahvasti EU-varoihin, kannustaa hallitusta voimakkaasti noudattamaan EU:n asettamia ehtoja. Siksi pyrkimyksiä liiketoimintaympäristön parantamiseksi rakenneuudistusten, julkisen talouden vakauttamisen ja julkisten investointien avulla tulisi jatkaa. Italian on nopeutettava uudistusten toteuttamista, jos se haluaa hyötyä kaikista sille osoitetuista varoista ennen maksujen erääntymistä vuonna 2026.

Maksu

Kauppavelkakirjat (cambiali) ovat saatavilla vekselien tai velkakirjojen muodossa. Cambiali-velkakirjat on hyväksyttävä asianmukaisesti maksunsaajan toimesta ja leimattava paikallisesti 12/1000 niiden arvosta, kun ne on laskettu liikkeeseen ja maksettavissa kyseisessä maassa. Kun ne on laskettu liikkeeseen maassa ja ne ovat maksettavia ulkomailla, ne leimataan 9/1000:lla, ja lopuksi ne leimataan maassa 6/1000:lla, jos ne on leimattu etukäteen ulkomailla, ja niiden vähimmäisarvo on 0,50 euroa. Maksun laiminlyönnin sattuessa ne muodostavat tosiasiallisia täytäntöönpanomääräyksiä, sillä tuomioistuimet hyväksyvät ne automaattisesti velallisen vastaiseksi täytäntöönpanomääräykseksi (ezecuzione forzata).

Allekirjoitetut vekselit ovat kohtuullisen turvallinen maksuväline, mutta niitä käytetään harvoin korkean leimaveron, hieman pitkän lunastusajan sekä maksunsaajan pelon vuoksi, että riidanalaiset maksamattomat vekselit, jotka rekisteröidään ja julkaistaan kauppakamareissa, vahingoittavat hänen mainettaan.

Liikkeeseenlaskupäivän ja -paikan lisäksi sekkeihin, joiden summa ylittää 1 000 euroa ja jotka on tarkoitettu ulkomaille, on merkittävä merkintä non trasferibile (ei siirrettävissä), sillä vain edunsaaja voi lunastaa ne. Sekkien käytön turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi pankki- tai postisekki, joka on annettu ilman valtuutusta tai jonka katetta ei ole riittävästi, johtaa sekkien kirjoittajalle hallinnollisiin seuraamuksiin ja merkitsemiseen CAI:n (Centrale d’Allarme Interbancaria) rekisteriin, mikä johtaa automaattisesti maksujärjestelmästä poissulkemiseen vähintään kuudeksi kuukaudeksi.

Pankkitositteet (ricevuta bancaria) eivät ole maksuvälineitä, vaan pelkästään velkojan laatima ilmoitus pankkipaikasta, joka toimitetaan velkojan omalle pankille esitettäväksi velallisen pankille maksua varten (tositteita on saatavilla myös sähköisessä muodossa, jolloin niitä kutsutaan nimellä RI.BA elettronica).

Pankkisiirtoja käytetään laajalti (90 % maksuista Italiasta), erityisesti SWIFT-siirtoja, sillä ne lyhentävät käsittelyaikaa huomattavasti. Pankkisiirrot ovat edullinen ja turvallinen maksutapa, kun sopimuspuolet ovat luoneet keskinäisen luottamuksen.

Perintä

Ystävällinen perintävaihe

Ystävällismielinen perintä on aina suositeltavampaa kuin oikeustoimet. Postitse lähetetyt maksuvaatimukset ja puhelimitse tehdyt maksumuistutukset ovat varsin tehokkaita. Paikan päällä tehtävät käynnit, jotka tarjoavat mahdollisuuden palauttaa vuoropuhelu toimittajan ja asiakkaan välillä sovinnon saavuttamiseksi, voidaan suorittaa vasta, kun niille on myönnetty erityislupa.

Sovintoneuvotteluissa keskitytään pääoman maksamiseen sekä mahdollisiin sopimusperusteisiin viivästyskorkoihin, joista on sovittu kirjallisesti ja jotka ostaja on hyväksynyt.

Jos sopimukseen ei päästä, kaupallisiin sopimuksiin sovelletaan talous- ja valtiovarainministeriön asettamaa kuuden kuukauden korkoa, joka perustuu Euroopan keskuspankin jälleenrahoituskorkoon ja jota on korotettu kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

Oikeudenkäynnit

Jos velkojat eivät pääse sopuun velallistensa kanssa, oikeustoimien luonne riippuu vaatimuksen perustana olevien asiakirjojen luonteesta.

Nopeutettu menettely

Vekselien (cambiali) tai sekkien perusteella velkojat voivat ryhtyä suoraan pakkotäytäntöönpanoon, joka alkaa ulosottomiehen toimittamalla maksumääräyksellä (atto di precetto) ennen velallisen irtaimen ja kiinteän omaisuuden takavarikointia (ellei maksua ole tosiasiallisesti suoritettu määräajassa). Huutokaupasta saadut tuotot käytetään maksamattomien saatavien kattamiseen.

Velkojat voivat hakea maksumääräystä (decreto ingiuntivo), jos he pystyvät esittämään laskujen kopioiden lisäksi kirjallisen todisteen saatavan olemassaolosta millä tahansa tavalla tai notaarin vahvistaman tiliotteen. Vastaajalle myönnetään 40 päivän määräaika vastalauseen esittämiselle.

Vuonna 2009 käyttöön otettua tavanomaista summaarismenettelyä (procedimento sommario di cognizione) käytetään yksinkertaisissa riita-asioissa, jotka voidaan ratkaista pelkän todisteiden esittämisen perusteella. Yhden tuomarin kokoonpanossa toimiva tuomioistuin määrää istunnon osapuolten kuulemiseksi ja antaa väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisen päätöksen, jos se toteaa vaatimuksen perustelluksi; velallisella on kuitenkin 30 päivää aikaa hakea muutosta.

Tavallinen menettely

Velkojan on jätettävä vaatimus tuomioistuimelle (citazione) ja toimitettava haaste velalliselle, jonka on esitettävä puolustuksensa (comparsa di costituzione e risposta) 90 päivän kuluessa alustavassa kuulemisessa. Tämän jälkeen osapuolet toimittavat kirjalliset lausumat ja todisteet tuomioistuimelle. Jos velallinen laiminlyö puolustuksensa esittämisen, velkojalla on oikeus pyytää tuomion antamista velallisen laiminlyönnin perusteella. Tuomioistuin myöntää yleensä oikeussuojakeinoja vahvistavien tuomioiden, perustavien tuomioiden, suoritusvelvoitteen täyttämisen ja korvausvaatimusten muodossa, mutta se ei voi määrätä korvauksia, joita osapuolet eivät ole vaatineet.

Kiistattomat vaatimukset ratkaistaan tyypillisesti neljän kuukauden kuluessa, mutta täytäntöönpanokelpoisen tuomioistuimen määräyksen saamiseen kuluva aika riippuu tuomioistuimesta. Kiistanalaiset oikeudenkäynnit kestävät keskimäärin jopa kolme vuotta.

Nykyisen siviiliprosessilain tarkoituksena on nopeuttaa menettelyjä lyhentämällä menettelyaikoja, asettamalla osapuolille tiukat määräajat todisteiden esittämiselle ja asian esittämiselle sekä ottamalla käyttöön kirjalliset todistajanlausunnot suullisten todistajanlausuntojen lisäksi.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Tuomio tulee täytäntöönpanokelpoiseksi, kun kaikki muutoksenhakukeinot on käytetty loppuun. Jos velallinen laiminlyö tuomion noudattamisen, tuomioistuin voi määrätä pakkotoimenpiteitä, kuten velallisen omaisuuden takavarikoinnin tai velan perimisen kolmannelta osapuolelta (kolmannen osapuolen varojen takavarikointimääräys) – vaikka velan periminen jälkimmäisen vaihtoehdon avulla on yleensä kustannustehokkaampaa.

Ulkomaisissa tuomioissa EU-maassa annetuista päätöksistä voidaan hyötyä erityismenettelyistä, kuten EU:n maksumääräyksestä tai eurooppalaisesta täytäntöönpanomääräyksestä. EU:n ulkopuolisen maan tuomio on tunnustettava ja pantava täytäntöön vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että tuomion antaneen maan on oltava osapuolena kahden- tai monenvälisessä sopimuksessa Italian kanssa.

Insolvenssimenettelyt

TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLISET MENETTELYT

Vuoden 2012 lainsäädäntöuudistus antaa velalliselle mahdollisuuden hakea ennakkosovittelua. Sopimuksesta käytävät neuvottelut alkavat 60–120 päivää ennen oikeudellisen velkojen uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista. Velallinen säilyttää määräysvallan yhtiön varoihin ja toimintaan. Uudesta, etukäteen sovitusta velkajärjestelysuunnitelmasta voidaan sopia, kun sitä kannattavat velkojat, jotka edustavat 60 % velallisen yrityksen veloista.

VELANJÄRJESTELYMENETTELY

Tämä sovittelu on oikeudenkäyntimenettely, jonka avulla taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys voi ehdottaa velkojen uudelleenjärjestelysuunnitelmaa. Velallinen jättää tuomioistuimelle ehdotuksen, jonka mukaan se maksaa takaisin vakuudellisille velkojille koko jäljellä olevan velan. Jos tuomioistuin hyväksyy ehdotuksen, nimitetään selvittäjä, ja jos enemmistö maksamattomista velkojista hyväksyy ehdotuksen, tuomioistuin vahvistaa menettelyn virallisesti.

Toisaalta velkojen uudelleenjärjestelysopimuksen (accordi di ristrutturazione del debito) tarkoituksena on järjestellä velat uudelleen, jotta velallisyritys voidaan pelastaa konkurssimenettelyltä. Velallisen on toimitettava selvitys kyvystään maksaa jäljellä oleville velkojille koko velkasumma, sillä muussa tapauksessa velkojat voivat riitauttaa sopimuksen konkurssituomioistuimessa vaatimalla varmistusta siitä, että heidän saatavansa maksetaan normaalisti.

SELVITYSTOIMENPITEET

Tämän menettelyn tarkoituksena on maksaa velkojille velkojen suorittamiseksi realisoimalla velallisen omaisuus ja jakamalla tuotto heille. Maksukyvyttömyystila oikeuttaa tuomioistuimen tekemään konkurssipäätöksen, vaikka maksukyvyttömyys ei johtuisi velallisen väärinkäytöksistä. Tuomioistuin kuulee todisteet velkojien saatavista ja nimittää selvittäjän valvomaan yhtiötä ja sen varallisuutta. Selvittäjän on realisoitava kaikki yhtiön varat ja jaettava tuotto velkojille, jotta menettely voidaan virallisesti saattaa päätökseen.

Viimeksi päivitetty: helmikuu 2026