Suomi
Latvia
Ruotsi
Liettua
Saksa
PuolaPaluu kasvuun vuonna 2025
Viron talouden odotetaan vihdoin palaavan kasvu-uralle vuonna 2025 sen jälkeen, kun se on kärsinyt voimakkaasti Venäjän vuonna 2022 tekemän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeisten pakotteiden ja vastapakotteiden seurauksista. Sota aiheutti häiriöitä tarjontapuolella, erityisesti venäläisen kaasuputkitoimituksen keskeytyksen, mikä nosti tuotantokustannukset ja hinnat selvästi euroalueen keskiarvoa korkeammalle ja heikensi siten maan kilpailukykyä. Elpymistä vauhdittavat yksityisen kulutuksen piristyminen sekä kysynnän elpyminen Pohjoismaiden ja Saksan vientimarkkinoilla. Työttömyyden odotetaan laskevan edelleen ja lähestyvän Euroopan unionin keskiarvoa, joka on 6 %. EKP:n rahapolitiikan keventäminen yhdessä finanssipoliittisten elvytystoimien kanssa mahdollistaa yritysten ja kotitalouksien investointien piristymisen. Eurooppalaiset rahastot tukevat julkisia investointeja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Resilience Facility) kautta (myönnetty 953 miljoonaa euroa, josta 573 miljoonaa euroa on käytettävissä elokuuhun 2026 asti), ja ne kohdistuvat energia-, liikenne-, terveys- ja puolustusaloille. Asteittainen elpyminen ei kuitenkaan riitä palauttamaan taloudellista toimintaa vuoden 2021 tasolle. Lisäksi inflaatio pysyy todennäköisesti suhteellisen korkeana, mikä johtuu Suomen ja Liettuan terminaalien kautta tuodun nesteytetyn maakaasun (LNG) hintojen noususta.
Palvelut, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) liittyvät palvelut, jatkavat kasvun vetureina ja kompensoivat näin teollisuussektorin (metallurgia, puuteollisuus, sähkölaitteet) ja rakentamisen jatkuvaa haurautta. Vaikka matkailijoiden määrä kasvaa vuonna 2024 5 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna, se jää edelleen 5 prosenttia alle sotaa edeltäneen tason, mikä johtuu pääasiassa venäläisten matkailijoiden puuttumisesta. Rail Baltica -hankkeelle myönnetty 370 miljoonan euron lisärahoitus, jonka tarkoituksena on integroida Baltian maat osaksi Euroopan rautatieverkkoa, vauhdittaa rakentamista, vahvistaa alueellista kauppaa ja parantaa rajat ylittävää liikenneyhteyttä. Baltian maiden suurimman aurinkovoimapuiston avajaiset Kirikmäessä, Pärnun maakunnassa vuoden 2024 lopussa merkitsivät käännekohtaa Viron vihreässä siirtymässä. Tämä hanke on osa kansallista strategiaa aurinkovoimakapasiteetin laajentamiseksi, jonka tavoitteena on parantaa energiavarmuutta ja tukea samalla paikallisyhteisöjä. Tämä aloite tasoittaa tietä ulkomaisille suorille sijoituksille (FDI) Viron aurinkosähköalalle, jota pidetään nyt houkuttelevana vakaiden sääntelykehyksen ja kasvavan markkinan ansiosta. Maa on asettumassa nousevaksi toimijaksi uusiutuvan energian alalla Euroopassa yhdistämällä teknologista osaamista ja ympäristösitoumusta.
Puolustuksen painostama talousarvio
Vuonna 2024 alijäämä oli maltillinen huolimatta talouden taantumasta ja Ukrainan sodan aiheuttamasta puolustusmenojen kasvusta. Alijäämän odotetaan pysyvän suunnilleen samana vuonna 2025, kun arvonlisäveroa (24 %:iin) ja tuloverokantoja korotetaan 2 % heinäkuussa 2025, mikä jälleen kerran kompensoi puolustusmenojen nousun tammikuussa 2024 tehdyn vastaavan korotuksen jälkeen. Viron ei tule olemaan vaikeuksia rahoittaa alijäämäänsä, sillä sillä on EU:n alhaisin velkasuhde. Hitaan kasvun ja hallitsevan koalition epäsuosion vuoksi on yhä todennäköisempää, että hallitus siirtyy vuonna 2025 elvyttävämpään finanssipolitiikkaan vuoden 2027 vaaleja silmällä pitäen.
Vuonna 2020 syntynyt vaihtotaseen alijäämä jatkui vuonna 2024, mikä johtui kysynnän vaisuudesta erityisesti elektroniikan, puutuotteiden ja huonekalujen osalta Pohjoismaissa. Vuodelle 2025 odotetaan tilanteen paranemista viennin elpymisen ansiosta, erityisesti palvelualalla. Liiketoimintaympäristö pysyy suotuisana, ja sitä tukevat kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri sekä ammattitaitoinen työvoima. Vuonna 2023 ulkomaiset suorat sijoitukset (FDI) kasvoivat 10 % ja nousivat 2 miljardiin euroon pääasiassa teknologia- ja teollisuusalalla, ja tämän nousutrendin odotetaan jatkuvan tulevina vuosina.
Poliittinen vakaus synkästä taloudellisesta ja geopoliittisesta tilanteesta huolimatta
Poliittinen tilanne on yleisesti ottaen vakaa: Alar Karis on toiminut presidenttinä lokakuusta 2021 lähtien ja Uudistuspuolueen (keskusta-oikeistolainen liberaalipuolue) Kristen Michal pääministerinä heinäkuusta 2024 lähtien. Michal seurasi tehtävässä Kaja Kallasta, joka erosi tullakseen EU:n ulkoasioiden korkeaksi edustajaksi. Maaliskuun 2023 vaalien jälkeen muodostettu nykyinen hallitus koostuu kolmesta puolueesta: Uudistuspuolueesta, Sosiaalidemokraattisesta puolueesta (SDE) ja liberaalipuolueesta Eesti 200. Koalitiolla on vankka enemmistö: 60 paikkaa 101:stä. Vaikka enemmistö suojaa maata poliittiselta kriisiltä, hallituksen kasvava epäsuosio maan heikon talouskehityksen vuoksi on aiheuttanut pienen poliittisen riskin, joka ei kuitenkaan ole suuri uhka. Seuraavat parlamenttivaalit on suunniteltu pidettäväksi maaliskuussa 2027, kun taas kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa 2025.
Sosiaalisella ja kansainvälisellä rintamalla Viro kohtaa haasteita, jotka liittyvät venäjänkielisen vähemmistön (25 % väestöstä) integrointiin, erityisesti venäjänkielisen opetuksen asteittaisen lakkauttamisen ja venäläisten ja valkovenäläisten kansalaisten äänioikeuden rajoittamista koskevien ehdotusten seurauksena kunnallisvaaleissa. Ulkopolitiikassa Viro pitää kiinni vakaasta linjastaan Venäjää kohtaan, tukee aktiivisesti Ukrainaa ja vahvistaa samalla omaa turvallisuuttaan Naton ja EU:n puitteissa yhdessä muiden Baltian maiden kanssa. Suhteet naapurimaihin Baltian maissa ja Pohjoismaissa ovat edelleen vahvat.