Venäjä
Kiina
Eurooppa
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
Kazakstan
Puola
TurkkiVuoden 2024 voimakas talouskasvu hidastuu vuonna 2025
Kasvu pysyy vakaana vuonna 2024, mutta hidastuu vuonna 2025, vaikka Valko-Venäjän taloustiedot ovat niukat ja epäluotettavat. Vuonna 2024 kulutus, joka on BKT:n pääasiallinen erä (73 % BKT:sta vuonna 2023), erityisesti kotitalouksien kulutus, joka muodostaa lähes puolet BKT:sta, sai tukea reaalipalkkojen merkittävästä noususta (13,3 % edellisvuodesta tammikuusta heinäkuuhun 2024, kun nousu vuonna 2023 oli 11 %), erityisesti julkisella sektorilla, joka on edelleen hallitsevassa asemassa. Kotitalouksien kulutus todennäköisesti hidastuu vuonna 2025, kun nimellispalkat kasvavat hitaammin. Kiinteän pääoman bruttoinvestoinnit (24 % vuonna 2023) pysyvät todennäköisesti vakaina. Suurin osa kiinteän pääoman investoinneista tehdään edelleen yksityisellä sektorilla, johon kuuluvat myös julkiset yritykset, joissa valtion omistusosuus on alle 50 % (52 % vuonna 2023), ja sitä seuraa tiiviisti julkinen sektori (42 %), kun taas loput tulevat ulkomaisista suorista sijoituksista, pääasiassa Venäjältä. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen jakauma pysyy suhteellisen vakaana, kun taas ulkomaisten suorien sijoitusten osuus laskee edelleen (4,5 % vuonna 2023 verrattuna 9,2 %:iin vuonna 2019). Kauppa vaikuttaa kasvuun negatiivisesti, mikä johtuu sekä Venäjän – maan ylivoimaisesti suurimman kauppakumppanin – heikentyneestä kysynnästä että Euroopan unionin edelleen voimassa olevista pakotteista. EU oli aiemmin maan toiseksi suurin kauppakumppani, ja sen osuus tavarakaupasta oli 20 % vuonna 2021.
Inflaation odotetaan pysyvän suhteellisen vakaana, kiitos hallituksen lokakuusta 2022 lähtien jatkamien hintavalvontatoimien valmistajia, maahantuojia ja vähittäiskauppiaita kohtaan. Tämän mekanismin puitteissa teollisuuden tuottajat saavat nostaa hintojaan vain taloudellisista syistä, ja päätös edellyttää ylemmän viranomaisen hyväksyntää. Tuojien ja vähittäiskauppiaiden katteille on asetettu yläraja. Tästä huolimatta inflaatio pysyy korkeana tuontirajoitusten ja paikallisen tuotannon pullonkaulojen vuoksi. Valko-Venäjän keskuspankki (NBRB) on pitänyt ohjauskorkonsa muuttumattomana 9,5 prosentissa kesäkuusta 2023 lähtien. Se toivoo voivansa vähentää dollarisointia (48 % pankkitalletuksista ja 24 % lainoista oli ulkomaan valuutassa heinäkuun 2024 lopussa) lisäämällä pankkien ulkomaan valuutan varantovaatimuksia. Tämä on osoittautunut vaikeaksi, kun otetaan huomioon Valko-Venäjän ruplaan liittyvät riskit ja ulkomaisten pankkien haluttomuus pitää hallussaan tätä valuuttaa.
Venäjän ja pakotteiden vaikutus julkiseen talouteen ja ulkoiseen tasapainoon
Vaihtotaseen odotetaan paranevan hieman vuonna 2024, ennen kuin se heikkenee jälleen vuonna 2025 Valko-Venäjän ruplan heikkouden vuoksi, mikä heijastaa Venäjän ruplan heikkoutta ja rasittaa kauppaa Venäjän kanssa. Vastauksena EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteisiin Valko-Venäjän kauppa on suuntautunut erityisesti Venäjälle, joka oli aiemmin sen tärkein kauppakumppani. Venäjän talouden heikkeneminen voi kasvattaa Valko-Venäjän kauppavajetta. Vaikka palvelukaupan taseen odotetaan pysyvän ylijäämäisenä, sitä uhkaa kauttakulkukaupan kielto, erityisesti rautatiekuljetusten osalta Kiinan ja Euroopan välillä. Maa kärsii myös EU:n pakotteista, erityisesti valkovenäläisten maantiekuljetusyritysten pääsyn kieltämisestä EU:n alueelle sekä tietotekniikkapalvelujen tuontikiellosta. Nämä kaksi sektoria muodostivat kaksi kolmasosaa palvelukaupan tasetta (vuonna 2021 vastaavasti 43 % ja 29 %), ja EU oli aiemmin Valko-Venäjän tärkein palvelukaupan kumppani (31 % vuonna 2021). Tähän lisätään IT-alan työntekijöiden ulkomaille muuttamisen vaikutus (arvioidaan 50 prosentiksi vuodesta 2022 lähtien), ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan. Primaaritulotase vaikuttaa negatiivisesti vaihtotaseeseen, koska rajat ylittävien työntekijöiden tulot laskevat naapurimaiden, erityisesti Puolan, kanssa kiristyneiden suhteiden vuoksi. Myös ulkomailla asuvien, erityisesti Venäjällä asuvien, rahalähetysten vähenemisellä on negatiivinen vaikutus.
Venäjän avustuksella Valko-Venäjä on ottanut käyttöön suunnitelman, jolla korvataan länsimaiset tuontituotteet ja lievennetään sanktioiden aiheuttamia toimitusongelmia elvyttämällä kotimaista tuotantoa. Venäjä tarjoaa apua valtionlainojen muodossa inflaatiota alhaisemmilla koroilla, ja syyskuussa 2022 hyväksyttiin 1,7 miljardin Yhdysvaltain dollarin alkurahoitus. Lisärahoitusta ohjelmalle hakevan Valko-Venäjän kanssa käydään parhaillaan uusia kahdenvälisiä neuvotteluja. Tähän mennessä 20 hanketta on käynnissä, kun taas seitsemän muuta on vielä neuvotteluvaiheessa. Vuonna 2024 hyväksyttiin suunnitelmat yhteisestä energiamarkkinasta, joka voisi tulla voimaan tammikuussa 2025. Valko-Venäjä pystyy todennäköisesti viemään ylijäämäistä sähköä Venäjälle.
Hallitus ennustaa budjettivajeen pienenevän vuonna 2024, ja tämän kehityksen jatkuvan vuonna 2025. Verotulojen odotetaan kasvavan 32 %. Kasvu johtuu tammikuussa 2024 voimaan tulleista verouudistuksista, erityisesti yritysten voittojen verokannan korotuksesta 25 prosenttiin, kun voitot ylittävät 25 miljoonaa BYN (aiemmin 20 %), sekä henkilökohtaisen tuloveron korotuksesta 25 prosenttiin yli 200 000 BYN:n tuloille, mikä korvaa aiemman 13 prosentin yhtenäisen verokannan. Nämä veronkorotukset eivät kuitenkaan riitä muuttamaan alijäämää budjettiylijäämäksi. Menoja kasvattaa lähes 14 prosentin lisäys sosiaalimenojen osalta. Julkisen sektorin palkkojen on määrä nousta 14,7 %, ja myös sosiaalietuuksien ja eläkkeiden korotuksia odotetaan. Myös puolustusmenot kasvavat. Lisäksi korkea inflaatio ja laskevat öljytulot rasittavat taloutta voimakkaasti: jalostettujen tuotteiden vienti EU:hun on kielletty, ja vienti Venäjälle tapahtuu alhaisemmilla hinnoilla.
Jäykkä hallinto ja kiistanalainen rooli Ukrainan sodassa
Vuodesta 1994 vallassa olleen presidentti Aleksandr Lukašenkon uudelleenvalinta elokuussa 2020 laukaisi suuria mielenosoituksia, joiden taustalla olivat väitteet siitä, että vaalit eivät olleet vapaat, että niitä oli manipuloitu ja että äänestysvilppiä oli tapahtunut laajamittaisesti. Viranomaisten väkivaltainen reaktio mielenosoittajia ja poliittisia vastustajia kohtaan sekä maahanmuuttokriisin lietsominen hyödyntämällä rajoja Puolan, Liettuan ja Latvian rajojen avulla, jotta afganistanilaisia, syyrialaisia ja irakilaisia maahanmuuttajia ohjattaisiin maan läpi, saivat EU:n, Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanadan määräämään useita pakotesarjoja, joista viimeisin, elokuussa 2024, kohdistui 28 uuteen henkilöön, jotka ovat vastuussa sisäisestä sortosta ja ihmisoikeusrikkomuksista Valko-Venäjällä.
Erityisesti hallintoa vastaan suunnattujen pakotteiden lisäksi sovelletaan myös muita pakotteita vastauksena Valko-Venäjän tukeen Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan, sillä Venäjä pystyi käyttämään Valko-Venäjän aluetta aloittaakseen alkuperäisen hyökkäyksensä. Nämä pakotteet kohdistuvat myös yksityishenkilöihin ja useisiin talouden aloihin, kuten pankkijärjestelmään (viiden valkovenäläisen pankin sulkeminen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle, kaupankäynnin kieltäminen NBRB:n kanssa), ja ne rajoittavat kahdenvälistä kauppaa. Näiden pakotteiden seurauksena Valko-Venäjä on vahvistanut kauppayhteyksiään Venäjän kanssa, mutta myös Keski-Aasian maiden, erityisesti Kirgisian ja Kazakstanin, kanssa kiertääkseen pakotteita. Valko-Venäjä tukee edelleen naapurimaataan Venäjää sen sodassa Ukrainaa vastaan. Vaikka Valko-Venäjän armeija ei taistele Ukrainan alueella, maa on suoraan mukana joko logistisen tuen kautta tai sijoittamalla venäläisiä sotilaita alueelleen. Helmikuun puolivälissä 2023 Lukašenko kuitenkin ilmoitti, että hän mobilisoisi joukkonsa vain siinä tapauksessa, että Ukraina hyökkäisi suoraan Valko-Venäjän kansaa vastaan. Elokuussa 2024 hän totesi, että Venäjän ja Ukrainan tulisi neuvotella konfliktin lopettamisesta, jotta se ei leviäisi Valko-Venäjälle.
Helmikuussa 2024 pidetyt parlamenttivaalit vahvistivat hallitsevan hallinnon aseman. Ensimmäistä kertaa presidentti Aleksandr Lukašenkon kannattajat asettuivat ehdolle Belaya Rus’ -puolueen nimissä, joka oli aiemmin ollut tukijärjestö, eivätkä enää itsenäisinä ehdokkaina kuten aiemmissa vaaleissa. Puolue voitti 51 edustajainhuoneen 110 paikasta, ja loput menivät muille hallitusta tukeville puolueille ja riippumattomille ehdokkaille. Myös kunnallisvaalit suosi presidentin puoluetta (12 000 äänestäjästä 3 234 kunnanvaltuutettua). Vuodelle 2025 suunnitellut presidentinvaalit johtanevat Lukašenkon valintaan seitsemännelle kaudelle.