Uusi-Seelanti

Talous elpymässä, mutta riskit vaikuttavat näkymiin

Talouskasvu elpyi vuonna 2025 sen jälkeen, kun maa oli kokenut huolestuttavan taantuman. Taloudellinen toiminta supistui 0,5 % vuonna 2024, mikä johtui tiukoista rahoitusolosuhteista, jotka vaikuttivat investointeihin ja (velkaantuneisiin) kotitalouksiin, samalla kun kaupan kehitys oli heikkoa maan tärkeimmän vientikohteen, Kiinan, heikon kasvun seurauksena. Lisäksi talven energiakriisi sai monet yritykset lopettamaan toimintansa sähköhintojen jyrkän nousun vuoksi. Samaan aikaan tuottavuus on laskenut entisestään, mikä on nostanut yksikkötyökustannuksia ja lisännyt paineita yritysten katteisiin.

Talous elpyi vuonna 2025 matkailun (noin 6 % BKT:sta) jatkuvan elpymisen sekä Uuden-Seelannin keskuspankin (RBNZ) elokuussa 2024 aloittaman rahapolitiikan keventämisen ansiosta, mikä tukee investointeja ja kotitalouksien kulutusta. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä ulkomaisten matkailijoiden määrä saavutti 94 % samana ajanjaksona ennen koronapandemiaa (vuonna 2019) vallinneesta tasosta, ja esimerkiksi viisumivaatimusten lieventämisen kaltaiset toimet tukevat matkailua entisestään. Samaan aikaan RBNZ nosti virallisen ohjauskoron (OCR) vuonna 2023 5,5 prosenttiin, mikä oli korkein taso vuodesta 2008 lähtien, mutta on sen jälkeen laskenut sitä kuusi kertaa elokuusta 2024 lähtien yhteensä 225 peruspistettä (kesäkuussa 2025). Inflaation hidastuminen ja työttömyysasteen nousu ovat johtaneet rahapolitiikan keventämiseen, kun otetaan huomioon RBNZ:n kaksoistehtävä, joka on inflaation vakauttaminen noin 2 prosentin tasolle ja kestävän työllisyyden maksimointi. Vaikka inflaatio kiihtyi 2,5 prosenttiin vuoden 25 ensimmäisellä neljänneksellä, se pysyy edelleen RBNZ:n tavoitevälin (1–3 %) sisällä, ja vaikeudet toipua taantumasta viittaavat siihen, että korkoja saatetaan laskea edelleen. Tässä tilanteessa vuonna 2024 havaittu asuntorakentamisen romahdus saattaa päättyä vuodesta 2026 lähtien, sillä alalla näkyi vakautumisen merkkejä vuoden 2025 alussa. Työvoimapula on vähentynyt (osittain nettomuuton kasvun ansiosta), ja kustannuspaineet (raaka-aineet, lainakustannukset) ovat helpottuneet. Taloudellisen toiminnan nousutrendi todennäköisesti jatkuu vuoteen 2026 asti, vaikka näkymiin liittyykin riskejä.

Kaupparajoitukset lisäävät epävarmuutta saaren talouden elpymiseen. Koska Uuden-Seelannin osuus Yhdysvaltojen kauppavajeesta on suhteellisen pieni, maalle on myönnetty vain 10 prosentin etuustulli. Koska tullit kuitenkin todennäköisesti siirtyvät Yhdysvaltojen kuluttajille, ne saattavat nostaa hintoja Yhdysvaltojen markkinoilla ja vaikuttaa siten kiwituotteiden kysyntään. Tietyt alat ovat erityisen alttiita riskeille, koska ne ovat riippuvaisia Yhdysvaltain markkinoista, etenkin maitotuotteet, liha ja viini. Lisäksi Uuden-Seelannin talouteen voi kohdistua välillisiä vaikutuksia, erityisesti maailmanlaajuisen kasvun hidastumisen vuoksi ja varsinkin Kiinan talouskasvun hidastumisen vuoksi, sillä Kiina on Yhdysvaltain jälkeen maan tärkein vientimarkkina.

Jatkuva julkisen talouden alijäämä

Vaikka verotulojen odotetaan kasvavan kesäkuussa 2026 päättyvällä vuoden 2025 talousarviolla, menojen kasvun odotetaan olevan suurempi. Tämän seurauksena tuloksesta (OBEGAL eli budjettitasapaino) ilman voittoja ja tappioita muodostuvan alijäämän odotetaan kasvavan hieman, ja hallitus ennustaa budjetin palautuvan tasapainoon vuonna 2028. Yritysten investointien vauhdittamiseksi ja tuottavuuden heikkenemisen torjumiseksi hallitus aikoo ottaa käyttöön 20 prosentin verovähennyksen uusista tuotantovälineistä (koneet, työkalut ja laitteet). Tämä vähentää potentiaalisia verotuloja, mutta muilta osin julkisen talouden kehys pysyy vakaana. Näin ollen odotettavissa olevan talouden elpymisen pitäisi laajentaa veropohjaa ja siten lisätä verotuloja. Lisäksi terveydenhuolto, infrastruktuuri, koulutus, puolustus sekä yleinen järjestys ja turvallisuus kuuluvat niihin sektoreihin, joille osoitetaan merkittävä osuus uusista menoista. Toinen keskeinen budjettitoimenpide on KiwiSaver-järjestelmään tehtävät muutokset, joiden tarkoituksena on kannustaa uusiseelantilaisia sijoittamaan elinkustannusten noustessa. Muutoksiin kuuluu työntekijöiden ja työnantajien maksuosuuksien oletusarvojen korottaminen, mikä kompensoi yli hallituksen maksuosuuden vähenemisen. Näiden muutosten pitäisi tukea paikallista taloutta, sillä KiwiSaver-rahastot sijoitetaan uusiseelantilaisiin kohteisiin.

Uuden-Seelannin vaihtotaseen alijäämä on viime vuosina supistunut, sen jälkeen kun se oli saavuttanut huippunsa vuonna 2022 maailmanlaajuisten raaka-ainehintojen jyrkän nousun seurauksena. Vaihtotaseen alijäämän supistumiskehitys jatkuu vuonna 2025. Tavarakauppavajeen pitäisi jatkaa supistumistaan, mikä johtuu raaka-aineiden hintojen odotetusta maailmanlaajuisesta laskusta, joka aiheuttaa alaspäin suuntautuvaa painetta tuontihinnoille. Lisäksi Yhdysvaltojen asettamat kaupan esteet saattavat laukaista tavarahintojen maailmanlaajuisen laskun, kun vaihtoehtoisia markkinoita etsitään. Tätä kuitenkin osittain tasapainottaa vienti, johon vaikuttaa maailmanlaajuisen kysynnän vaisuus kauppajännitteiden kiristyessä, sekä Uuden-Seelannin keskuspankin (RBNZ) rahapolitiikan keventäminen, joka on luonut valuutan heikkenemispaineita ja sitä kautta tuontihintoihin kohdistuvia nousupaineita. Samaan aikaan palvelukaupan alijäämän pitäisi edelleen supistua ja se saattaisi jopa muuttua ylijäämäksi saapuvan matkailun elpymisen ansiosta. Vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan perinteisesti rahoitus- ja pääomavirroilla, jotka koostuvat sekä suorista että salkkuinvestoinneista. Myös valuuttavarannot, jotka vastasivat noin neljän kuukauden tuontia vuonna 2024, voivat osaltaan myötävaikuttaa rahoitukseen. Kansainvälisten valuuttavarantojen mahdolliseen ehtymiseen liittyvät riskit ovat rajalliset, sillä maan ulkomainen velka (86 % BKT:sta, josta valtionvelan osuus on 45 % BKT:sta) on pääosin paikallisessa valuutassa.

Politiikka kääntyy oikealle

Lokakuussa 2023 pidetyissä vaaleissa Christopher Luxonin johtama Kansallispuolue saavutti suhteellisen voiton keräämällä 38,1 % äänistä. Kansallispuolue sai vain 48 paikkaa yhteensä 123:sta, joten se ei pystynyt hallitsemaan yksin ja muodosti koalition ACT-puolueen (11 paikkaa) ja New Zealand First -puolueen (8 paikkaa) kanssa. Oikeiston valtaannousu merkitsee merkittävää käännekohtaa maan politiikassa ja päättää vasemmistolaisen työväenpuolueen kuusivuotisen hallituskauden. Hallitseva koalitio pyrkii kumoamaan monia työväenpuolueen politiikkoja, mukaan lukien maorien etuoikeudet ja oikeudet, edistykselliset yhteiskunnalliset uudistukset sekä ympäristösäännökset.

Diplomaattisella rintamalla Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu asettaa haasteita Uudelle-Seelannille. Washington on pitkäaikainen diplomaattinen ja turvallisuusliittolainen. Toisaalta Peking on ylivoimaisesti Uuden-Seelannin viennin suurin kohdemarkkina. Pyrkiessään ylläpitämään hyviä suhteita molempiin maihin entinen pääministeri Hipkins vieraili Kiinassa kesäkuussa 2023. Uuden koalition alaisuudessa geopoliittinen suuntautuminen on kuitenkin siirtynyt kohti tiiviimpiä suhteita länsimaisiin liittolaisiin (Five Eyes -liittouma ja AUKUS). Lisäksi Uuden-Seelannin First -puolueen johtajan ja Pekingin arvostelijan Winston Petersin nimittäminen ulkoministeriksi saattaa jäähdyttää maiden välisiä suhteita.

Maksut

Uudessa-Seelannissa käytetyimmät maksutavat ovat kortit (pankki- ja luottokortit) sekä sähköiset luotto- tai veloitusmaksut (suoraveloitukset ja hyvitykset, automaattiset laskunmaksut ja sähköiset tilisiirrot). Kontaktittomien maksujen, matkapuhelinsovellusten ja internetin kautta suoritettavien maksujen käyttö on kasvanut nopeasti. Vaikka käteinen on edelleen tärkeä maksuväline, sen käyttö on vähentynyt merkittävästi, ja sekkien käyttö puolittui vuosina 2013–2016. Pankkisiirrot ja SWIFT-pankkisiirrot ovat yleisimmin käytettyjä maksutapoja kotimaisissa ja kansainvälisissä maksutapahtumissa. Suurin osa Uuden-Seelannin pankeista on liitetty SWIFT-verkkoon.

Perintä

0

Perintäprosessi alkaa yleensä maksukehotuskirjeen toimittamisella, jossa velkoja ilmoittaa velalliselle tämän maksuvelvoitteista (mukaan lukien mahdolliset sopimuksen mukaiset korot) sekä maksun suorittamiselle asetetusta määräajasta.

YHTEENVETOISET OIKEUSMENETTELYT

Jos velkoja ei saa maksua maksuvaatimuskirjeen lähettämisen jälkeen, seuraava mahdollinen vaihe on käynnistää summaariset tuomioistuinkäsittelyt. Tämä menettely on tarkoitettu tilanteisiin, joissa velallisella ei ole puolustusta vaatimusta vastaan. Hakemus voidaan jättää käräjäoikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen riippuen vaatimuksen arvosta. Käräjäoikeudella on toimivalta käsitellä vaatimuksia, joiden arvo on enintään 350 000 NZD, ja korkein oikeus käsittelee yleensä vaatimuksia, joiden arvo ylittää 350 000 NZD. Hakemuksen yhteydessä on toimitettava kannekirjelmä, menettelyilmoitus, hakemus summaarisen tuomion antamiseksi sekä velkojan (tai jos kyseessä on yritys, henkilön, jolla on henkilökohtainen tieto tosiseikoista ja joka on valtuutettu toimittamaan valaehtoinen todistus yrityksen puolesta) antama valaehtoinen todistus, jossa esitetään vaatimuksen tosiseikat. Yksinkertaistettu tuomio käsittää yleensä noin yhden päivän kestävän kuulemistilaisuuden (jos velallinen esittää puolustuksen), jossa todisteet esitetään valaehtoisen todistuksen muodossa ilman todistajia. Jos hakemus hyväksytään, tuomioistuin voi antaa tuomion velkojan eduksi. Jos hakemusta ei kiistetä, tuomio voidaan antaa velallisen poissa ollessa velkojan eduksi ilman täysimittaista kuulemista, vaikka asian käsittelyä varten onkin ilmestyttävä tuomioistuimeen. Jos vastaaja pystyy esittämään perustellun puolustuksen, tuomioistuin voi hylätä summaarisen tuomion ja määrätä asian käsiteltäväksi tavanomaisessa menettelyssä.

TAVALLINEN OIKEUDENKÄYNTI

Tavallista menettelyä käytetään silloin, kun summaarisesta tuomiosta ei voida päättää, koska velallinen on esittänyt perustellun puolustuksen, tai jos summaarisesta tuomiosta ei myönnetä. Tavallinen menettely aloitetaan jättämällä menettelyilmoitus ja kannekirjelmä. Vaatimuksen arvosta riippuen (kuten edellä on kuvattu) nämä menettelyt voidaan käydä käräjäoikeudessa tai ylioikeudessa. Toisin kuin pikatuomio, tavanomaisessa riita-asiassa voi menettelyn luonteesta riippuen olla mukana lisämenettelyjä, kuten todisteiden esittämistä, todisteiden kuulemista ja väliaikaisia hakemuksia tai todisteiden esittämistä koskevien kirjelmien toimittamista.

VALITUKSET

Korkein oikeus ratkaisee käräjäoikeuden päätöksistä tehdyt valitukset. Valitustuomioistuimella on toimivalta käsitellä korkeimmasta tuomioistuimesta tehdyt valitukset. Valitukset rajoittuvat yleensä pelkästään oikeudellisiin kysymyksiin. Valitukset Uuden-Seelannin korkeimpaan valitustuomioistuimeen, korkeimpaan oikeuteen, voidaan käsitellä vain kyseisen tuomioistuimen luvalla. Lupa myönnetään, jos korkein oikeus katsoo, että valituksen käsittely on oikeudenmukaisuuden kannalta välttämätöntä.

0

Oikeuspäätöksen täytäntöönpano

Jos tuomioistuin antaa velkojalle myönteisen tuomion, valitusoikeutta ei ole tai kaikki valitusmahdollisuudet on käytetty loppuun, velkoja voi hakea korkeimmalta tuomioistuimelta tai käräjäoikeudelta (edellä kuvatun vaateen arvon mukaan) täytäntöönpanotoimenpiteitä. Tämä voi sisältää pidätyksen velallisen palkasta tai etuuksista (jos velallinen on yksityishenkilö), omaisuuden takavarikoinnin, kolmannen osapuolen varojen takavarikoinnin tai velallisen omaisuuteen kohdistuvan panttioikeuden asettamisen. Ulkomaiset tuomiot on ensin tunnustettava tuomioistuimessa vuoden 1934 tuomioiden vastavuoroista täytäntöönpanoa koskevan lain (Reciprocal Enforcement of Judgments Act 1934) tai common law -oikeuden nojalla.

Maksukyvyttömyysmenettelyt

KONKURSSI

Jos velkoja ei saa maksua saatuaan tuomion velallista vastaan ja velallinen on yksityishenkilö, velkoja voi antaa velalliselle konkurssi-ilmoituksen. Jos velallinen laiminlyö konkurssi-ilmoituksen noudattamisen, laki katsoo sen konkurssirikokseksi.

LAINMUKAINEN MAKSUVÄLITYSPYYNTÖ

Jos velallinen ei suorita maksua maksuvaatimuskirjeen mukaisesti ja velallinen on yritys, velkoja voi seuraavaksi laatia ja toimittaa lakisääteisen maksuvaatimuksen maksamattomasta velasta. Tätä voidaan käyttää vaihtoehtona pikatuomiolle tai tavanomaiselle menettelylle. Lakisääteinen maksuvaatimus voidaan antaa vain, jos velasta ei ole merkittävää riitaa. Kun lakisääteinen maksuvaatimus on toimitettu velalliselle, velallisella on 15 työpäivää aikaa maksaa velka tai sopia velkojan hyväksymästä maksujärjestelystä. Jos velallisyritys ei suorita maksua lakisääteisen maksuvaatimuksen mukaisesti, velkojalla on vielä 30 työpäivää aikaa käynnistää velallisyritystä koskeva selvitystila, käyttäen lakisääteisen maksuvaatimuksen noudattamatta jättämistä todisteena velallisen kyvyttömyydestä maksaa erääntyneitä velkojaan. Velallinen yritys voi kuitenkin hakea lakisääteisen maksuvaatimuksen kumoamista 10 työpäivän kuluessa sen tiedoksiannosta. Tuomioistuin voi kumota lakisääteisen maksuvaatimuksen, jos velan erääntymisestä on merkittävä riita, jos velallisyrityksellä on vastakanne, kuittaus tai vastavaatimus tai jos siihen on muita riittäviä perusteita.

SELVITYSTILA

Selvitystila tarkoittaa velallisyrityksen varojen realisointia ja jakamista, kun yritys on maksukyvytön tai ei odota jatkavansa liiketoimintaansa. Yritykselle nimitetään selvittäjä, joka ottaa yrityksen johdon haltuunsa, realisoi sen varat, maksaa velkojat ja jakaa jäljelle jäävän osan osakkeenomistajille.

VELKOJIEN SOPIMUS

Velkojien sovittelulla voi olla kaksi muotoa: joko velallisen ja velkojan välinen epävirallinen sopimus tai vuoden 1993 osakeyhtiölain mukainen virallinen velkojien sovittelu. Virallinen velkojien sovinto on velallisen yrityksen ja sen velkojan tai velkojien välinen sitova sopimus velkojen maksamisesta, jonka ehdot ovat lievempiä kuin velkojien tiukat lakisääteiset oikeudet. Sovinto voi sisältää maksujen jaksottamista, maksujen lykkäystä tai pienemmän summan hyväksymistä velan täydeksi ja lopulliseksi suorittamiseksi. Kun velkojien sovinto on hyväksytty vaaditulla velkojien enemmistöllä tai tuomioistuimessa, sovinto sitoo kaikkia velkojia. Vastaava menettely on olemassa yksityishenkilöille vuoden 2006 maksukyvyttömyyslain nojalla.

VAPAAEHTOINEN HALLINTO

Velallinen yritys voi hakeutua vapaaehtoiseen selvitystilaan yrittääkseen maksimoida maksukyvyttömän yrityksen toiminnan jatkumisen mahdollisuudet tai, jos se ei ole mahdollista, tarjotakseen velkojille paremman tuoton kuin välitön selvitystila. Se täydentää olemassa olevaa velkojien sovintomenettelyä vaihtoehtona selvitystilalle asettamalla moratorion, jonka aikana velkojat eivät voi ryhtyä toimenpiteisiin velkojensa perimiseksi.

Viimeksi päivitetty: kesäkuu 2025