Unkari

Eurooppalaisten varojen jäädyttäminen haittaa edelleen voimakkaasti kasvua

Kasvu pysyy suhteellisen heikkona vuonna 2026, mutta sen odotetaan paranevan verrattuna edellisiin kolmeen vuoteen, jolloin talous oli lähes pysähdyksissä. Tärkein syy on yli 20 miljardin euron eurooppalaisten varojen pitkäaikainen jäädyttäminen, joka johtuu korjaamattomista institutionaalisista ja hallinnollisista ongelmista ja joka rasittaa edelleen voimakkaasti julkisia investointeja. Tästä summasta lähes 10 miljardia euroa koronakriisin jälkeisestä elvytysrahastosta (RRF – Recovery and Resilience Facility) vanhenee elokuun 2026 lopussa. Vaakalaudalla on myös noin 8 miljardia euroa koheesiorahastoista, joiden määräaika päättyy vuoden 2027 lopussa, mukaan lukien 2 miljardia euroa, jotka on menetetty pysyvästi, koska niitä ei käytetty. Lisäksi EU:n edullinen rahoitusohjelma SAFE (”Security Action for Europe”), joka on tarkoitettu pääasiassa puolustusmenoihin, voisi myöntää Unkarille jopa 17 miljardia euroa, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty. Siitä huolimatta huhtikuussa 2026 valtaan noussut Eurooppa-myönteinen hallitus on myönteinen kehitys, joka saattaa nopeuttaa näiden varojen asteittaista ja osittaista vapauttamista tulevina kuukausina. Kesäkuun alussa päästiin sopimukseen Euroopan komission kanssa 16,4 miljardin euron aiemmin jäädytettyjen varojen vapauttamisesta vastineeksi sitoumuksista korruption torjuntaan ja hallinnon uudistuksiin. Yksityisiä investointeja jarruttavat edelleen pitkään korkeina pysyneet ohjauskorot (6,25 % toukokuussa 2026), huolimatta inflaation jyrkästä hidastumisesta (1,8 % vuosi-vuodelta maaliskuussa 2026), joka on tällä hetkellä ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen Unkarin keskuspankin tavoitteen (2–4 %) alapuolella. Lähi-idän konflikti, joka on nostanut Brent-öljyn hinnan maaliskuusta lähtien noin 100 Yhdysvaltain dollariin (noin +40 %), on kuitenkin rajoittanut korkojen laskun näkymiä vuonna 2026 ja ruokkii inflaatioriskejä. Samaan aikaan Aasian investoinnit pysyvät keskeisenä tukilähteenä. Unkari on vähitellen vakiinnuttanut asemansa yhtenä Keski-Euroopan tärkeimmistä kiinalaisista teollisuuskeskittymistä, erityisesti akkujen ja sähköajoneuvojen alalla. BYD siirsi Euroopan pääkonttorinsa Alankomaista Budapestiin toukokuussa 2025. CATL:n hankkeet Debrecenissä sekä BYD:n investoinnit tukevat todennäköisesti edelleen teollisuusinvestointeja vuonna 2026

Vienti, jonka osuus BKT:stä on lähes 80 %, keskittyy edelleen voimakkaasti Saksaan ja muuhun euroalueeseen, mikä tekee Unkarin taloudesta erityisen herkän heikolle eurooppalaiselle kysynnälle ja globaalien toimitusketjujen häiriöille. Pelkästään autoteollisuus edustaa lähes kolmasosaa kokonaisviennistä tilanteessa, jossa alueellinen integraatio naapurimaiden kanssa, jotka ovat myös erikoistuneet tähän teollisuudenalaan (Slovakia, Tšekki ja Romania), on vahvaa. Heinäkuussa 2025 tehdyn kahdenvälisen sopimuksen mukaisesti Yhdysvaltojen autotulleiksi vahvistettiin 15 %

Vuosi 2026 oli myös parlamenttivaalien vuosi, mikä tuki talouden toimintaa ensimmäisellä neljänneksellä useiden kotitalouksille suotuisien finanssipoliittisten toimenpiteiden (veronalennukset, energian hintojen ylärajat ja poikkeukselliset tulotukitoimenpiteet kotitalouksille) kautta. Yksityinen kulutus pysyy siten tärkeimpänä kasvun veturina, jota tukee edelleen suhteellisen vahva työmarkkinatilanne: nimellispalkat nousivat maaliskuussa 2026 edellisvuodesta 9,1 % ja työttömyysaste pysyi 4,7 %:ssa

Kaksoisvajeet ovat edelleen kovassa paineessa

Julkisen talouden alijäämä pysyy vuonna 2026 erittäin suurena, mutta on kuitenkin pienempi kuin vuonna 2025, mikä johtuu Fidesz-puolueen vaaleja edeltävistä toimenpiteistä sekä tulevan TISZA-puolueen erittäin rajallisesta finanssipoliittisesta liikkumavaraa. Huolimatta uskottavammasta suhtautumisestaan julkisen talouden vakauttamiseen uuden hallituksen odotetaan säilyttävän suurimman osan kotitalouksille suunnatuista tukitoimenpiteistä: perheverovähennysten kaksinkertaistamisen, äideille myönnettävät verovapautukset, 13. kuukauden eläkkeen, minimipalkan korotukset sekä energiatukien jatkamisen. Pankkeihin, televiestintään ja ilmailuun kohdistuvat väliaikaiset verot sekä kulutuksen vahvistumisen aiheuttama verotulojen elpyminen eivät kompensoi menojen kasvua lainkaan tai vain marginaalisesti. Julkinen velka pysyy siten korkeana, ja sen kehitys riippuu suurelta osin EU-varojen vapautumisesta. Euroopan komissio ennusti jo 5,2 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen vuonna 2026, kun taas TISZA arvioi luvun olevan lähempänä 6,8 prosenttia. Oma arviomme sijoittuu suunnilleen näiden välille.

Vaihtotase heikkenee vuonna 2026 johtuen jatkuvasti vaimeasta eurooppalaisesta kysynnästä, heikosta kokonaisviennistä – erityisesti autoteollisuudessa – sekä energia-tuontiin kohdistuvasta uudesta paineesta Lähi-idän jatkuvien jännitteiden vuoksi. Matkailun, maantiekuljetusten ja yrityspalvelujen tukema palveluylijäämä kuitenkin kompensoi edelleen osittain tavarakaupan heikkenemistä. Unkari on edelleen alttiina forintin kurssivaihteluille, vaikka uuden hallituksen astuminen virkaan on parantanut merkittävästi markkinatunnelmaa ja johtanut valuutan voimakkaaseen vahvistumiseen vuoden alusta lähtien: kurssi on noussut maaliskuun lähes 400 HUF/EUR:sta noin 356:een toukokuun alussa. Tämä parannus on kuitenkin edelleen hauras: viivästykset EU-varojen vapauttamisessa tai julkisen talouden sääntöjen noudattamatta jättäminen voisivat nopeasti sytyttää uudelleen valuuttapaineet ja ulkoiset rahoituskustannukset. Ulkomaisen velan korkea taso (78 % BKT:stä vuonna 2025), joka liittyy sekä ulkomaisiin suoriin sijoituksiin että julkiseen rahoitukseen, tekee Unkarista edelleen alttiin ulkoisille häiriöille huolimatta ulkomaanvaluutassa määräisen julkisen velan osuuden asteittaisesta pienenemisestä (tällä hetkellä noin 30 %, kun se kymmenen vuotta sitten oli 50 %).

Merkittävä poliittinen käännekohta uuden TISZA-puolueen valinnan myötä

TISZA-puolueen (keskusta-oikeisto) murskavoitto huhtikuun 2026 parlamenttivaaleissa merkitsee Unkarin merkittävintä poliittista käännettä sen jälkeen, kun Viktor Orbán palasi valtaan vuonna 2010. Péter Magyarin puolue voitti 199 paikasta 141, kun taas Viktor Orbánin FIDESZ-puolue sai 52 paikkaa ja Mi Hazánk (Kotimaamme) 6 paikkaa, mikä ylitti selvästi perustuslain ja keskeisten lakien muuttamiseen vaadittavan kahden kolmasosan enemmistön. Tämä ylivoimainen enemmistö antaa uudelle hallitukselle institutionaaliset keinot purkaa asteittain ne Fideszin viimeisten viidentoista vuoden aikana rakentamat poliittisen ja institutionaalisen rakenteen osat, joita eurooppalaiset instituutiot ovat eniten kritisoineet. Pelkän hallituksenvaihdoksen lisäksi haasteena onkin Unkarin valtiorakenteen uudistaminen, erityisesti korruption torjuminen ja valtion resurssien hallinnan palauttaminen. Tähän sisältyy oikeusjärjestelmän, valvontaviranomaisten, julkisen median sekä julkisen talouden valvontamekanismien uudistaminen. Tämä siirtymä voi kuitenkin nopeasti aiheuttaa merkittäviä institutionaalisia ja poliittisia jännitteitä. Merkittävä osa hallinnosta, nimellisesti riippumattomista viranomaisista ja talouden toimijoista on edelleen tiiviisti sidoksissa Orbánin aikakaudella luotuihin verkostoihin, mikä lisää esteiden, konfliktien ja jatkuvan polarisaation riskiä huolimatta TISZA-liiton suuresta vaalivoitosta. Lisäksi TISZA-liitolla ei ole hallintokokemusta, ja se joutuu todennäköisesti kohtaamaan henkilöstöpulaa

Euroopan tasolla uuden hallituksen odotetaan omaksuvan selvästi pragmaattisemman ja eurooppamyönteisemmän linjan, jotta jäädytettyjen varojen vapauttaminen saataisiin nopeutettua, mikä on tullut sekä taloudelliseksi että poliittiseksi välttämättömyydeksi. Unkari pyrkii vähentämään eristyneisyyttään unionin suhteen ja palauttamaan uskottavuutensa kansainvälisten sijoittajien silmissä useiden vuosien jännitteiden jälkeen, joita on ollut Brysselin kanssa oikeusvaltion periaatteista ja julkisten varojen hallinnasta. Tätä uudelleensuuntautumista rajoittavat kuitenkin useat rakenteelliset tekijät, nimittäin voimakas energiariippuvuus Venäjästä, kiinalaisten investointien kasvava painoarvo Unkarin teollisuudessa sekä TISZA:n tarve säilyttää osa konservatiivisesta ja suverenistisesta äänestäjäkunnastaan. Hallituksen on siksi pidettävä yllä herkkää tasapainoa EU:n linjojen noudattamisen ja geopoliittisen pragmaattisuuden välillä.

Viimeksi päivitetty: kesäkuu 2026