Unkari

Lama vuonna 2024, mutta mahdollisuuksia vuodelle 2025

Vuonna 2024 Unkari seurasi vuoden 2023 taantumatrendiä, jota vauhdittivat sekä rakenteelliset että suhdanneperäiset tekijät. Kotitalouksien kulutus, jonka osuus BKT:stä on 50 %, kärsi ostovoiman heikkenemisestä huolimatta merkittävästä inflaation hidastumisesta. Inflaatio oli huipussaan yli 25 % vuoden 2023 alussa, mutta on hidastunut selvästi elintarvike- ja energianhintojen jyrkän laskun seurauksena. Tehokkaan rahapolitiikan ansiosta inflaatio on palannut tammikuusta 2024 lähtien Unkarin keskuspankin (HNB) asettaman +3 % ± 1 -tavoitevälin yläpuolelle – se oli 3,2 % lokakuussa 2024 – ja sen odotetaan pysyvän siellä vuoden 2025 loppuun asti. Vuoden 2022 lopun ennätyksellisen korkean 13 prosentin korkotason jälkeen HNB aloitti korkojen laskusyklin lokakuussa 2023. Se keskeytti laskun vuoden 2024 toisella puoliskolla ja piti korkotason 6,5 prosentissa. Rahapolitiikan keventäminen voi edetä hitaasti vuonna 2025, sillä palvelualojen inflaatio pysyy korkealla, työvoimakustannukset jatkavat nousuaan ja forint heikkenee edelleen. Vaikka palkat ovat jatkaneet nousuaan kireän työmarkkinatilanteen vuoksi (12,5 % edellisvuodesta lokakuussa 2024), tämä nousu ei ole kompensoinut korkeaa inflaatiota. Kotitaloudet ovat edelleen varovaisia ja pitävät kulutustaan tiukasti kurissa.

Investointeja ovat puolestaan haitanneet ennätyksellisen korkeat korot ja epävarmuus Euroopan unionin rahoituksen saannista. Kun 21 miljardia euroa on jäädytetty, Unkarin vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat pysähtyneet, kun taas oikeusvaltioperiaatteesta johtuvat jännitteet EU:n kanssa heikentävät yksityisten sijoittajien luottamusta ja pahentavat budjettipaineita. Viktor Orbánin kiistanalaiset aloitteet, erityisesti Moskovan ja Pekingin vierailujen jälkeen, ovat syventäneet kuilua Brysselin kanssa. Teollisuudessa (25 % BKT:stä) tuotanto on jatkanut laskuaan vuodesta 2023 lähtien. Lasku kiihtyi vuonna 2024 ja saavutti syyskuussa merkittävän 7,9 prosentin pudotuksen, mikä merkitsi viidettä peräkkäistä supistumiskuukautta. Teollisuustuotanto, erityisesti sähkölaitteiden ja autojen valmistus, on kärsinyt erityisen paljon Venäjään kohdistettujen EU:n pakotteiden aiheuttamista energia- ja kaupparajoituksista. Vuonna 2021 95 % Unkarissa kulutetusta kaasusta tuli Venäjältä. Vuoden 2024 lopussa riippuvuus on edelleen korkea, noin kaksi kolmasosaa, mikä altistaa maan geopoliittisille haavoittuvuuksille ja hintavaihteluille. Gazpromin kanssa tehty sopimus kaasun kauttakulusta Ukrainan kautta päättyy 1. tammikuuta 2025. Myös rakennusalan investoinnit ovat kärsineet. Vuonna 2023 5,6 % supistuneen rakentamisen elpyminen johtuu rahapolitiikan keventämisestä, kiinalaisista uusinvestoinneista sekä deflaatiovaiheessa olevista kustannuksista. Työvoimakustannukset ovat kuitenkin edelleen korkeat.

Lisäksi viennin rakenne – jonka osuus BKT:stä on 80 % ja josta autoteollisuuden osuus on hieman alle kolmannes – on voimakkaasti keskittynyt Saksaan ja muuhun euroalueeseen, mikä tekee Unkarin taloudesta herkän Euroopan heikolle kysynnälle ja toimitusketjun häiriöille. Vastauksena näihin haasteisiin Unkari keskittyy talouskumppaneidensa monipuolistamiseen houkuttelemalla maahan mittavia kiinalaisia investointeja. Vuonna 2023 Kiinan osuus maan ulkomaisista investoinneista oli lähes kolme neljäsosaa, ja ne kohdistuivat suuriin hankkeisiin, kuten CATL:n akkutehtaaseen Debrecenissä (7,3 miljardia euroa) ja BYD:n sähköautotehtaaseen Szegedissä. Nämä hankkeet voisivat vähentää taloudellista riippuvuutta Euroopasta, mutta niiden menestys riippuu sopivan infrastruktuurin kehittämisestä ja pätevän työvoiman varmistamisesta näiden strategisten hankkeiden tukemiseksi. Kun otetaan huomioon Unkarin kasvun hidastuminen, joka johtuu kauppakumppaneiden toiminnan vain vähäisestä elpymisestä sekä epävarmuudesta EU-rahoituksen saannista, maan talouden elpyminen pysyy todennäköisesti vaatimattomana vuonna 2025 eikä välttämättä kiihty ennen vuoden toista puoliskoa. Unkarin tärkein kauppakumppani Saksa näyttää olevan matkalla kohti lievää elpymistä erityisesti autoteollisuudessa, jonka kanssa Unkarin kauppa on erityisen merkittävää ja joka edustaa neljännestä kokonaisviennistä. Lisäksi Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti kauppatullien käyttöönoton myötä. Toisaalta Kiinan mittavien investointien virta voisi kompensoida näitä haasteita.

Talousarvion vakauttaminen jatkuu

Covid-19-kriisi keskeytti kahdeksan vuotta kestäneen julkisen talouden vakauttamisen ja teki julkistaloudesta jälleen huolenaiheen. Vaikka alijäämä on hieman pienempi kuin vuonna 2023, se on edelleen erityisen suuri ja ylittää EU:n asettaman raja-arvon. Pandemian käynnistämä ja kalliiden tukitoimien pahentama tilanne heikentää edelleen julkisen talouden tasapainoa. Menojen hillitsemispyrkimyksiä ovat haitanneet energiatukia, taantuman aikana annettu talousapu sekä vuonna 2026 pidettävien parlamenttivaalien lähestyminen. Huolimatta joistakin tulojen lisäämiseen tähtäävistä aloitteista, kuten energia-, pankki-, televiestintä- ja ilmailualoille kohdistetuista väliaikaisista veroista, nämä tulot eivät riitä kattamaan alijäämien suuruutta eivätkä varmistamaan kestävää vakauttamista. Inflaation hallinnan ja ostovoiman paranemisen tukeman kotimaisen kulutuksen asteittainen elpyminen odotetaan vauhdittavan verotulojen kasvua vuonna 2025. Tätä vauhtia voisi vahvistaa entisestään teollisuustuotannon vakiintuminen, erityisesti strategisilla aloilla, kuten autoteollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa, jotka ovat hyötyneet viimeaikaisista ulkomaisista investoinneista. Lisäksi julkisten menojen parempi hallinta, jossa keskitytään energiatukien vähentämiseen ja resurssien tehokkaampaan kohdentamiseen, voisi auttaa lieventämään julkisen talouden paineita. Jos näihin ponnisteluihin liittyy EU-varojen vapauttaminen, hallitus saattaa onnistua saavuttamaan vahvan julkisen talouden vakauttamisen ja saamaan aikaan kestävän talouden elpymisen.

Ulkopolitiikan osalta forintin heikkeneminen, joka on nostanut tuonti- ja ulkomaanvelan hoitokustannuksia, sekä autoteollisuuden viennin vaisuus ovat rasittaneet vaihtotaseita. Tilannetta on tasapainottanut pienentynyt energian tuontilasku. Lisäksi matkailuala elpyi voimakkaasti vuonna 2024 ja kasvatti merkittävästi palvelujen ylijäämää, joka nousi 11 % vuoteen 2023 verrattuna. Kasvua vauhdittivat pääasiassa ulkomaiset matkailijat, ja Budapestin osuus matkailutoiminnasta oli 40 %. Hallitus tukee aktiivisesti tätä strategista sektoria, jonka osuus BKT:stä on 6,2 % ja joka työllistää lähes 400 000 ihmistä. Unkarin riippuvuus ulkomaisista suorista sijoituksista (FDI), pääasiassa Aasiasta, sekä näihin sijoituksiin ja valtionvelkaan liittyvä korkea ulkomaanvelka korostavat maan aseman haavoittuvuutta. Valuuttavarantojen paraneminen tarjoaa jonkin verran lyhytaikaista turvaa, mutta se ei poista huolta haavoittuvuudesta ulkoisille häiriöille. Lisäksi Unkari on vähentänyt ulkomaanvaluutassa määräisen julkisen velan osuuden 29 prosenttiin syyskuussa 2024, kun se vuonna 2011 oli vielä 50 prosenttia.

Fideszin täydellinen valta-asema on heikentymässä

Poliittista tilannetta leimaavat edelleen kasvavat jännitteet sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Viktor Orbánin hallitus, jota johtaa oikeistopopulistinen ja kansalliskonservatiivinen Fidesz-Unkarin kansalaisliitto (Fidesz) -puolue, on hallinnut poliittista kenttää vuodesta 2010 lähtien, mutta sen ylivaltaa haastetaan yhä voimakkaammin. Lokakuun 2024 kunnallisvaaleissa oppositio, jota johti Péter Magyarin johtama maltillinen keskusta-oikeistolainen Tisza-puolue, teki merkittäviä läpimurtoja suurkaupungeissa, mutta maaseudulla menestys oli vähäisempää. Tisza-puolue profiloituu ”kolmanneksi poliittiseksi voimaksi”, jonka tavoitteena on yhdistää unkarilaisia laajalta poliittiselta spektriltä ja palauttaa demokraattiset normit.

Budapestin ja Brysselin väliset suhteet ovat edelleen kireät, sillä Bryssel kritisoi Fideszin politiikkaa, erityisesti oikeusvaltioperiaatetta heikentäviä toimia, ja rajoittaa EU-rahoitusta. Unkarin EU-neuvoston puheenjohtajakausi vuoden 2024 toisella puoliskolla ei juurikaan lieventänyt näitä jännitteitä. Vallanjakojärjestelmän puuttuminen, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden heikkeneminen ja julkisten varojen hallinnoinnin läpinäkyvyyden puute ovat heikentäneet sijoittajien luottamusta jossain määrin. Alueellisesti erot ovat edelleen merkittävä haaste. Kun Budapest ja muut suuret kaupungit hyötyvät vahvasta taloudesta, maaseutualueet kamppailevat korkean työttömyyden, kasvavien eriarvoisuuksien ja rajallisen pääsyn resursseihin kanssa. Näistä vaikeuksista huolimatta maaseutuyhteisöt tukevat edelleen Fidesz-puoluetta, koska se korostaa perinteisiä arvoja, hallitsee paikallismediaa ja toteuttaa kohdennettuja toimia, kuten perhe-etuja ja julkisia työohjelmia. Nämä strategiat vahvistavat kannattajien uskollisuutta ja ovat sopusoinnussa kulttuuristen prioriteettien kanssa jopa taloudellisten vaikeuksien keskellä.

Vuonna 2025 Unkarilla on edessään merkittäviä poliittisia haasteita taloutensa ja kansainvälisen imagonsa parantamiseksi. Hallituksen nykyinen lähestymistapa, joka keskittyy strategisiin liittoutumiin Kiinan ja Venäjän kanssa, saattaa haitata suhteita eurooppalaisiin kumppaneihin. Samaan aikaan entistä järjestäytyneemmän opposition nousu voi muokata poliittista maisemaa keskipitkällä aikavälillä ja tarjota uskottavan vaihtoehdon Fideszin hallitsevalle asemalle. Seuraavat parlamenttivaalit on määrä järjestää huhtikuussa 2026.

Viimeksi päivitetty: joulukuu 2024