Eurooppa
Puola
Kiina
Turkki
Romania
Amerikan YhdysvallatSota juurtuu syvemmälle länsimaisen avun vähetessä
24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kuukausia kestäneiden jännitteiden jälkeen tulkiten Ukrainan halun lähentyä länsimaita ja liittyä Natoon uhkana. Konfliktin juuret ulottuvat kuitenkin vuoteen 2013, jolloin Ukrainan hallitus kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta Euroopan unionin (EU) kanssa ja päätti sen sijaan tiivistää suhteitaan Venäjään. Euromaidan-mielenosoitukset ja niitä seurannut hallituksen vaihdos helmikuussa 2014 johtivat siihen, että aseistetut venäläisryhmät hyökkäsivät Krimin parlamenttiin ja uusi Venäjä-mielinen pääministeri järjesti kansanäänestyksen, jonka seurauksena Venäjä liitti Krimin itseensä. Nämä tapahtumat kärjistyivät Donbasin sodaksi, ja Venäjä tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen itsenäisyyden 21. helmikuuta 2022, kolme päivää ennen hyökkäyksen alkamista.
Kahden vuoden konfliktin jälkeen Venäjän armeija hallitsee noin kuudennesta Ukrainan alueesta, pääasiassa kaakkois- ja eteläosissa, sillä kesäkuussa 2023 virallisesti käynnistetty Ukrainan vastahyökkäys ei onnistunut murtamaan Venäjän puolustuslinjoja Azovinmeren rannikon hallinnan takaisin saamiseksi. Huolimatta Ukrainan alkuvuodesta 2024 toteuttamista intensiivisistä pommituksista Venäjän rajakaupunkiin Belgorodiin, droonihyökkäyksistä Krimille ja Venäjän pommituksista Ukrainan kaupunkeihin, konflikti on juurtunut syvälle, ja Ukrainan ase- ja ammusvarastot ovat ehtymässä. Vaikka länsimaat, erityisesti Yhdysvallat ja EU, ovat tuominnut Ukrainan miehityksen jyrkästi, niiden mittava taloudellinen ja sotilaallinen tuki saattaa hiipua vuonna 2024. Edustajainhuoneen republikaanienemmistö vastustaa lisärahoituksen myöntämistä, ennen kuin se saa läpi määrärahoja Meksikon rajalla tapahtuvan maahanmuuton hillitsemiseksi, ja marraskuun 2024 vaalien lähestyminen todennäköisesti kiristää jännitteitä tässä asiassa. EU:n apu kohtaa vastustusta joissakin jäsenmaissa. Vaikka Japani ja Etelä-Korea ovat ilmoittaneet lisäävänsä taloudellista tukea, se ei välttämättä riitä kompensoimaan Yhdysvaltojen ja EU:n avun vähenemistä.
Vaikka se on epätodennäköistä, vaalien järjestäminen Ukrainassa voisi vaikuttaa myös Venäjän suhteen noudatettavaan strategiaan. Alun perin maaliskuuksi 2024 suunnitellut presidentinvaalit saatetaan lykätä, samoin kuin marraskuussa 2023 pidettävät parlamenttivaalit. Presidentti Volodymyr Zelensky on todennut, että tilanne ei ole suotuisa vaalien järjestämiselle, koska sodan vuoksi tuhannet ukrainalaiset ovat joutuneet siirtymään kotimaassaan tai ulkomaille. Lisäksi Ukrainan perustuslaki kieltää epäsuorasti vaalien järjestämisen, kun maassa on voimassa sotatila, joka on ollut voimassa konfliktin alusta lähtien.
Sotaan valmistautuva talous
Vuonna 2024 Ukrainan talouskasvu riippuu edelleen vahvasti sodan kulusta. Huolimatta inhimillisen pääoman (maastamuutto, asevelvollisuus, loukkaantumiset, kuolemantapaukset) ja fyysisen pääoman (josta kolmasosa on tuhoutunut konfliktin alusta lähtien) jatkuvasta heikkenemisestä sekä toimitusketjujen häiriöistä, joihin liittyy usein tuotantokustannusten nousua, Ukrainan talouskasvu oli vuonna 2023 odotettua vakaampaa. Tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan vuonna 2024 kotimaisen kysynnän tukemana. Yksityisen kulutuksen odotetaan edistävän kasvua entistä enemmän inflaation hidastuessa, ja korkotasot ovat jo alkaneet laskea. Hyökkäyksen alussa Ukrainan keskuspankki (NBU) nosti korkoaan merkittävästi (15 prosenttiyksikköä vuoden 2022 puolivälissä 10 prosentista 25 prosenttiin), ennen kuin se alkoi laskea sitä asteittain vuoden 2023 puolivälistä lähtien, jolloin se oli 15 prosenttia tammikuussa 2024. NBU otti käyttöön joukon toimenpiteitä pääoman ulosvirtauksen rajoittamiseksi, mikä toi jonkin verran vakautta hryvniaan. Yhdessä valuuttavarantoja vahvistavan ulkomaisen avun kanssa tämä on viime aikoina mahdollistanut siirtymisen kiinteästä valuuttakurssijärjestelmästä hallittuun kelluvaan valuuttakurssijärjestelmään.
Talvella 2023–2024 odotettavissa olevat uudet hyökkäykset Ukrainan infrastruktuuria vastaan saattavat kuitenkin painaa taloudellista toimintaa. Lisäksi nettoviennin vaikutus kasvuun jää todennäköisesti negatiiviseksi, vaikka maatalous- ja elintarviketuotanto kasvaisikin hyvän sadon ansiosta. Turvattu viljan merikuljetuskäytävä katosi, kun Venäjä vetäytyi Mustanmeren vilja-aloitteesta heinäkuussa 2023. Huolimatta (vaivalloisesta) vaihtoehtoisten kauppareittien kehittämisestä Tonavan kautta sekä rautatie- ja maanteitse sekä elokuusta 2023 lähtien Romanian ja Bulgarian aluevesien kautta luodusta väliaikaisesta käytävästä viljan vienti on edelleen haasteellista. Puolalaisten viljelijöiden tiesulut yhteisellä rajalla saattavat jatkua, kun taas rautateiden raideleveyksien erot, vaunupula ja rajat ylittävien teiden puute rajoittavat maakaupan mahdollisuuksia ja pitävät merireitit houkuttelevina. Lisäksi satamien ja varastointilaitosten pommitukset jatkuvat todennäköisesti.
Konfliktiin liittyvät merkittävät kaksoisvajeet
Vuonna 2023 budjettivaje kasvoi edelleen, kun konfliktista johtuva menojen kasvu ylitti kansainväliseen apuun liittyvien tulojen kasvun. Vuonna 2024 vajeen odotetaan supistuvan, kun Ukraina jatkaa ponnistelujaan veropohjansa heikkenemisen estämiseksi. Vuoden 2023 lopussa hyväksytyn kansallisen tulostrategian tavoitteena on vahvistaa valtion budjettikapasiteettia. Sen avulla pyritään myös saattamaan verotus- ja tullilainsäädäntö EU:n standardien mukaiseksi sekä valmistautumaan sodanjälkeiseen talouden elpymiseen. Lisäksi julkinen velka kasvaa edelleen sotatoimien tukemiseksi, sillä parlamentti on keskeyttänyt lain säännökset, jotka kieltävät Ukrainan keskuspankkia ostamasta valtion joukkovelkakirjoja ensimarkkinoilta.
Ukraina saa kuitenkin edelleen kansainvälistä apua alijäämänsä rahoittamiseen. Alun perin Ukrainan viralliset velkojat myönsivät maksulykkäyksen velanhoidolle. Vuodelle 2024 on suunniteltu neljä maksuerää, joiden yhteismäärä on 5 366 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (8 % BKT:stä). Nämä maksuerät ovat osa maaliskuussa 2023 Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa 48 kuukaudeksi allekirjoitettua 15,6 miljardin dollarin laajennettua rahoitusjärjestelyä, josta on jo maksettu 4 476 miljoonaa dollaria. Keskeisten avunantajamaiden tuki saattaa kuitenkin heikentyä. Yhdysvaltojen puolella aiemmin mainittujen haasteiden lisäksi EU:ssa Unkarin pääministerin Viktor Orbánin veto Ukrainan taloutta ja sotaponnisteluja tukevaa rahoitussuunnitelmaa vastaan (33 miljardia euroa lainoina ja 17 miljardia euroa avustuksina neljän vuoden aikana) saattaa saada kunkin EU-maan toteuttamaan oman avustusohjelmansa.
Lisäksi huolimatta maastamuuttajien sekä kahden- ja monenvälisten avunantajien merkittävistä rahoitusvirroista, huomattava vaihtotaseen alijäämä pienenee vuonna 2024 vain hieman viennin kasvun ansiosta. Vaihtoehtoisten kauppareittien kehittämisen lisäksi Ukrainan viranomaiset perustivat lännen tuella marraskuussa 2023 vakuutusmekanismin aluksille, jotka käyttävät Mustallamerellä luotua väliaikaista käytävää. Sodan aiheuttamat suuret tuontitarpeet ja vientiä rajoittavat voimakkaat logistiset esteet pitävät kauppavajeen edelleen yllä. Vaihtotaseen alijäämä, joka heijastaa julkisen talouden alijäämää, rahoitetaan kansainvälisellä avulla, joka koostuu edullisista lainoista sekä monenvälisistä ja kahdenvälisistä avustuksista. Avun suurin antaja on Yhdysvallat, pääasiassa asetoimitusten muodossa, ja sen jälkeen tulevat Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Kanada, Puola, Ranska, Norja, Alankomaat ja Italia.