Tšekin talous elpyy haastavasta ulkoisesta tilanteesta huolimatta
Useiden vuosien ajan alueellisiin verrokkimaidensa jälkeen jääneen Tšekin talous on nyt siirtynyt kasvuvaiheeseen. Elpyminen etenee huolimatta Saksan (keskeisen kauppakumppanin) jatkuvasta stagnaatiosta ja julkisen talouden vakauttamisesta. Tämän vauhdin pääasiallinen veturi on ollut yksityisen kulutuksen elpyminen. Kotitaloudet ovat vähentäneet säästämisastettaan – joka kuitenkin pysyy edelleen pandemiaa edeltäneen tason yläpuolella – samalla kun ne ovat hyötyneet reaalipalkkojen noususta. Lisäksi rahapolitiikan keventämisjakson varhainen aloittaminen on merkittävästi vahvistanut kuluttajien kulutuskykyä. Kiinteän pääoman bruttomuodostus on myös vähitellen elpymässä, ja viimeisimmillä vuosineljänneksillä se on vaikuttanut positiivisesti BKT:n kasvuun. Elpymistä tukee ensisijaisesti rakennustuotannon voimakas kasvu, erityisesti maa- ja vesirakentamisen alalla. Vaikka Tšekin tasavallalle on osoitettu elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) puitteissa yksi Keski- ja Itä-Euroopan alueen pienimmistä summista, joka vastaa noin 9 prosenttia BKT:stä, se on käyttänyt nämä varat erittäin tehokkaasti, mikä on tukenut viimeaikaista investointien elpymistä. Tšekin talouden vahvan vientipainotteisuuden vuoksi Saksan pitkittynyt talouden pysähtyneisyys ja kiristyvät maailmankaupan jännitteet jarruttavat edelleen kasvua ja aiheuttavat paineita teollisuudelle.
Vuoteen 2026 mennessä talouskasvun odotetaan kiihtyvän entisestään, jota tukevat vahva yksityinen kulutus ja investointien kasvava osuus. Kotitalouksien säästämisaste on edelleen suhteellisen korkea, mikä viittaa siihen, että kulutusta on vielä varaa lisätä. Toinen myötätuuli voi tulla investointien puolelta. Vaikka Tšekki on onnistunut hyödyntämään EU-varoja tehokkaasti (koheesiopolitiikasta ja elpymis- ja palautumissuunnitelmasta (RRF) myönnetyistä yhteensä 30 miljardista eurosta on tähän mennessä maksettu noin 11 miljardia euroa), merkittävä osa varoista on vielä käytettämättä ennen vuoden 2026 lopun määräaikaa. Yhdessä julkisten menojen suunniteltujen lisäysten kanssa tämän pitäisi tehdä investoinneista keskeisen kasvun veturin tulevana vuonna. Huolestuttava kehitys on kuitenkin työttömyyden viimeaikainen nousu, joka johtuu suurelta osin teollisuuden heikkoudesta. Ellei tämä suuntaus vakiinnu, se uhkaa heikentää kuluttajien luottamusta.
Rahapolitiikan keventämiskierroksen päätyttyä Tšekin keskuspankki (CNB) on pidättäytynyt uusista korkojen alennuksista ja pitää kahden viikon repo-ohjauskorkonsa 3,50 prosentissa. CNB:n varapääjohtaja Jan Frait on todennut, että nykyinen rahapolitiikan linjaus on taloudellisen toiminnan kannalta yleisesti ottaen neutraali. Kokonaiskuluttajahintainflaatio on pysynyt vakaana, lähellä CNB:n 2 prosentin tavoitetta. Äskettäin ilmoitettujen säänneltyjen energianhintojen ja kaasun vähittäismyyntitariffien alennusten sekä Tšekin kruunun jatkuvan vahvistumisen odotetaan kuitenkin laskevan inflaation alle 2 prosentin vuonna 2026. Tämä deflaatiopaine voi luoda tilaa rahapolitiikan uudelle keventämiselle. Keskeinen inflaationäkymiin kohdistuva nousuriski on edelleen finanssipolitiikan elvytyksen laajuus. Useat rahapolitiikkakomitean jäsenet ovat nimenomaisesti korostaneet mahdollisuutta, että kevyempi finanssipolitiikka voisi ylläpitää korkeampaa ydininflaatiota ja siten vaikeuttaa tai viivästyttää tulevia korkojen laskuja. Tšekin keskuspankki (CNB) todennäköisesti noudattaa siksi tulevina aikoina tilannetietoon perustuvaa ja varovaista lähestymistapaa.
Siirtyminen pois aiemmasta julkisen talouden vakauttamisesta
Tšekin tasavalta on toteuttanut julkisen talouden vakauttamista vuodesta 2023 lähtien, mikä on johtanut julkisen talouden alijäämän supistumiseen arviolta 3,7 prosentista vuonna 2023 alle 2 prosenttiin vuonna 2025. Vakauttaminen toteutui huolimatta puolustusmenojen kasvusta. Tulevana vuonna talousarvio muodostuu uuden hallituksen tavoitteiden ja institutionaalisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. Nykyisessä koalitiosopimuksessa suunnitellaan yritysveron alentamista 19 prosenttiin (peruuttaen vuonna 2024 tehdyn korotuksen 21 prosenttiin), asuntolainatukien käyttöönottoa sekä tiettyjen verohuojennusten palauttamista. Samalla sopimuksella pyritään pitämään alijäämä alle 3 prosentissa. Tämän seurauksena finanssipolitiikan linja muuttuu rajoittavasta lievästi elvyttäväksi. Toinen tulopuolella vaikuttava tekijä on energiayhtiöihin kohdistuvan ylimääräisen veron asteittainen poistaminen. Teoriassa kansallisten sääntöjen pitäisi saada alijäämä alle 1,75 prosenttiin vuonna 2026, mutta hallituksen poliittiset tavoitteet huomioon ottaen sääntöjä todennäköisesti lievennetään.
Saksan talouden jatkuva pysähtyneisyys painaa edelleen Tšekin vientiä, kun otetaan huomioon maan vahva integroituminen saksalaisiin toimitusketjuihin. Tšekkiläiset viejät ovat kuitenkin onnistuneesti monipuolistaneet osan toiminnastaan vaihtoehtoisille markkinoille, erityisesti Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Puolaan. Vuoden 2025 alussa vienti sai merkittävän piristysruiskeen, kun yhdysvaltalaiset yritykset ryhtyivät varastoimaan tuotteita tulevien tullien varalta. Vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen jälkeen vaihtotase on normalisoitunut ja kasvanut vain vähäisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Tulevaisuudennäkymissä käynnissä olevan elpymisen – jota tukevat investointitoiminnan piristyminen ja maltillinen finanssipolitiikan elvyttäminen – odotetaan vauhdittavan tuonnin kasvua tulevana vuonna, mikä todennäköisesti kaventaisi jonkin verran vaihtotaseen ylijäämää. Lisäksi Euroopan unionin jatkuvien uudelleenvarustelutoimien myötä puolustusteollisuudella on edessään yhä tärkeämpi rooli Tšekin tasavallan vientiprofiilin muotoutumisessa.
Babišin johtama ANO palaa valtaan, mikä merkitsee muutosta politiikan suunnassa
Kuten odotettiin, Tšekin tasavallan lokakuussa 2025 pidetyt parlamenttivaalit tuottivat selvän voiton oikeistolaiselle ja euroskeptiselle ANO-liikkeelle, joka sai 34,5 % äänistä entisen pääministerin Andrej Babišin johdolla, mikä päätti keskusta-oikeistolaisen, Eurooppa-myönteisen Spolu-koalition kauden, jota johti virasta luopuva pääministeri Petr Fiala. ANO:n vaalikampanja keskittyi jatkuvien julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden hylkäämiseen sekä määrätietoisemman asenteen omaksumiseen Euroopan unionia ja Ukrainan-politiikkaa kohtaan. Koska ANO ei saavuttanut ehdotonta enemmistöä, se muodosti hallituskoalition äärioikeistolaisen ja euroskeptisen Vapaus ja suora demokratia (SPD) -puolueen sekä populistisen Autoilijoiden puolueen kanssa, mikä antoi tulevalle hallitukselle 108 paikan enemmistön alahuoneen 200 paikasta.
Äskettäin muodostettu koalitio on päässyt yksimielisyyteen laajoista poliittisista suuntaviivoista, joiden tavoitteena on uudistaa maan taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää tilannetta. Keskeisenä osana heidän ohjelmassaan on jyrkkä vastustus tiettyjä Euroopan unionin aloitteita kohtaan, mukaan lukien Vihreä sopimus, ehdotettu polttomoottorien kieltäminen sekä maahanmuuttosopimus, mikä viittaa laajempaan euroskeptiseen suuntaukseen. Taloudellisesti koalitio lupaa lopettaa käynnissä olevat julkisen talouden vakauttamistoimet, pidättäytyä euron käyttöönotosta ja kumota viimeaikaiset veronkorotukset yritysten ja kotitalouksien paineiden lieventämiseksi. Sosiaalisten uudistusten osalta koalitio aikoo asettaa eläkeiän ylärajaksi 65 vuotta ja kumota näin edellisen hallituksen uudistukset, jotka olisivat mahdollistaneet eläkeiän asteittaisen nostamisen tulevina vuosikymmeninä. Energian kohtuuhintaisuuden turvaamiseksi – mikä oli keskeinen osa vaalikampanjaa – hallitus pyrkii alentamaan jakelu- ja siirtomaksuja sekä ottamaan käyttöön uusiutuvien energialähteiden tukia.
Uuden koalitiohallituksen muodostuminen tuo todennäköisesti mukanaan merkittäviä muutoksia myös Tšekin tasavallan ulkopolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Andrej Babiš on jo pitkään ollut Visegrád-ryhmän – Tšekin, Puolan, Unkarin ja Slovakian muodostaman alueellisen yhteistyöryhmän – vahva kannattaja. Kun Babiš palaa valtaan Unkarin Viktor Orbánin ja Slovakian Robert Ficon rinnalla, nämä kolme maata saattavat yhä enemmän yhtenäistää kantojaan, jotka ilmentävät skeptisyyttä EU:n toimivallan lisäkeskittämistä kohtaan sekä tiukempaa lähestymistapaa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan ja Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen ja taloudelliseen tukeen. Babiš on kuitenkin osoittanut huomattavaa käytännönläheisyyttä edellisellä pääministerikaudellaan (2017–2021), mikä viittaa siihen, että hän pystyy hillitsemään populistista retoriikkaa käytännön näkökohtien avulla.

Saksa
Puola
Slovakia
Ranska
Yhdistyneet kuningaskunnat
Kiina
Alankomaat