Tšekki (Tšekin tasavalta)

Tšekin talous elpyy haastavasta ulkoisesta toimintaympäristöstä huolimatta

Useiden vuosien ajan alueellisiin verrokkimaidensa jälkeen jääneen Tšekin talous on nyt siirtynyt kasvuvaiheeseen. Elpyminen etenee huolimatta Saksan (keskeisen kauppakumppanin) jatkuvasta stagnaatiosta ja julkisen talouden vakauttamisesta. Kasvun kiihtymisen pääasiallisena veturina on ollut yksityisen kulutuksen elpyminen. Kotitaloudet ovat vähentäneet säästämisastettaan – joka kuitenkin pysyy edelleen pandemiaa edeltäneitä tasoja korkeammalla – samalla kun ne ovat hyötyneet reaalipalkkojen noususta. Lisäksi rahapolitiikan keventämisjakson varhainen aloittaminen on merkittävästi vahvistanut kuluttajien kulutuskykyä. Kiinteän pääoman bruttomuodostus on myös vähitellen elpymässä, ja viimeisimmillä vuosineljänneksillä se on vaikuttanut positiivisesti BKT:n kasvuun. Tämän elpymisen taustalla on ensisijaisesti rakentamisen tuotannon voimakas kasvu, erityisesti maarakentamisessa. Vaikka Tšekin tasavallalle on myönnetty elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) puitteissa yksi Keski- ja Itä-Euroopan alueen pienimmistä summista, joka vastaa noin 9 prosenttia BKT:stä, se on käyttänyt nämä varat erittäin tehokkaasti, mikä on tukenut viimeaikaista investointien elpymistä. Tšekin talouden vahvan vientipainotteisuuden vuoksi Saksan pitkittynyt taantuma ja kiristyvät maailmankaupan jännitteet jarruttavat edelleen kasvua ja painavat teollisuussektoria.

Vuoteen 2026 mennessä talouskasvun odotetaan kiihtyvän entisestään, jota tukevat vahva yksityinen kulutus ja investointien kasvava osuus. Kotitalouksien säästämisaste on edelleen suhteellisen korkea, mikä viittaa siihen, että kulutusta on vielä varaa lisätä. Toinen myötätuuli voi tulla investointien puolelta. Vaikka Tšekki on onnistunut hyödyntämään EU-varoja tehokkaasti (koheesiopolitiikasta ja elpymis- ja palautumisfondista (RRF) myönnetyistä yhteensä 30 miljardista eurosta on tähän mennessä maksettu noin 11 miljardia euroa), huomattava osa varoista on vielä käytettämättä ennen vuoden 2026 lopun määräaikaa. Yhdessä julkisten menojen suunniteltujen korotusten kanssa tämän pitäisi tehdä investoinneista keskeisen kasvun veturin tulevana vuonna. Huolestuttava kehitys on kuitenkin työttömyyden viimeaikainen nousu, joka johtuu suurelta osin teollisuuden heikkoudesta. Ellei tämä suuntaus vakiinnu, se uhkaa heikentää kuluttajien luottamusta.

Rahapolitiikan keventämiskierroksen päätyttyä Tšekin keskuspankki (CNB) on pidättäytynyt uusista korkojen laskuista ja pitää kahden viikon repokorkonsa 3,50 prosentissa. CNB:n varapääjohtaja Jan Frait on todennut, että nykyinen rahapolitiikan linja on taloudellisen toiminnan kannalta yleisesti ottaen neutraali. Kuluttajahintaindeksin (CPI) kokonaisinflaatio on ollut vakaata, lähellä CNB:n 2 prosentin tavoitetta. Äskettäin ilmoitettujen säänneltyjen energianhintojen ja kaasun vähittäismyyntitariffien alennusten sekä Tšekin kruunun jatkuvan vahvistumisen odotetaan kuitenkin laskevan inflaation alle 2 prosentin vuonna 2026. Tämä deflaatiopaine voi luoda tilaa rahapolitiikan uudelle keventämiselle. Keskeinen inflaationäkymiin kohdistuva nousuriski on edelleen finanssipolitiikan elvytyksen laajuus. Useat rahapolitiikkakomitean jäsenet ovat nimenomaisesti korostaneet mahdollisuutta, että kevyempi finanssipolitiikka voisi ylläpitää korkeampaa ydininflaatiota ja siten vaikeuttaa tai viivästyttää tulevia korkojen laskuja. CNB todennäköisesti säilyttääkin tulevalla ajanjaksolla tilannetietoon perustuvan ja varovaisen lähestymistavan.

Siirtyminen pois aiemmasta julkisen talouden vakauttamisesta

Tšekin tasavalta on toteuttanut julkisen talouden vakauttamista vuodesta 2023 lähtien, minkä seurauksena julkisen talouden alijäämä on arvioiden mukaan supistunut vuoden 2023 3,7 prosentista alle 2 prosenttiin vuonna 2025. Vakauttaminen toteutui huolimatta puolustusmenojen kasvusta. Tulevana vuonna talousarvio on uuden hallituksen tavoitteiden ja institutionaalisten tekijöiden välinen vuorovaikutus. Nykyisessä koalitiosopimuksessa suunnitellaan yritysveron alentamista 19 prosenttiin (peruuttaen vuonna 2024 tehdyn korotuksen 21 prosenttiin), asuntolainatukien käyttöönottoa sekä tiettyjen verohuojennusten palauttamista. Samalla sopimuksen tavoitteena on pitää alijäämä alle 3 prosentissa. Tämän seurauksena finanssipolitiikan linja muuttuu rajoittavasta lievästi elvyttäväksi. Toinen tulopuolella vaikuttava tekijä on energiayhtiöille määrätyn ylimääräisen veron asteittainen poistaminen. Teoriassa kansallisten sääntöjen pitäisi saada alijäämä alle 1,75 prosenttiin vuonna 2026, mutta hallituksen poliittisten tavoitteiden vuoksi sääntöjä todennäköisesti lievennetään.

Saksan talouden jatkuva pysähtyneisyys painaa edelleen Tšekin vientiä, kun otetaan huomioon maan vahva integroituminen saksalaisiin toimitusketjuihin. Tšekkiläiset viejät ovat kuitenkin onnistuneesti monipuolistaneet osan toiminnastaan vaihtoehtoisille markkinoille, erityisesti Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Puolaan. Vuoden 2025 alussa vienti sai merkittävän piristysruiskeen, kun yhdysvaltalaiset yritykset ryhtyivät varastoimaan tuotteita tulevien tullien varalta. Vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen jälkeen vaihtotase on normalisoitunut ja kasvanut edellisvuoteen verrattuna vain vähäisesti. Tulevaisuudennäkymissä käynnissä olevan elpymisen – jota tukevat investointitoiminnan piristyminen ja maltillinen finanssipolitiikan elvyttäminen – odotetaan vauhdittavan tuonnin kasvua tulevana vuonna, mikä todennäköisesti supistaa osittain vaihtotaseen ylijäämää. Lisäksi Euroopan unionin käynnissä olevien uudelleenvarustelutoimien myötä puolustusteollisuudella on edessään yhä tärkeämpi rooli Tšekin tasavallan vientiprofiilin muotoutumisessa.

Babišin johtama ANO palaa valtaan, mikä merkitsee muutosta politiikan suunnassa

Kuten odotettiin, Tšekin tasavallan lokakuussa 2025 pidetyt parlamenttivaalit tuottivat selvän voiton oikeistolaiselle ja euroskeptiselle ANO-liikkeelle, joka entisen pääministerin Andrej Babišin johdolla sai 34,5 % äänistä, mikä päätti keskusta-oikeistolaisen, Eurooppa-myönteisen Spolu-koalition kauden, jota johti virasta luopuva pääministeri Petr Fiala. ANO:n vaalikampanja keskittyi jatkuvien julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden hylkäämiseen sekä määrätietoisemman asenteen omaksumiseen Euroopan unionia ja Ukrainan-politiikkaa kohtaan. Koska ANO ei saavuttanut ehdotonta enemmistöä, se muodosti hallituskoalition äärioikeistolaisen, euroskeptisen Vapaus ja suora demokratia (SPD) -puolueen sekä populistisen Autoilijoiden puolueen kanssa, mikä antoi tulevalle hallitukselle 108 paikan enemmistön alahuoneen 200 paikasta.

Äskettäin muodostettu koalitio on päässyt yksimielisyyteen laajoista poliittisista suuntaviivoista, joiden tavoitteena on uudistaa maan taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää tilannetta. Keskeisenä osana heidän ohjelmassaan on jyrkkä vastustus tiettyjä Euroopan unionin aloitteita kohtaan, mukaan lukien Vihreä sopimus, ehdotettu polttomoottoreiden kielto ja maahanmuuttosopimus, mikä viittaa laajempaan euroskeptiseen suuntaukseen. Taloudellisesti koalitio lupaa lopettaa käynnissä olevat julkisen talouden vakauttamistoimet, pidättäytyä euron käyttöönotosta ja kumota viimeaikaiset veronkorotukset yritysten ja kotitalouksien paineiden lieventämiseksi. Sosiaalisten uudistusten osalta koalitio aikoo asettaa eläkeiän ylärajaksi 65 vuotta ja kumota näin edellisen hallituksen uudistukset, jotka olisivat mahdollistaneet eläkeiän asteittaisen nostamisen tulevina vuosikymmeninä. Energian kohtuuhintaisuuden turvaamiseksi – mikä oli keskeinen osa vaalikampanjaa – hallitus pyrkii alentamaan jakelu- ja siirtomaksuja sekä ottamaan käyttöön uusiutuvien energialähteiden tukia.

Uuden koalitiohallituksen muodostuminen tuo todennäköisesti mukanaan merkittäviä muutoksia myös Tšekin tasavallan ulkopolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Andrej Babiš on jo pitkään ollut Visegrád-ryhmän – Tšekin, Puolan, Unkarin ja Slovakian muodostaman alueellisen yhteistyöryhmän – vahva kannattaja. Kun Babiš palaa valtaan Unkarin Viktor Orbánin ja Slovakian Robert Ficon rinnalla, nämä kolme maata saattavat yhä enemmän yhtenäistää kantojaan, jotka ilmentävät skeptisyyttä EU:n toimivallan lisäkeskittämistä kohtaan sekä tiukempaa lähestymistapaa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan ja Ukrainan sotilaalliseen ja taloudelliseen tukeen. Babiš on kuitenkin osoittanut huomattavaa käytännönläheisyyttä edellisen pääministerikautensa aikana (2017–2021), mikä viittaa siihen, että hän pystyy hillitsemään populistista retoriikkaa käytännön näkökohtien avulla.

Maksu

Tšekin lainsäädännössä käteismaksujen enimmäismääräksi on asetettu 270 000 Tšekin kruunua (noin 10 000 euroa). Ostajat, jotka haluavat suorittaa tämän rajan ylittäviä maksuja, joutuvat maksamaan koko summan pankkisiirtona. Pankkisiirrot ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetty maksutapa. SWIFT-järjestelmä toimii Tšekissä täysimääräisesti ja tarjoaa helpomman, nopeamman ja edullisemman tavan hoitaa kansainvälisiä maksuja. Tšekki kuuluu SEPA-järjestelmään, mikä yksinkertaistaa pankkisiirtoja Euroopan alueella.

Sekkejä ei käytetä laajalti kotimaisissa liiketoimissa. Vekselit ja velkakirjat ovat yleisesti käytettyjä vakuusvälineitä, jotka tarjoavat ostajalle mahdollisuuden käyttää nopeutettua menettelyä maksun määräämiseksi tuomioistuimen päätöksellä (tietyin oikeudellisin ehdoin). Sähköiset laskut ovat laajalti hyväksyttyjä.

Perintä

Varmistaakseen velan perimisen maksuhäiriötapauksessa velkojien tulisi säilyttää kaikki liiketoimeen liittyvät asiakirjat. Näihin kuuluvat alkuperäinen (kirjallinen) sopimus, kaikki liiketoimeen liittyvät asiakirjat (esim. laskut ja vahvistetut toimituskuitit), yksittäiset tilaukset sekä muut asiaankuuluvat asiakirjat ja/tai kirjeenvaihto. Perinnän tehokkuuteen vaikuttavat pääasiassa velan ikä (mitä aikaisemmin perintä aloitetaan, sitä suurempi on onnistuneen perinnän mahdollisuus) ja maksamatta jättämisen syy.

Sopimusperusteinen vaihe

Suositellaan sovinnollista velkojen perintää, koska se on velkojalle edullisempaa kuin oikeudenkäynti. Sovinnolliset ratkaisut ovat myös täytäntöönpanokelpoisia tuomioistuimessa.

Oikeudenkäynti

Nopeutettu menettely / Maksumääräys

Platební rozkaz on käytännöllinen ja melko lyhyt menettely, joka on kuvattu siviiliprosessilain (ob?anský soudní ?ád, CCP) 172–175 §:ssä. Tuomari, joka on vakuuttunut vaatimuksen perusteluista, antaa ilman asian käsittelyä maksumääräyksen, joka toimitetaan vastaajalle. Vastaaja voi joko hyväksyä sen tai jättää vastalauseen 15 päivän kuluessa määräyksen tiedoksiannosta. Jos velallinen kiistää velan, menettely jatkuu tavanomaisena oikeudenkäyntinä.

Jos oikeustoimessa on asianmukaisesti kuvattu ja perusteltu velkojan vaatimus, tuomioistuin voi antaa maksumääräyksen, vaikka velkoja ei olisi sitä pyytänyt. Päätöksen tekeminen kestää keskimäärin kolme kuukautta, ja käsittelyaika vaihtelee vähintään kahdesta kuukaudesta enintään kuuteen kuukauteen.

Tavallinen menettely

Tavallinen menettely käynnistyy, kun vastaaja on kiistänyt vaatimuksen platební rozkaz -menettelyn aikana tai jättämällä vastalauseen suoraan tuomioistuimelle. Tavallinen menettely on osittain kirjallinen (osapuolet jättävät kirjalliset lausumat, joihin liitetään kaikki asiaa tukevat asiakirjat) ja osittain suullinen (sekä velkojat että velalliset esittävät näkemyksensä pääkäsittelyssä). Käytännössä tavanomainen menettely kestää yleensä yhdestä kolmeen vuotta, ennen kuin tuomioistuin antaa lopullisen ja täytäntöönpanokelpoisen tuomion.

1. heinäkuuta 2009 (laki nro 7/2009 Coll.) siviiliprosessilakia muutettiin siten, että oikeusprosessiin otettiin käyttöön lisää digitaalisia vaihtoehtoja tuomareiden työmäärän keventämiseksi ja menettelyjen viivästymisten ehkäisemiseksi. Tämän muutoksen jälkeen kaikki Tšekin viranomaisten oikeushenkilöille osoittama kirjeenvaihto toimitetaan sähköisesti erityisten oikeudellisten säännösten (laki nro 300/2008 Coll., voimaan 1. heinäkuuta 2009) mukaisiin rekisteröityihin tietolaatikoihin.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Oikeudellinen täytäntöönpano on varattu ainoastaan laissa nimenomaisesti luetelluille asioille. Liikesuhteista johtuvat rahavaateet pannaan täytäntöön oikeudellisen täytäntöönpanoviranomaisen (soudní executor) toimesta lain nro 120/2001 Coll. (exeku?ní ?ád, täytäntöönpanolaki) nojalla. Oikeudellisen täytäntöönpanon katsotaan olevan tehokkaampaa, koska täytäntöönpanija on yksityisen sektorin toimija, jonka palkkiot riippuvat täytäntöönpanon onnistumisesta. Täytäntöönpanon kohteena olevaan summaan perustuu erityinen palkkiojärjestelmä.

EU:n jäsenvaltion antamien ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanossa sovelletaan EU:n jäsenvaltioina edullisia täytäntöönpanoehtoja, kuten EU:n maksumääräystä tai eurooppalaista vähäisten vaatimusten menettelyä. EU:n ulkopuolisten maiden antamat ulkomaiset tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön edellyttäen, että ne ovat läpäisseet Tšekin kansainvälisen yksityisoikeuden ja menettelyoikeuden lain mukaisen exequatur-menettelyn.

Insolvenssimenettelyt

Insolvenssihakemuksen voi jättää joko velallinen itse tai hänen velkojansa, mutta velkojan on toimitettava vaatimuksensa tueksi yksiselitteistä näyttöä, joka koostuu jostakin seuraavista:

velan tunnustaminen (velallisen tai tämän edustajan varmennetulla allekirjoituksella);

täytäntöönpanokelpoinen tuomio;

täytäntöönpanokelpoinen notaarin asiakirja;

täytäntöönpanokelpoinen pesänhoitajan asiakirja;

Velkojan on lisäksi osoitettava, että on olemassa muita velkojia. Velkojat ovat vastuussa vahingoista, jotka aiheutuvat konkurssihakemuksen jättämisestä, jos maksukyvyttömyyden edellytykset eivät täyty.

Kaikki maksukyvyttömyyshakemukset kirjataan oikeusministeriön ylläpitämään maksukyvyttömyysrekisteriin (insolven?ní rejst?ík), jossa julkaistaan kaikki maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevat tärkeät tiedot. Tämä varmistaa myös maksukyvyttömyysmenettelyjen läpinäkyvyyden.

Maksukyvyttömyyslaki tuo mukanaan uusia menetelmiä ja nopeamman prosessin, jossa tuomioistuin päättää yhdessä menettelyssä kolmesta eri ratkaisusta:

UUDELLEENJÄRJESTELY

Uudelleenjärjestely on maksukyvyttömyyden ratkaisumenetelmä, jonka tavoitteena on säilyttää velallisen liiketoiminta ja samalla tyydyttää velkojien vaatimukset. Maksukyvyttömät velalliset voivat käynnistää menettelyn, mutta velkojen uudelleenjärjestelyehdotukset on hyväksytettävä tuomioistuimessa, ja velkojat tarkastavat säännöllisesti niiden täyttymistä. Johto säilyttää oikeuden liiketoiminnan johtamiseen.

0

KONKURSSI

Konkurssi on tuomioistuimen määräämä maksukyvyttömyyden ratkaisumenetelmä, jonka tavoitteena on realisoida velallisen kaikki varat ja jakaa näin saadut tuotot niiden velkojien kesken, jotka ovat ilmoittaneet saatavansa menettelyssä. Valtuudet velallisen varojen hallinnointiin ja myyntiin annetaan tuomioistuimen nimittämälle konkurssipesän hoitajalle. Tästä lähtien konkurssiin joutunut yritys ei enää saa harjoittaa liiketoimintaa itsenäisesti.

0

VELKOJEN SELVITYS

Tätä menetelmää käyttävät pääasiassa yksityishenkilöt (ei-yrittäjät), ja se on vaihtoehto konkurssin julistamiselle. Maksukyvyttömän velallisen velat selvitetään, mutta tuomioistuimen valvonnassa hän on velvollinen maksamaan vain pienen osan kokonaisveloistaan.

SELVITYSTOIMENPIDE

Selvitystila alkaa, kun on päätetty, että yritys puretaan. Joko johto tai tuomioistuin nimittää selvittäjän, jonka tehtävänä on selvittää yrityksen varat ja periä saatavat. Velkojien on ilmoitettava saatavansa 90 päivän kuluessa tuomioistuimen päätöksen julkaisemisesta, jotta he voivat saada saatavansa tyydytettyä selvitystilan menettelyn aikana. Kaikki velkojien saatavat on tyydytettävä kokonaan selvitystilan menettelyssä. On tärkeää huomata, että selvitystilaa ei pidetä Tšekin lainsäädännössä maksukyvyttömyysmenettelynä: jos selvittäjä toteaa, ettei varoja riitä kaikkien saatavien tyydyttämiseen selvitystilassa, hänen on tehtävä maksukyvyttömyyshakemus. Tässä vaiheessa selvitystila muuttuu maksukyvyttömyysmenettelyksi, joka on erillinen menettely.

Viimeksi päivitetty: joulukuu 2025