Tanska

Vuonna 2025 kuluttajien epäröinti pitäisi päättyä voimakkaasta kasvusta huolimatta

Tanskan talous on valmis vakaaseen kasvuun vuonna 2025, jota tukee vahva lääkeala, joka edelleen tukee vientiä ja suojaa taloutta monilta laajemmilta globaaleilta heikkouksilta. Vaikka kotitalouksien kulutus pysyi vaimeana vuonna 2024, suotuisamman taloudellisen ympäristön odotetaan vauhdittavan elpymistä. Reaalipalkkojen nousu, jota tukevat vankka nimellispalkkojen kasvu ja hidastuva inflaatio, lisää käytettävissä olevia tuloja, kun taas korkeampi työllisyysaste ja nousevat asuntohinnat vahvistavat kuluttajien luottamusta varallisuusvaikutusten kautta.

Myös rahapolitiikalla on keskeinen rooli, sillä Tanskan keskuspankki Nationalbanken aikoo seurata EKP:n esimerkkiä ja laskea korkoja, mikä tekee luotonotosta houkuttelevampaa sekä kotitalouksille että yrityksille. Tämä yhdistettynä julkisten menojen kasvuun tukee entisestään kotimaista kysyntää ja auttaa ylläpitämään taloudellista toimintaa. Kaiken kaikkiaan vahvan ulkoisen sektorin ja parantuvien kotimaisten olosuhteiden ansiosta Tanskan talouden odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2025.

Yritysten maksukyvyttömyystapausten määrän odotetaan pysyvän suhteellisen vakaana vuonna 2025, kun ne ovat kahden viime vuoden aikana laskeneet nousun jälkeen. Vaikka kotimaisen kysynnän paraneminen ja korkotason lasku tukevat yksityistä sektoria, tilanne on edelleen haastava, sillä kaasu- ja sähkön hinnat ovat edelleen korkeat ja vientitilanne on hauras geopoliittisten jännitteiden ja tullien painamana.

Positiivinen tasapaino huolimatta kasvavista julkisista menoista

Vuoden 2025 näkymät heijastavat edelleen vankkaa finanssipolitiikkaa; julkisten menojen kasvun, mukaan lukien puolustusmenojen lisäyksen, odotetaan kuitenkin johtavan julkisen talouden tasapainon heikkenemiseen, mutta sen pitäisi pysyä positiivisena, sillä verotulojen odotetaan nousevan korkeampien palkkojen ja vahvan yrityssektorin ansiosta. Tästä huolimatta Tanskan julkisen velan tason ennustetaan pysyvän kansainvälisesti mitattuna alhaisena, mikä vahvistaa maan vahvaa velan kestävyyttä.

Tanskan vaihtotaseen odotetaan pysyvän positiivisena vuonna 2025 vahvan tavaroiden ja palvelujen viennin tukemana. Erityisen vahvan vuoden 2024 jälkeen ylijäämä kuitenkin todennäköisesti supistuu hieman ulkoisen kysynnän maltillisemman kehityksen ja jatkuvien globaalien epävarmuustekijöiden vuoksi. Vaikka suuret kotimaiset yritykset vaikuttavat edelleen jaksottaisiin vaihteluihin, Tanskan rakenteellisesti kilpailukykyinen vientisektori (lääke-, elintarvike- ja energia-ala jne.) varmistaa, että vaihtotase pysyy kokonaisuudessaan vakaana.

Maailmanlaajuiset jännitteet vaikuttavat Tanskaan

Tanskan poliittinen tilanne on edelleen suhteellisen vakaa keskusta-hallituksen alaisuudessa, joka koostuu pääministeri Mette Frederiksenin johtamista keskusta-vasemmistolaisista sosiaalidemokraateista, keskusta-oikeistolaisesta liberaalipuolueesta sekä keskusta-puolueesta Moderaterne. Seuraavat vaalit on järjestettävä ennen lokakuuta 2026. Huolimatta sisäisistä erimielisyyksistä eläke- ja talouspolitiikasta ennenaikaiset vaalit vaikuttavat epätodennäköisiltä, kun otetaan huomioon hallituksen nykyinen epäsuosio (kannatus noin 35 % mielipidemittauksissa). Marraskuussa 2025 järjestettävät kunnallis- ja aluevaalit antavat hyvän kuvan nykyhallituksen suosiosta, varsinkin kun terveydenhuolto ja ilmastokysymykset ovat jälleen nousseet tärkeimmiksi aiheiksi, joita seuraa puolustus.

Donald Trumpin herännyt kiinnostus Grönlantiin on herättänyt Tanskassa lisäkeskustelua Tanskan kuningaskunnan (Tanska, Färsaaret ja Grönlanti) tulevaisuudesta, erityisesti vuoden 2025 Grönlannin vaalien vuoksi. Julkisten menojen kasvu, erityisesti puolustuksen alalla (tavoitteena on saavuttaa 3 % BKT:sta vuoteen 2033 mennessä, kun osuus oli noin 2 % vuonna 2024; 15 miljardia Tanskan kruunua, noin 2 miljardia euroa, joista nimenomaan Grönlannin puolustukseen), on johtanut lisäkeskusteluun siitä, miten tämä nousu rahoitetaan, mikä puolestaan johtaa sekä julkisen sektorin uudistuksiin että mahdollisesti korkeampiin veroihin.

Maksaminen

Tanska on siirtymässä kohti käteisrahattomaa yhteiskuntaa. Pankkisiirrot ovat yleisimmin käytetty maksutapa. Kaikki suuret tanskalaiset pankit käyttävät SWIFT-verkkoa, sillä se on nopea ja tehokas ratkaisu sekä kotimaisten että kansainvälisten maksutapahtumien hoitamiseen. Tanska on myös ottanut käyttöön yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) yksinkertaistaakseen euromääräisiä pankkisiirtoja.

Sekkejä ja vekseliä käytetään nykyään Tanskassa harvoin. Molempia pidetään velkakirjoina.

Maksamattomat vekselit ja hyväksytyt sekit ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia asiakirjoja, mikä tarkoittaa, että velkojat eivät tarvitse tuomioistuimen päätöstä. Tällaisissa tapauksissa nimitetään tuomari-ulossyöttäjä (Fogedret) valvomaan ulosmittauksen täytäntöönpanoa. Ennen tätä velallista kehotetaan ilmoittamaan taloudellinen tilanteensa, jotta voidaan selvittää hänen kykynsä maksaa velka takaisin. Väärän ilmoituksen antaminen maksukyvyttömyydestä on rikos.

Perintä

Sopimusneuvotteluvaihe

Maksamattomat vekselit ja hyväksytyt sekit ovat lainvoimaisia asiakirjoja, joiden perusteella velkojat eivät tarvitse tuomioistuimen päätöstä. Tällaisissa tapauksissa nimitetään tuomari-ulossaattaja (Fogedret) valvomaan ulosmittauksen täytäntöönpanoa. Ennen tätä velallista kehotetaan ilmoittamaan taloudellinen tilanteensa, jotta voidaan selvittää hänen kykynsä maksaa velka takaisin. Väärän maksukyvyttömyysilmoituksen antaminen on rikos.

Kun 10 päivää on kulunut maksuvaatimuskirjeen päivämäärästä, velkojan asianajaja voi veloittaa velalliselta tuomioistuimen ulkopuoliset perintäkulut (virallisen tariffin perusteella) ja toimittaa velalliselle perintäkirjeen, jossa annetaan 10 lisäpäivää maksun suorittamiseen. Jos tätä maksuaikaa ei noudateta, velalliselle voidaan lähettää varoitusilmoitus, jossa ilmoitetaan vierailun päivämäärä ja kellonaika. Velalliselle voidaan lähettää kolmas muistutus ja soittaa hänelle.

Jos osapuolet eivät ole sopineet erityisistä korkoehdoista (enintään 2 % kuukaudessa), 1. elokuuta 2002 jälkeen tehtyihin kaupallisiin sopimuksiin sovelletaan joko Tanskan keskuspankin viitekorkoa tai kyseisen vuoden 1. tammikuuta tai 1. heinäkuuta voimassa ollutta luottokorkoa (udlånsrente) lisättynä 8 prosentilla.

Oikeudenkäynnit

Nopeutettu menettely

1. tammikuuta 2008 lähtien maksuviivästykset, jotka eivät ylitä 50 000 Tanskan kruunua tai 6 723 euroa ja jotka ovat kiistattomia, käsitellään yksinkertaistetun perintämenettelyn (forenklet inkassoprocedure) kautta, jossa velkoja toimittaa määräyslomakkeen suoraan tuomari-ulossaattamismiehelle toimitettavaksi velalliselle. Jos vastausta ei saada 14 päivän kuluessa, annetaan täytäntöönpanomääräys.

Tavallinen menettely

Jos velallinen ei vastaa maksuvaatimukseen tai jos riita ei ole vakava, velkojat voivat saada tuomion vastakkainasettelumenettelyn jälkeen tai poissaolotuomion, jossa velallista määrätään maksamaan. Tämä kestää yleensä kolme kuukautta.

Jos kyseessä on poissaolotuomio, velallista voidaan määrätä maksamaan pääoma korkoineen ja kulut (mukaan lukien oikeudenkäyntimaksut ja tarvittaessa osuus velkojan oikeudenkäyntikuluista) 14 päivän kuluessa.

Kaikki asiat, riippumatta vaateen suuruudesta tai monimutkaisuudesta ja siitä, onko kyseessä riita-asia vai ei, käsitellään ensimmäisen asteen tuomioistuimessa (Byret). Tuomioistuinta johtaa kolmen tuomarin paneeli tai yksi tuomari asiantuntijoiden avustamana, ja he ottavat huomioon sekä kirjalliset että suullisesti esitetyt todisteet.

Yli 10 000 Tanskan kruunun vaatimuksia koskevat valitukset käsitellään jossakin kahdesta alueellisesta tuomioistuimesta – joko Vestre Landsretissä Viborgissa (Jyllannin alueella) tai Østre Landsretissä Kööpenhaminassa (muualla maassa). Poikkeustapaukset, joissa on kyse periaatteellisista kysymyksistä, voidaan viedä suoraan asianomaiselle alueelliselle tuomioistuimelle. Näihin menettelyihin kuuluu sarja alustavia käsittelyjä, joiden aikana osapuolet esittävät kirjallisia lausuntoja ja todisteita, sekä täysistunto, jossa tuomioistuin kuulee todistajien lausuntoja ja molempien osapuolten perusteluja. Oikeudenkäyntikulut riippuvat vaateen arvosta. Yleensä hävinnyt osapuoli vastaa oikeudenkäyntikuluista.

Tanskassa on kauppatuomioistuimia vain Kööpenhaminan alueella. Niihin kuuluvat merioikeus- ja kauppatuomioistuin (Sø-og Handelsretten), joiden puheenjohtajina toimii ammatti- ja kansalaisoikeuden tuomareista koostuva paneeli. Nämä tuomarit ovat toimivaltaisia käsittelemään kauppa- ja merioikeudellisia riitoja, kilpailuoikeudellisia asioita, maksukyvyttömyysmenettelyjä sekä kansainvälistä kauppaa koskevia asioita.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Kotimaiset tuomiot tulevat täytäntöönpanokelpoisiksi, kun kaikki muutoksenhakukeinot on käytetty loppuun. Jos velallinen ei noudata tuomiota kahden viikon kuluessa, velkoja voi hakea sen täytäntöönpanoa ulosottomiehen kautta. Täytäntöönpano voi tapahtua maksusopimuksen muodossa tai velallisen omaisuuden takavarikoinnilla. Maksusuunnitelmista sovitaan yleensä tuomioistuimessa, ja samalla sovitaan yleensä myös velallisen omaisuudesta, joka voidaan takavarikoida. Tuomioistuimet hyväksyvät yleensä enintään kymmenen–kaksitoista kuukautta kestävät maksusuunnitelmat summasta riippuen.

Ulkomaisissa tuomioissa tilanne voi olla hankalampi, jos päätöksen on antanut EU:n jäsenvaltio, sillä Tanska ei noudata EU:n asetuksia eurooppalaisesta maksumääräysmenettelystä. EU:n ulkopuolisten maiden antamat päätökset voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön, edellyttäen että päätöksen antanut maa on solminut kahden- tai monenvälisen sopimuksen Tanskan kanssa.

Insolvenssimenettelyt

Tuomioistuimen ulkopuoliset menettelyt

Tuomioistuimen ulkopuolinen saneeraus voidaan toteuttaa virallisten sovintosopimusten avulla, joissa velkojen olemassaolo tunnustetaan ja maksueristä sovitaan ilman tuomioistuimen puuttumista asiaan. Tanskan tuomioistuinjärjestelmän tehokkuuden vuoksi tuomioistuimen ulkopuolisia menettelyjä käytetään kuitenkin yleensä epävirallisina neuvotteluvälineinä.

Rakenneuudistusmenettelyt

Rakenneuudistusmenettelyt perustuvat konkurssituomioistuimen antamiin päätöksiin. Tuomioistuin tutkii pakollisen sovittelun ja/tai liiketoiminnan siirron mahdollisuutta. Menettelyn voi käynnistää velallinen maksukyvyttömyystapauksissa tai velkoja (mutta vain oikeushenkilöiden osalta). Tuomioistuin nimittää tämän jälkeen saneeraushallinnon hoitajan. Velallinen säilyttää määräysvallan varoihinsa menettelyn aikana, mutta hän ei saa tehdä olennaisesti merkittäviä liiketoimia ilman saneeraushallinnon hoitajan suostumusta. Menettelyn lopputulos riippuu saneeraushallinnon hoitajan ehdotuksesta.

Selvitystila

Selvitystila perustuu tuomioistuimen antamaan konkurssimääräykseen, joka annetaan joko velallisen tai velkojan pyynnöstä. Velallisen on oltava maksukyvytön. Tuomioistuin nimittää selvittäjän, jolla on valtuudet toimia kaikissa asioissa konkurssipesän puolesta. Hänen ensisijaisena tehtävänään on realisoida velallisen omaisuus ja jakaa tuotto velkojien kesken. Velkojien on toimitettava saatavansa pesänhoitajalle arvioitavaksi.

Viimeksi päivitetty: maaliskuu 2025