Eurooppa
Amerikan Yhdysvallat
Kiina
Intia
Yhdistyneet kuningaskunnat
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
KanadaPääosin vakaa talouskasvu
Sveitsin talous kasvoi vuonna 2025 vahvasti 1,4 %, mikä on sama kuin edellisenä vuonna. Tämä on jonkin verran rohkaisevaa, sillä pieni ja avoin talous (ulkomaisen kaupan osuus BKT:stä on erittäin korkea, 125 %) on hyvin altis ulkoisille häiriöille. Yleisesti ottaen vaisu maailmantalouden kehitys ja äskettäin käyttöön otetut Yhdysvaltain tullit (Yhdysvallat otti vastaan 19 % Sveitsin viennistä vuonna 2025) painavat tämän seurauksena Sveitsin reaalisen BKT:n kehitystä. Ennustamme siksi kasvun hidastuvan asteittain vuonna 2026. Tältä osin vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen kehitys oli pettymys, sillä talous kasvoi vaimeasti 0,4 % edellisvuodesta (y/y), ennen kuin vauhti kiihtyi huomattavasti huhti–kesäkuussa. Kemian- ja lääketeollisuuden vahvan kehityksen ansiosta – näiden alojen osuus Sveitsin viennistä on yli 50 % – reaalisen BKT:n kasvu kiihtyi 1,5 prosenttiin vuosi vuodelta, mikä on korkein taso vuodesta 2021 lähtien. Yhtä myönteistä on se, että yksityistä kulutusta tukee vahva työmarkkinatilanne. Työttömyysaste oli erittäin alhaisella 3,1 prosentin tasolla heinäkuussa 2026, ja reaalipalkat nousivat 1,6 % vuonna 2025, mikä oli nopein kasvuvauhti vuodesta 2020 lähtien. Maaliskuussa Iranin sodan puhkeamisen seurauksena romahtanut kuluttajien luottamus nousi huhti–heinäkuussa neljänä peräkkäisenä kuukautena ja on tällä hetkellä vain hieman viime vuoden lukemaa alhaisemmalla tasolla (miinus 35 pistettä verrattuna miinus 33 pisteeseen vuotta aiemmin). Tämä antaa myös aihetta varovaiseen optimismiin yksityisen kulutuksen suhteen vuosina 2026–2027, etenkin kun otetaan huomioon, että myös eläkkeet ovat nousemassa. Alhaiset korot ja vahva asuntomarkkina tukevat myös taloutta, samalla kun julkiset menot ovat kasvaneet jossain määrin, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti kasvuun. Suurimmat riskit Sveitsin taloudelle ennustejaksolla liittyvät ulkomailla tapahtuviin kehityskulkuihin: geopoliittiset levottomuudet aiheuttavat nousupainetta Sveitsin frangille (klassiselle turvasuojavaluutalle), mikä saattaa edellyttää keskuspankin jatkuvia interventioita aikana, jolloin kansainvälisen kaupan jatkuva pirstoutuminen luo myös vastatuulta Sveitsin vientiteollisuudelle.
Inflaatiopaineiden heikkenemisen vuoksi Sveitsin keskuspankki (SNB) laski korkoja kesäkuun 2023 1,75 prosentista 0,0 prosenttiin vuoden 2025 puoliväliin mennessä. Toisin kuin EKP, SNB ei nostanut ohjauskorkoaan Iranin sodan puhkeamisen jälkeen, sillä energian hintashokki oli Sveitsissä paljon pienempi kuin naapurimaissa euroalueella. Inflaatio nousi tilapäisesti vuoden 2026 alun 0,1 prosentista 0,6 prosenttiin sekä huhtikuussa että toukokuussa, ennen kuin se hidastui heinäkuussa 0,4 prosenttiin. Sveitsi on suojassa maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden hinnankorotuksilta kahdesta syystä. Ensinnäkin vahva frangi hillitsee tuontihintojen inflaatiota. Toiseksi, toisin kuin joissakin muissa Euroopan maissa, öljy ja kaasu eivät ole merkittävässä asemassa maan sähköntuotannossa, joka jakautuu 60 %:n osuudella vesivoimaan, 30 %:n osuudella ydinvoimaan ja vain 0,5 %:n osuudella hiilivetyihin. Koska kotimaiset kuljetuskustannukset riippuvat kuitenkin öljyn hinnoista, inflaation odotetaan nousevan jonkin verran vuosina 2026–2027 vuoteen 2025 verrattuna, mutta se pysyy silti selvästi Sveitsin keskuspankin (SNB) tavoitevälin 0–2 % alalaidalla, mikä vähentää korkojen korotusten todennäköisyyttä. Tällä pitäisi olla myönteisiä vaikutuksia myös yritysten investointitoimintaan, mutta suuri geopoliittinen epävarmuus tasapainottaa osan näistä vaikutuksista lähitulevaisuudessa.
Samalla yritysten konkurssit ovat lisääntyneet jyrkästi viimeisten vuosineljännesten aikana. Vuonna 2025 konkurssien määrä nousi 54 % ja saavutti uuden ennätyslukeman, 9 314 tapausta. Tästä huolimatta viimeaikaiset muutokset konkurssilainsäädännössä, jotka nyt pakottavat julkiset velkojat, kuten vero- ja tulliviranomaiset tai sosiaaliturvan tarjoajat, aloittamaan menettelyt aikaisemmin, ovat vaikuttaneet ratkaisevasti tähän suuntaukseen, sillä monet konkurssit tulevat esiin aikaisemmin. Valitettavasti tammikuusta kesäkuuhun 2026 ulottuvat tiedot osoittavat, että vuoden 2025 suuntaus todennäköisesti jatkuu: yritysten konkurssit kasvoivat 43 % vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla, mikä korostaa maan luottoriskin poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Rakennusalaa lukuun ottamatta kaikilla muilla toimialoilla raportoitiin enemmän konkursseja.
Julkinen velka on alhainen ja vaihtotaseen ylijäämä huomattava, vaikkakin supistumassa
Toisin kuin useimmilla muilla kehittyneillä markkinoilla, julkisen velan määrä ja julkisen talouden tasapaino eivät ole Sveitsille huolenaihe. ”Relief Package 27” -nimisen kustannussäästöohjelman seurauksena, joka otettiin käyttöön liittovaltion menojen supistamiseksi muun muassa hiilestä irtautumisen, koulutuksen, integraation ja kehitysyhteistyön aloilla, liittovaltion talousarviossa ennakoidaan jälleen ylijäämää vuosille 2026–2027. Puolustukseen ja valtion eläkejärjestelmään kohdistuu tulevalla kaudella suurempia menoja, ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat eläkemenoihin. Lisäksi vuonna 2024 onnistuneen kansanäänestyksen seurauksena eläkeläiset hyötyvät vuosittain maksettavan 13. kuukausierän käyttöönotosta, josta ensimmäinen maksetaan joulukuussa 2026. Pääasiassa lääketeollisuuden voitoista perittävien, odotettua suurempien yritysverotulojen ansiosta Sveitsin julkisen talouden tilinpäätöksessä syntyy rakenteellinen ylijäämä, mikä mahdollistaa myös alkuperäistä suunnitelmaa pienemmän arvonlisäverokannan korotuksen vuodesta 2028 lähtien. Toisin kuin euroalueen keskimääräinen julkisen velan määrä, joka oli lähes 90 % BKT:sta vuoden 2026 toisella neljänneksellä, Sveitsin julkisen velan rasitus on vankan budjettipolitiikan ansiosta alle 40 %, ja tämän osuuden odotetaan laskevan edelleen ennustejaksolla.
Lisäksi Cofacen Sveitsille myöntämää erinomaista A1-maariskiarvosanaa tukee myös maan huomattava ja kestävä vaihtotaseen ylijäämä. Ensisijaisen tulotaseen (esim. ulkomaisista sijoituksista ja rajat ylittävistä työntekijöistä saadut nettotulot) ja palvelutaseen alijäämät ovat rakenteellisia. Lisäksi toissijaisessa tulotaseessa (siirtotaseessa) on jatkuva alijäämä, joka johtuu siitä, että Sveitsissä työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät lähettävät osan tuloistaan kotimaahansa. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä 1,9 miljoonalla Sveitsissä työskentelevällä oli ulkomainen passi. Tämä vastaa lähes 35 % työvoimasta (vuonna 1991 osuus oli 25 %). Nämä alijäämät kompensoituvat kuitenkin reilusti tavarakaupan suurella ylijäämällä. Tässä yhteydessä kemian- ja lääketeollisuus ovat ratkaisevan tärkeitä maan ulkomaanmaksutaseelle, sillä ne tuottavat 53 % tavaraviennistä. Vaikka vahva frangi, geopoliittiset riskit ja kaupan esteiden käyttöönotto heikentävät jatkossa vaihtotaseen ylijäämää, sen odotetaan pysyvän yli 6 %:n tasolla suhteessa BKT:hen vuosina 2026–2027.
Jatkuvien ja vakaiden vaihtotaseen ylijäämien ansiosta Sveitsillä on runsaasti varallisuutta ulkomailla, minkä ansiosta maalla on huomattava positiivinen kansainvälinen nettosijoitusasema (974 miljardia Sveitsin frangia, mikä vastaa 112 % BKT:stä vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä), jonka suuruus vaihtelee osakemarkkinahintojen ja USD/CHF-valuuttakurssin mukaan. Lisäksi SNB:n mittavat valuuttavarannot vähentävät riskejä.
Yleinen näkemys on, että poliittinen riski on alhainen, mutta EU:n kanssa tehdyt kolmannen sukupolven kahdenväliset sopimukset vaativat vielä ratifiointia
Sveitsin poliittinen järjestelmä on erittäin vakaa maan poliittisen konsensuksen perinteen ansiosta. Tärkeimmät päätökset tehdään kansanäänestyksillä. Liittoneuvosto, eli hallitus, koostuu seitsemästä ministeristä. Puheenjohtaja valitaan tämän ryhmän keskuudesta yhden vuoden toimikaudeksi, minkä jälkeen puheenjohtajuus kiertää vuorotellen. Vuodesta 1959 lähtien liittoneuvoston kokoonpano on määräytynyt niin sanotun ”maagisen kaavan” mukaan: yleisvaaleissa kolme parhaiten menestynyttä puoluetta saavat kukin kaksi paikkaa ja neljänneksi tullut puolue yhden paikan. Päästäkseen liittoneuvostoon ”uuden” puolueen on sijoituttava neljän parhaan joukkoon kahdessa peräkkäisessä vaalissa, mikä on harvinaista. Tämän vuoksi neuvoston puoluejako ei ole muuttunut viimeisimpien, lokakuussa 2023 pidettyjen yleisten vaalien jälkeen. Oikeistolaisella kansalliskonservatiivisella SVP:llä, sosiaalidemokraattisella SP:llä ja liberaalilla FDP:llä on kummallakin kaksi paikkaa, kun taas kristillisdemokraattisella Keskustapuolueella on yksi paikka. Seuraavat yleiset vaalit on määrä järjestää vuoden 2027 lopulla, ja SVP johtaa tällä hetkellä mielipidemittauksia 29 prosentin kannatuksella, selvästi edellä SP:tä (18 %) ja Keskustapuoluetta (15 %).
Sveitsin ja Euroopan unionin väliset suhteet ovat parantuneet. Suurin ongelma liittyy niiden kauppasopimuksiin, jotka sisältävät myös tiettyjä maahanmuutto- ja työntekijäsuojasäännöksiä. Voimassa ovat vuosina 2002 ja 2005 solmitut kahdenväliset sopimukset I ja II sekä yhteensä 140 yksittäistä sopimusta. Vuonna 2008 aloitettiin neuvottelut kattavasta kauppasopimuksesta, jolla koottaisiin yhteen ja päivitetään nykyiset yksittäiset sopimukset. Vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen Sveitsin hallitus päätti kuitenkin vuonna 2021 olla allekirjoittamatta lopullista sopimusta, koska oli selvää, että se olisi hylätty kansanäänestyksessä. Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) rooli riitojenratkaisufoorumina, joka olisi voinut rajoittaa Sveitsin suvereniteettia, hylättiin. Sveitsin korkean palkkatason ja työntekijäsuojan säilyttäminen oli merkittävä kiistanaihe, joka perustui pelkoon hillitsemättömästä maahanmuutosta EU:sta, samoin kuin EU-kansalaisten mahdollisuus saada sveitsiläistä sosiaalitukea. Suhteet viilenivät, mutta neuvottelut jatkuivat vuonna 2023 ja saatiin päätökseen vuoden 2024 lopulla uudella sopimuksella, jota kutsutaan nimellä ”Bilaterals III”. Uusi sopimus sisältää nyt maahanmuuttoa koskevan suojalausekkeen. Henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:n ja Sveitsin välillä voidaan rajoittaa, jos se aiheuttaa vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Jos EU ei suostu rajoitukseen, puolueeton välimiesoikeus ratkaisee asian. Myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EUT) toimivalta rajoitetaan Sveitsin suvereniteetin säilyttämiseksi. Jos EU:n lainsäädäntö on ristiriidassa Sveitsin lainsäädännön kanssa, välimiesoikeus ratkaisee asian. Sen ei tarvitse kääntyä EUT:n puoleen EU:n lainsäädännön tulkitsemiseksi.
Bilaterals III -sopimusta ei kuitenkaan ole vielä ratifioitu, ja kansanäänestyksen odotetaan järjestettävän vuonna 2027. Suurin osa poliittisista ryhmistä ja vaikutusvaltaisesta liike-elämästä tukee sopimusta, mutta maan suurin puolue SVP vastustaa tiiviimpiä siteitä EU:hun. ”Ei 10 miljoonan Sveitsille” -aloitteen hylkääminen kesäkuussa 2026 pidetyssä kansanäänestyksessä, jonka tarkoituksena oli asettaa yläraja väestömäärälle (millä olisi ollut vaikutuksia EU:n kanssa tehtyihin henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeviin sopimuksiin), merkitsee sitä, että EU:n vastustajat ovat viime aikoina menettäneet hieman kannatustaan, mutta ei ole itsestään selvää, että Bilaterals III -sopimus välttämättä hyväksyttäisiin kansanäänestyksessä. Liittoneuvosto on siksi päättänyt jakaa kokonaispaketin osiin ja laatia neljä osasopimusta (henkilöiden vapaa liikkuvuus ja maaliikenteen koordinointi, sähkömarkkinat, elintarviketurvallisuus ja terveys). Näistä osasopimuksista voidaan sitten äänestää erikseen kansanäänestyksissä. On kuitenkin epäselvää, miten EU reagoi, jos sopimuksesta hyväksytään vain osia. Lisäksi on epäselvää, vaatiiko Bilaterals III -sopimuksen hyväksyminen ”kaksinkertaisen enemmistön”, eli sen, että sen on saatava paitsi äänestäjien enemmistön myös kantonien enemmistön tuki, mikä olisi vaikeampi saavuttaa.