Sveitsi

Talouskasvu edelleen maltillista vuonna 2025

Sveitsin talous kasvoi maltillisesti vuonna 2024 huolimatta euroalueen heikosta kehityksestä ja lisääntyvästä globaalista poliittisesta epävarmuudesta. Suhteellisen vahva yksityinen kulutus sekä EUFA EURO 2024 -otteluista ja Pariisin olympialaisista saadut lisenssitulot vaikuttivat merkittävästi Sveitsin talouteen. Talouden odotetaan pysyvän vakaana. Yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan olevan vakaata, ja sen odotetaan pysyvän tärkeänä kokonaiskasvun tukipilarina. Lisäksi vaikka inflaatio todennäköisesti vaihtelee jonkin verran vuoden aikana, sen ei pitäisi koskaan nousta 1 prosenttiin ja sen pitäisi olla huomattavasti alhaisempi kuin viimeisten kolmen vuoden aikana. Sekä energian että elintarvikkeiden hinnat laskivat vuoden 2024 toisella puoliskolla, mikä takaa alhaisen lähtötason vuodelle 2025. Lisäksi Sveitsin hallituksen asettama asuntolainojen viitekorko (”hypothekarischer Referenzzinssatz”), jolla säännellään markkinoita ja ohjataan pankkeja, laskettiin maaliskuun alussa 2025 1,75 prosentista 1,5 prosenttiin, eli alimmalle tasolleen joulukuun 2023 jälkeen. Tämä on ensimmäinen kerta maaliskuun 2020 jälkeen, kun hallitus on laskenut korkoa, mikä voi vaikuttaa kaikkiin uusiin vuokriin (60 % kotitalouksista asuu vuokralla), joiden pitäisi hyötyä alhaisemmista vuokrista. Toiseksi kulutukseen vaikuttavat myös pakollisen sairausvakuutuksen edelleen nousevat kustannukset. Keskimääräinen vakuutusmaksu nousee 6 % vuonna 2025. Tämä on kuitenkin pienempi nousu kuin vuonna 2024, jolloin nousu oli keskimäärin 8,7 %. Samaan aikaan nimellispalkat nousevat edelleen 1,4 % vuonna 2025. Vaikka palkkojen kasvuvauhti on hitaampi kuin kahden viime vuoden aikana (vastaavasti 1,7 % ja 1,6 %), myös inflaatio on hitaampaa, minkä seurauksena reaalipalkkojen kasvuvauhti on selvästi korkeampi kuin edellisinä vuosina (1,0 % vuoden 2024 0,5 %:n sijaan), mikä parantaa ostovoimaa.

Inflaatiopaineiden heikkeneminen oli jo aiemmin saanut Sveitsin keskuspankin (SNB) laskemaan ohjauskorkoaan neljä kertaa vuonna 2024, 1,75 prosentista 0,5 prosenttiin. Maaliskuussa 2025 seurasi uusi 25 peruspisteen korkoleikkaus, joka laski korkotason 0,25 prosenttiin, jota pidetään neutraalina tasona. Koska emme odota rahapolitiikan muuttuvan elvyttäväksi, emme odota lisää korkoleikkauksia tänä vuonna. Vaikka matalampi korko tukisi yritysten investointien luottopohjaista rahoitusta, maailmanlaajuinen suuri geopoliittinen epävarmuus ja erityisesti mahdollinen kauppakonflikti Yhdysvaltojen kanssa saattavat pitää yritykset odottavalla kannalla. Rakennussektorilta on kuitenkin odotettavissa myönteisiä vaikutuksia. Vaikka liikerakentaminenkin pysyy toistaiseksi pysähdyksissä, asuinrakentamisen odotetaan elpyvän hitaasti matalalta tasolta. Ennakoivat indikaattorit ja rakennuslupien määrän kasvu viittaavat tähän suuntaan. Lisäksi yleinen rakentaminen – pääasiassa joukkoliikenteessä, infrastruktuurissa ja terveydenhuoltosektorilla – on edelleen tärkeä rakentamisen veturi. Hankkeisiin kuuluvat esimerkiksi Gotthardin tunnelin laajennus toisella tunneliputkella (hankkeen kokonaiskustannukset ovat 2,1 miljardia Sveitsin frangia), Geneven ja Lausannen rautatieasemien kapasiteetin laajennus sekä Alppien aurinkovoimalaprojektien laajennus (Solar Express). Suunnitelmissa on myös Zürichin yliopistollisen sairaalan ja muiden yliopistokampuksen rakennusten laajentaminen.

Sveitsin laajamittaisen ulkomaankaupan näkymiä on erityisen vaikea ennustaa Yhdysvaltojen epävakaan kauppapolitiikan vuoksi. Sveitsillä oli vuonna 2023 34,25 miljardin Sveitsin frangin ylijäämä kauppataseessa Yhdysvaltojen kanssa, mikä on suurin kauppaylijäämä minkään kauppakumppanin kanssa (4,3 % BKT:stä). Lääkeviennin osuus on merkittävä, ja tullit vaikuttaisivat siihen voimakkaasti. Ellei Yhdysvaltojen kauppakonflikti kärjisty merkittävästi, ulkomaankauppa kehittyy todennäköisesti maltillisesti vahvan lääkeviennin tukemana, kun taas koneiden, elektroniikan ja kellojen maailmanlaajuinen kysyntä todennäköisesti jatkaa laskuaan. Rahoituspalvelujen kysynnän vahvistuminen ja vankat matkailutulot todennäköisesti kompensoivat tätä osittain. Merkittävä negatiivinen tekijä, joka vaikuttaa Sveitsin talouden reaalikasvuun, on se, että vuonna 2025 ei järjestetä suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia. Suurten urheilutapahtumien järjestäjät (kuten FIFA, UEFA ja IOC) tukevat taloutta lisenssitulojensa kautta. Koska suuret (miesten) jalkapallotapahtumat ja olympialaiset järjestetään vain joka toinen vuosi, tämä jarruttaa taloutta vuonna 2025.

Julkisen talouden tilanne on vakaa, mutta sosiaalimenojen kasvu on näköpiirissä

Julkisen talouden tilanne osoittaa edelleen pientä ylijäämää koko julkisen talouden tilinpäätöksessä, mikä johtuu kantonien ja sosiaaliturvajärjestelmän vahvemmista tuloksista, jotka kompensoivat liittovaltion kasvaneen alijäämän reilusti. Vuodesta 2026 lähtien peruseläke sisältää 13. kuukausimaksun. On kuitenkin vielä epäselvää, miten tämä rahoitetaan (joko tulojen kasvulla tai budjettivajeella). Lisäkustannukset ovat 4,1 miljardia Sveitsin frangia vuonna 2026 (0,5 % BKT:sta vuonna 2024). Joka tapauksessa julkinen velka pysyy hyvin alhaisena eikä aiheuta huolta.

Maa on jatkuvasti vaihtotaseen ylijäämäinen huomattavan tavarakaupan ylijäämän ansiosta, joka vuonna 2024 oli 14 % BKT:sta. Vaikka rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä urheiluluvat ovat tärkeässä roolissa ulkoisessa maksutaseessa, palvelu- ja primaaritulo-taseet (esim. ulkomaisista sijoituksista saatavat tulot ja rajat ylittävien työntekijöiden tulot) ovat rakenteellisesti pienessä alijäämässä. Lisäksi toissijaisen tulotaseen (siirtotaseen) rakenteellinen alijäämä johtuu Sveitsissä työskentelevistä ulkomaalaisista työntekijöistä, jotka lähettävät osan tuloistaan kotimaahansa (403 000 työntekijää vuonna 2024, mikä vastaa 7,6 % työntekijöiden kokonaismäärästä). Vuonna 2025 tavarakaupan ylijäämän mahdollinen paraneminen ja rahoituspalveluista saatavien tulojen kasvu todennäköisesti tasoittuvat, koska suuria urheilutapahtumia ei järjestetä. Tämän pitäisi pitää vaihtotaseen tasapainon suurin piirtein ennallaan.

Toistuvien vaihtotaseen ylijäämien ansiosta Sveitsillä on runsaasti varallisuutta ulkomailla, minkä ansiosta maalla on huomattava positiivinen ulkomainen nettosijoitusasema (111 % BKT:sta syyskuun 2024 lopussa), jonka suuruus vaihtelee osakemarkkinahintojen ja USD/CHF-valuuttakurssin mukaan.

Sisäpoliittinen tilanne on vakaa, mutta uusi kauppasopimus EU:n kanssa saattaa mutkistaa tilannetta

Sveitsin poliittinen järjestelmä on erittäin vakaa maan poliittisen konsensuksen perinteen ansiosta. Tärkeimmät päätökset tehdään kansanäänestyksillä. Liittoneuvosto, eli hallitus, koostuu seitsemästä ministeristä. Puheenjohtaja valitaan tästä ryhmästä yhden vuoden toimikaudeksi, ja tehtävä vuorottelee jäsenten kesken. Vuodesta 1959 lähtien liittoneuvoston kokoonpano on määräytynyt niin sanotun ”maagisen kaavan” mukaisesti: yleisvaaleissa kolme parhaiten menestynyttä puoluetta saavat kukin kaksi paikkaa ja neljänneksi tullut puolue yhden paikan. Päästäkseen liittoneuvostoon ”uuden” puolueen on sijoituttava neljän parhaan joukkoon kahdessa peräkkäisessä vaalissa, mikä on harvinaista. Tämän vuoksi neuvoston puoluejako ei ole muuttunut viimeisissä, lokakuussa 2023 pidetyissä yleisvaaleissa. Oikeistolaisella kansalliskonservatiivisella SVP:llä, sosiaalidemokraattisella SP:llä ja liberaalilla FDP:llä on kummallakin kaksi paikkaa, kun taas kristillisdemokraattisella Keskustapuolueella on yksi paikka. Seuraavat yleisvaalit on määrä pitää vuonna 2027.

Sveitsin ja Euroopan unionin väliset suhteet ovat parantuneet. Suurin ongelma liittyy maiden välisiin kauppasopimuksiin, jotka sisältävät myös osia maahanmuutto- ja työntekijäsuojasäännöistä. Voimassa ovat vuosien 2002 ja 2005 kahdenväliset sopimukset I ja II sekä yhteensä 120 yksittäistä sopimusta. Vuonna 2008 aloitettiin neuvottelut kattavasta kauppasopimuksesta, joka olisi koonnut yhteen ja päivittänyt voimassa olevat yksittäiset sopimukset. Vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen Sveitsin hallitus päätti kuitenkin vuonna 2021 olla allekirjoittamatta lopullista sopimusta, koska oli selvää, että se olisi hylätty kansanäänestyksessä. Euroopan unionin tuomioistuimen rooli riidanratkaisumekanismina, joka olisi voinut rajoittaa Sveitsin suvereniteettia, hylättiin. Sveitsin korkean palkka- ja työntekijäsuojan säilyttäminen oli merkittävä kiistanaihe, joka johtui pelosta hillitsemättömästä maahanmuutosta EU:sta, samoin kuin EU:n kansalaisten mahdollisuus saada sveitsiläistä sosiaalitukea. Suhteet viilenivät, mutta neuvottelut jatkuivat maaliskuussa 2023 ja saatiin päätökseen joulukuussa 2024 uuden sopimuksen myötä. Uusi sopimus sisältää nyt maahanmuuttoa koskevan suojalausekkeen. Henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:n ja Sveitsin välillä voidaan rajoittaa, jos se aiheuttaa vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Jos EU ei suostu rajoitukseen, puolueeton välimiesoikeus ratkaisee asian. Myös Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta rajoitetaan Sveitsin suvereniteetin säilyttämiseksi. Jos EU:n lainsäädäntö on ristiriidassa Sveitsin lainsäädännön kanssa, välimiesoikeus ratkaisee asian. Sen ei tarvitse kääntyä Euroopan unionin tuomioistuimen puoleen EU:n lainsäädännön tulkitsemiseksi.

Uutta sopimusta ei ole vielä ratifioitu. Sveitsissä on suunniteltu kansanäänestys vuoden 2025 lopulle tai vuoden 2026 alkuun. Hyväksyminen on edelleen epävarmaa, sillä erityisesti SVP, joka oli viime vaaleissa suurin puolue, vastustaa tiiviimpiä siteitä EU:hun. Liittoneuvosto on siksi päättänyt jakaa kokonaispaketin osiin ja laatia neljä osasopimusta (henkilöiden ja maaliikenteen vapaa liikkuvuus, sähkömarkkinat, elintarviketurvallisuus ja terveys). Näistä osasopimuksista voidaan sitten äänestää erikseen kansanäänestyksissä. On kuitenkin epäselvää, miten EU reagoi, jos sopimuksesta hyväksytään vain osia.

Maksut

Vekselit ja sekit eivät ole yleisessä käytössä Sveitsissä, koska niihin liittyvät pankki- ja veromaksut ovat kohtuuttoman korkeat. Vekselien leimavero on 0,75 % pääomasta kotimaisten vekselien osalta ja 1,5 % kansainvälisten vekselien osalta.

Yritykset ovat erityisen vaativia sekkien ja vekselien muodollisen pätevyyden suhteen maksuvälineinä.

Kotimaiset ja kansainväliset maksut suoritetaan yleensä pankkisiirtona – erityisesti SWIFT-verkoston kautta, johon Sveitsin suurimmat pankit ovat liitettyjä. SWIFT tarjoaa nopean ja tehokkaan tavan käsitellä maksuja edullisin kustannuksin.

Perintä

Sveitsin oikeusjärjestelmässä on teknisiä erityispiirteitä, erityisesti: jokaisessa kantonissa toimii hallinnollinen viranomainen, joka tunnetaan nimellä täytäntöönpano- ja konkurssivirasto (Office des poursuites et des faillites / Betreibungs und Konkursamt / Ufficio di esecuzione e fallimenti), ja paikallishallinnon tasolla on useita toimistoja, jotka vastaavat tuomioistuinten määräysten täytäntöönpanosta. Niiden tehtävät on säännelty liittovaltion lainsäädännössä. Asianomaiset osapuolet voivat tutustua viraston asiakirjoihin tai hankkia niistä otteita; uusi, yhtenäistetty siviiliprosessilaki, jonka asiantuntijakomissio laati ja liittoneuvosto hyväksyi, tuli voimaan vuonna 2011. Tämä säännöstö johti 26 kantonisen menettelylain kumoamiseen, jotka haittasivat oikeusjärjestelmän tehokkuutta. Oikeudenkäynneissä tarvitaan kuitenkin asianajajan apua, joka tuntee sen tuomioistuimen organisaation, jonka toimivaltaan asia kuuluu, sekä oikeudenkäyntimenettelyssä käytettävän kielen (ranska, saksa tai italia).

Sovitteluvaihe

Perintäprosessi alkaa viimeisen maksumuistutuksen lähettämisellä, mieluiten kirjattuna kirjeenä (jolloin viivästyskorkoa voidaan kertyä). Muistutuksessa velallista kehotetaan maksamaan kahden viikon kuluessa erääntynyt pääoma sekä viivästyskorko, joka lasketaan lakisääteisellä 5 prosentin korolla (ellei osapuolten kesken ole toisin sovittu).

Oikeudenkäynti

Jos maksua ei suoriteta, velkoja voi toimittaa allekirjoitetun ja täytetyn hakemuslomakkeen (réquisition de poursuite) täytäntöönpano- ja konkurssivirastolle. Virasto toimittaa tämän jälkeen velalliselle lopullisen maksumääräyksen, joka on maksettava 20 päivän kuluessa hakemuksen tiedoksiantamispäivästä lukien.

Vaikka menettely on velkojille erittäin helppokäyttöinen, se antaa velallisille kuitenkin mahdollisuuden vastustaa määräystä 10 päivän kuluessa sen tiedoksiannosta ilman, että heidän tarvitsee esittää perusteluja. Tällaisissa tapauksissa, ellei velkojan käytettävissä ole ehdottomia todisteita velasta velallisen vastustuksen kumoamiseksi, velkojan ainoa keino on hakea oikeussuojaa virallisen oikeudenkäynnin kautta.

Ennen virallisen oikeudenkäynnin aloittamista on pakollista käydä sovittelu- tai sovintomenettely rauhantuomarin edessä. Tästä poikkeavat riidat, jotka kuuluvat Zürichin kauppatuomioistuimen toimivaltaan, tai tapaukset, joissa molemmat osapuolet ovat sopineet jättävänsä tämän menettelyn huomiotta ja vaateen määrä on yli 100 000 Sveitsin frangia.

Oikeudenkäynti edellyttää virallisen (ja nykyisin yhtenäistetyn) menettelyn aloittamista, joka koostuu kirjallisesta ja suullisesta vaiheesta ja jossa on mahdollisuus kuulustella todistajia oikeudenkäynnin aikana. Nämä menettelyt voivat kestää yhdestä kolmeen vuoteen kantonista riippuen.

Sen sijaan jos velkojalla on velallisen allekirjoittama ehdoton velkatodiste (mikä tahansa alkuperäinen asiakirja, jossa ostaja tunnustaa velkansa – kuten vekseli tai sekki), hän voi pyytää velallisen vastustuksen väliaikaista kumoamista (main levée de l’opposition) ilman, että hänen tarvitsee saapua oikeuteen. Kyseessä on yksinkertaistettu menettely, joka on nopea ja suhteellisen helppo saada läpi ja jossa tuomioistuimen päätös perustuu myyjän toimittamiin asiakirjoihin.

0

Kun tämä vastustuksen kumoamismääräys on annettu, velkojalla on 20 päivää aikaa viedä asia tuomarin käsiteltäväksi velan vapauttamisen (libération de dette) saamiseksi ja sen jälkeen täytäntöönpanomääräyksen saamiseksi. Kun tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion, täytäntöönpano- ja konkurssivirasto antaa täytäntöönpanomääräyksen tai konkurssihakemuksen (commination de faillite). Tämän konkurssihakemuksen avulla velkoja voi lähettää tuomioistuimelle konkurssihakemuksen. Saatuaan tämän hakemuksen tuomioistuin määrää käsittelypäivän ja lähettää kirjallisen kutsun molemmille osapuolille. Jos velallinen ei suorita maksua eikä velkoja peruuta hakemustaan, tuomioistuin julistaa velallisyrityksen konkurssiin.

Oikeudenkäynnit käsitellään joko ensimmäisen asteen tuomioistuimessa tai piirituomioistuimessa. Kauppatuomioistuimia, joiden puheenjohtajina toimii ammatti- ja kansalaisoikeuden tuomareista koostuva paneeli, on neljässä saksankielisessä kantonissa: Aargaussa, Bernissä, St. Gallenissa ja Zürichissä.

Kun valitus on jätetty kantonituomioistuimeen – mikä on viimeinen oikeussuojakeino yli 30 000 Sveitsin frangin suuruisissa vaateissa – asiat käsitellään liittovaltion ylimmässä oikeusistuimessa: Sveitsin liittovaltion tuomioistuimessa (Tribunal fédéral Suisse / Schweizerisches Bundesgericht / Tribunale federale svizzero), joka sijaitsee Lausannessa.

0

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Insolvenssimenettelyt

RAKENNEUUDISTUSMENETTELYT

Rakenneuudistusmenettelyn (Nachlassverfahren) voi käynnistää joko velallinen tai velkoja. Selvittäjä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet valmistellakseen velkojen järjestelyä koskevan sopimuksen hyväksymistä velkojien ja tuomioistuimen toimesta. Sen jälkeen laaditaan omaisuusluettelo, jossa kaikki varat arvostetaan. Sopimuksen hyväksyminen edellyttää joko sellaisen velkojien enemmistön myönteistä äänestystä, joka edustaa kahta kolmasosaa velkojen kokonaismäärästä, tai sellaisen neljänneksen velkojien myönteistä äänestystä, joka edustaa kolmea neljäsosaa velkojen kokonaismäärästä. Hyväksyttyä sopimusta on vahvistettava tuomioistuimessa. Sen jälkeen se tulee voimaan ja on sitova kaikille velkojille, joiden saatavat kuuluvat sopimuksen piiriin.

KONKURSSIMENETTELY

Tuomioistuin voi julistaa yrityksen konkurssiin ja aloittaa konkurssimenettelyn, jos velkoja on pyytänyt tätä menestyksekkäästi velallisen ilmoitettua maksukyvyttömyydestään. Tuomioistuin päättää, sovelletaanko yksinkertaistettua vai tavanomaista menettelyä, vai jatketaanko konkurssimenettelyä (jos varat eivät riitä kattamaan menettelyn odotettavissa olevia kustannuksia). Konkurssipesänhoitaja laatii tämän jälkeen omaisuusluettelon. Nopeutettu menettely määrätään, jos omaisuuden tuotto ei todennäköisesti riitä kattamaan tavanomaisen menettelyn kustannuksia. Tällöin velkojien kokouksia ei järjestetä, ja konkurssitoimisto ryhtyy omaisuuden selvitystilaan ja realisointiin ilman velkojien osallistumista.

Jos sovelletaan tavanomaista konkurssimenettelyä, konkurssipesän hoitaja julkaisee konkurssi-ilmoituksen, jossa kehotetaan kaikkia velkojia ja velallisia ilmoittamaan saatavansa ja velkansa 30 päivän kuluessa. Tässä ilmoituksessa velkojia kutsutaan ensimmäiseen kokoukseen (jossa he voivat nimetä yksityisen konkurssipesän hoitajan valtion konkurssiviraston sijaan) ja velkojakomiteaan. Toinen kokous kutsutaan koolle kolmansia osapuolia koskevien saatavien vireille panemiseksi tai jatkamiseksi sekä konkurssipesän omaisuuden realisointitavan sopimiseksi.

0

Viimeksi päivitetty: maaliskuu 2025