Lähi-idän konfliktin vaikutus kasvunäkymiin
Persianlahden jännitteistä johtuvat riskit painavat Singaporen talouskasvua, ja BKT:n kasvun ennustetaan hidastuvan vuoden 2025 5 prosentista 2,5 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,4 prosenttiin vuonna 2027. Yrityskustannusten nousu sekä raakaöljyn ja sen johdannaisten puute ovat vaikuttaneet tärkeisiin toimialoihin, kuten polttoaine- ja kemianteollisuuteen. Useat petrokemian- ja erikoiskemikaaliyritykset ovat vedonneet ylivoimaiseen esteeseen toimitusketjun häiriöiden ja raaka-ainepulan vuoksi. Polttoaineen kallistuminen on myös häirinnyt ilma- ja vesiliikennettä osana laajempaa kuljetusalaa (8 % BKT:stä vuonna 2025). Samalla Singaporen kasvua tukevat kaksi voimakasta tekijää: tekoälyn ja rakennusalan noususuhdanne. Tekoälyyn liittyvä investointibuumi on edelleen vauhdittanut elektroniikka- ja tarkkuusteollisuuden kasvua. Elektroniikan muu kuin öljypohjainen vienti (NODX) kasvoi lähes 70 % edellisvuodesta vuoden 2026 viiden ensimmäisen kuukauden aikana, kun taas muun kuin elektroniikan NODX-viennin kasvu oli vain 3,3 %. Maa on onnistuneesti integroitunut tekoälylaitteiden toimitusketjun korkean lisäarvon segmentteihin, ja sen osuus maailmanlaajuisesta puolijohteiden tuotannosta on noin 10 %. Yksi johtavista elektroniikkapiirien valmistajista, Micron Technology, on aloittanut uuden piikiekkojen valmistuslaitoksen rakentamisen Singaporessa, mikä vahvistaa tämän saarivaltion vetovoimaa. Rakentamista vauhdittavat suuret infrastruktuurin megahankkeet (Changin terminaali 5, Cross-Island Line, Tuasin megasatama, pohjois-etelä-käytävä, Jurongin saaren laajennus), kaupalliset laajennushankkeet (MBS, RWS) sekä julkinen asuntorakentaminen. Rakennusviranomainen (BCA) on ennustanut rakentamisen kysynnän olevan 47–53 miljardia Singaporen dollaria vuonna 2026. Myös matkailu menestyi vahvasti vuonna 2025 ja toi talouteen 32,8 miljardia Singaporen dollaria, mikä on 10 %:n kasvu edellisvuodesta. Alan kasvun odotetaan jatkuvan merkittävien julkisten investointien tukemana, sillä hallitus aikoo sijoittaa matkailun kehittämisrahastoon (Tourism Development Fund) lisää 740 miljoonaa Singaporen dollaria seuraavien viiden vuoden aikana.
Yritysten yleiset näkymät ovat heikentyneet hieman Lähi-idän konfliktin puhkeamisen jälkeen, erityisesti merenkulku- ja lentoliikenne-, biolääketiede- ja kemianteollisuudessa. Talouden odotetun hidastumisen vuoksi sekä työllisyyden kasvun että palkkojen nousun ennustetaan heikkenevän verrattuna vuonna 2025 nähtyyn kasvuun.
Kuluttajahintainflaatiopaineet ovat olleet toistaiseksi suhteellisen vakaat, mutta niiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, kun korkeammat kustannukset heijastuvat koko toimitusketjuun. Tuonti- ja kotimaiset hintojen nousu on kiihtynyt maaliskuusta lähtien kaksinumeroisiin kasvulukuihin. Inflaation odotetaan siten nousevan vuoden 2027 alkuun saakka ja saavuttavan noin 2,5 prosenttia. Vastauksena tähän Singaporen rahaviranomainen kiristi rahapolitiikkaa huhtikuussa nostamalla Singaporen dollarin nimellisen efektiivisen valuuttakurssin (S$NEER) kaltevuutta. Turvasatamapääoman sisäänvirtaus lisää pankkijärjestelmän likviditeettiä ja hillitsee kotimaisia korkoja.
Julkisen talouden ja ulkoisen talouden tilanne on edelleen vahva
Vaihtotaseen ylijäämä on ollut suuri vuonna 2026, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan vuonna 2027, vaikka sen osuus BKT:stä todennäköisesti pienenee. Ennustettu lasku johtuu pääasiassa suuremmasta primaarituloalijäämästä, mikä heijastaa ulkomaisten sijoitusten kasvua Singaporessa (140 prosentin kasvu vuosina 2015–2025). Toiseksi tavaroiden ja palveluiden kauppataseen odotetaan heikkenevän hieman kaupan yleisen hidastumisen vuoksi: maailmanlaajuinen tavarakauppa on kasvanut vain 1,5–2,5 % vuonna 2026, kun se vuonna 2025 kasvoi 4,7 %. Valuuttavarannot ovat laskeneet hieman vuodesta 2025 lähtien, mutta ovat edelleen riittävällä tasolla ja kattoivat 5,14 kuukauden tuonnin (tavaroiden ja palvelujen) vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Keskipitkällä aikavälillä Singaporen vaihtotaseen ylijäämät pysyvät vahvoina, mutta niiden odotetaan pienenevän infrastruktuuri- ja sosiaalimenojen kasvun vuoksi.
Huolimatta julkisten menojen merkittävästä kasvusta pandemian jälkeen (+48 % verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan) hallitus on toistaiseksi yleisesti ottaen tasapainottanut talousarviotaan talouden elpymisen ja sellaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden kuin tavaroiden ja palveluiden veron (GST) korotuksen ansiosta. Tilikaudella 2025 Singaporen talousarvio oli kokonaisuudessaan ylijäämäinen, 1,3 % BKT:sta. Vuosina 2026 ja 2027 budjettitaseen odotetaan pysyvän ylijäämäisenä, vaikkakin pienempänä kuin vuonna 2025, mikä johtuu epäsuotuisamman makrotaloudellisen ympäristön ja lisääntyneiden julkisten tukitoimien yhteisvaikutuksesta. Tulopuolella talouskasvun hidastuminen heikentää automaattisesti verotuloja. Erityisesti taloudellisen toiminnan hidastumisen odotetaan hillitsevän yritys- ja kulutusverotuloja voittomarginaalien pienenemisen ja kysynnän heikkenemisen vuoksi. Menopuolella 12. helmikuuta esitellyn vuoden 2026 talousarvion tavoitteena on auttaa kotitalouksia selviytymään elinkustannuksista ja tukea korkeiden kustannusten ympäristössä toimivia yrityksiä tarjoamalla 40 prosentin yritysveron palautus verovuodelta 2026, enintään 30 000 dollaria. Myös matalapalkkaisten työntekijöiden auttamiseksi on toteutettu toimenpiteitä, kuten koulutustuen vahvistaminen. Lisäksi väestön nopeutuvan ikääntymisen vuoksi (yksi ikääntynyt 3,3 työssäkäyvää aikuista kohti) terveydenhuollon menojen odotetaan jatkavan kasvuaan.
Vaikka julkinen velka on paperilla suuri, sitä käytetään luomaan kotimainen turvallisten sijoituskohteiden markkina, ja se koostuu pääasiassa pitkäaikaisista joukkovelkakirjoista ja arvopapereista. Lisäksi aiemmista budjettiylijäämistä ja sijoitustuotoista (200–300 % BKT:sta) aiemmin kertyneitä suuria varantoja voidaan käyttää harvinaisten budjettialijäämien rahoittamiseen. Pankkisektori on voimakkaasti altistunut kiinteistöalalle: 33,8 % kotimaisista kaupallisista lainoista oli kohdistettu kiinteistöihin, maankäyttöön ja rakentamiseen vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämän sektorin järjestämättömien lainojen osuus parani ja laski vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen 1,71 prosentista 1,13 prosenttiin vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, eli tasolle, joka on hieman alhaisempi kuin kaupallisten pankkilainojen keskimääräinen taso (1,18 %). Pääoma- ja likviditeettipuskurit ovat kuitenkin edelleen vahvat ja ylittävät sääntelyvaatimukset. Kotimaiset rahoitusolosuhteet ovat vakaat, mutta alttiita alueellisten ja globaalien rahoitusmarkkinoiden paineille, joita tällä hetkellä leimaavat osakemarkkinoiden korjausliike, VIX-indeksin (volatiliteetti-indeksi) nousu, yritysten luottoriskimarginaalien laajeneminen ja viitekorkojen nousu. Singaporen tiukentuneet luotto-olosuhteet yhdistettynä korkeampiin tuotantokustannuksiin saattavat vaikuttaa kasvuun entisestään.
Vakaa hallinto ja tasapainoiset, vaikkakin hauraat ulkosuhteet
Singaporen poliittinen tilanne on edelleen erittäin vakaa, ja Kansan toimintapuolue (PAP) on säilyttänyt hallitsevan asemansa maan itsenäistymisestä vuonna 1965 lähtien. Toukokuun 2025 yleisvaaleissa PAP varmisti lähes 90 prosentin ehdollisen enemmistön parlamentissa, mikä vahvisti sen hallintomandaattia. Vaalien jälkeen toukokuussa 2024 virkaan astunut pääministeri Lawrence Wong käynnisti hallituksen uudelleenjärjestelyn, jossa kuitenkin säilytettiin suurelta osin jatkuvuus keskeisissä salkuissa, kuten kauppa ja teollisuus, valtiovarainasiat, sisäasiat ja ulkoasiat. Tämä korosti politiikan johdonmukaisuutta ja hallinnon jatkuvuutta. Vaikka tärkein oppositiopuolue, Työväenpuolue, on viime vaaleissa kasvattanut kannatustaan ja edustustaan parlamentissa, se on huomattavasti pienempi kuin PAP eikä kykene haastamaan tämän hallitusenemmistöä lähitulevaisuudessa. Singaporen hallintojärjestelmälle on yleisesti ominaista tehokas julkishallinto, institutionaalinen jatkuvuus ja kansalaisten vahva luottamus. Samalla päätöksentekijät jatkavat sosioekonomisten haasteiden ratkaisemista, kuten asuntojen korkeita hintoja, tuloeroja sekä työmarkkinoiden paineita, jotka vaikuttavat pienituloisempiin ja vähemmän koulutettuihin työntekijöihin, mukaan lukien osa maahanmuuttajatyövoimasta. Siirron jälkeinen Gini-kerroin oli 0,359 vuonna 2025, mikä osoittaa, että eriarvoisuus on edelleen poliittinen huolenaihe laajamittaisista tulonjakotoimenpiteistä huolimatta.
Singaporella on ainutlaatuinen asema Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten suhteiden tasapainottamisessa Kaakkois-Aasian alueella. Tämä pieni valtio on ylläpitänyt läheisiä taloudellisia ja poliittisia siteitä molempien suurvaltojen kanssa, mutta sen voi olla yhä haastavampaa navigoida Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kasvavassa kilpailussa maailmanlaajuisten geopoliittisten jännitteiden kiihtyessä. Läheisinä naapureina Singaporella ja Malesialla on pitkäaikaiset ja monipuoliset suhteet, joihin kuuluu vahvat siteet kahdenvälisen kaupan, investointien ja matkailun aloilla. Molemmat maat allekirjoittivat äskettäin sopimuksen Johorin ja Singaporen erityistalousalueesta (JS-SEZ), jonka tavoitteena on parantaa rajat ylittävää liiketoimintaa ja yhteyksiä. JS-SEZ yhdistää Singaporen vahvuudet liike- ja finanssikeskuksena sekä Johorin osavaltion runsaat maa-, energia- ja työvoimaresurssit. Singapore on myös tiivistämässä suhteitaan Indonesiaan. Jakartassa 6. heinäkuuta pidetyssä vuosittaisessa huippukokouksessa maat allekirjoittivat 26 sopimusta, jotka kattavat muun muassa energia-, toimitusketju- ja digitaaliteknologiasektorit.

Kiina
Hong Kong
Malesia
Amerikan Yhdysvallat
Indonesia
Taiwan (Kiinan tasavalta)
Eurooppa