Senegal

Hiilivetyjen tuotanto vauhdittaa kasvua

Toiminta kiihtyy voimakkaasti vuonna 2025, ja kasvu saavuttaa huippunsa, jonka jälkeen se vakiintuu vuodesta 2026 lähtien. Kasvua vauhdittaa pääasiassa öljyteollisuuden laajentuminen (Woodsiden ja Petrosenin operoima Sangomarin öljykenttä), jonka tuotanto ylitti odotukset vuonna 2024 (16,9 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä verrattuna alkuperäiseen tavoitteeseen, joka oli 11,7 miljoonaa) ja jonka tuotannon odotetaan saavuttavan täyden kapasiteettinsa (100 000 bpd) vuoteen 2026 mennessä. Sangomarin ohella myös Mauritanian kanssa jaettu Grand Tortue Ahmeyim -kaasuhanke, jota johtavat BP ja Kosmos, käynnistyi vuoden 2025 alussa. Ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan noin 2,5 miljoonaa tonnia LNG:tä vuodessa, vaikka tämän tavoitteen saavuttaminen vie jonkin verran aikaa, ja toisessa vaiheessa 5 miljoonaa tonnia. Osa tuotetusta LNG:stä viedään pääasiassa Eurooppaan, kun taas osa käytetään myös kotimaassa sähköntuotantoon. Hiilivetyteollisuus vauhdittaa kasvua lisäämällä vientiä, investointeja ja verotuloja, joiden vaikutusten odotetaan leviävän laajemmin talouteen kerrannaisvaikutusten kautta sekä sääntelykehyksen ansiosta, joka on suunniteltu asettamaan infrastruktuuri- ja sosiaalimenot etusijalle hiilivedyistä saatavien tulojen kohdentamisessa.

Lisäksi Senegal 2050 -suunnitelman tavoitteiden mukaisesti investoinnit maatalousteollisuuteen, energiaan (kuten Saint-Louisin kaasuvoimalaitos ja kaasuputki) sekä liikenneinfrastruktuuriin (Ndayanen syväsatama, alueellisten lentokenttien modernisointiohjelma jne.) tukevat edelleen kasvua. Investoinnit kultateollisuuteen tuotannon vauhdittamiseksi ja uusien esiintymien etsimiseksi jatkuvat, ja jalometallin vientiä tukevat historiallisen korkeat hinnat. Kulutus hyötyy poliittisen ja sosiaalisen vakauden palautumisesta sekä matalasta inflaatiosta. Koska inflaation odotetaan kuitenkin pysyvän WAEMU-alueella yli 3 prosentin tavoitteen vuosina 2025 ja 2026, ei BCEAO:n (Banque Centrale des Etats de l'Afrique de l'Ouest) odoteta keventävän rahapolitiikkaansa merkittävästi (ohjauskorko oli 3,25 % kesäkuussa 2025). Yhdysvaltojen kauppapolitiikan muutoksen vaikutusten Senegaliin odotetaan olevan hyvin vähäisiä. Maalla on kauppavaje Yhdysvaltojen kanssa, mikä tarkoittaa, että siihen on sovellettu vähimmäistullia (10 % tämän artikkelin kirjoittamishetkellä). Vienti Yhdysvaltoihin (kala, peruukit, synteettiset kuidut) edustaa vain 0,7 % BKT:stä ja noin 4 % kokonaisviennistä, kun taas hiilivedyt ovat tullivapaita.

Julkinen talous on suuri huolenaihe

Vuoden 2024 loppupuolella toteutettu julkisen talouden tilintarkastus paljasti, että julkisen talouden alijäämää ja julkista velkaa koskevat luvut vuosilta 2019–2024 ensimmäiselle neljännekselle oli ilmoitettu huomattavasti liian pieniksi. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan tämä johtui pääasiassa ilmoittamattomista investoinneista (joiden luonne on edelleen epäselvä), jotka rahoitettiin ulkoisten hankelainojen ja kotimaisten lainojen yhdistelmällä (joiden erääntymis- ja takaisinmaksuaikataulu on myös epäselvä). Vaikka Senegal ei ole vakavassa velkatilanteessa, sen julkisen talouden tilanne on huomattavasti heikompi kuin aiemmin on ilmoitettu, mikä käy ilmi sekä Moody’sin että S&P:n tekemistä valtion luottoluokituksen alennuksista. 1,83 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruinen IMF-ohjelma (1,51 miljardia dollaria EFF-ohjelman puitteissa ja 324 miljoonaa dollaria RSF-ohjelman puitteissa) keskeytettiin ennen sen toista tarkastelukierrosta. Vaikka Senegalin viranomaiset ovat käyneet neuvotteluja IMF:n kanssa uuden ohjelman varmistamiseksi – alustavana tavoitteena kesäkuu 2025 – on epätodennäköistä, että prosessi etenee tämän aikataulun mukaisesti, sillä puitteista on vielä päästävä sopimukseen. Ilman sopimusta määräaikaan mennessä Senegal saatetaan joutua etsimään vaihtoehtoisia (ja kalliimpia) rahoituslähteitä voidakseen hoitaa velkojensa takaisinmaksut vuosina 2025–2026, jotka tulevat olemaan huomattavat euro-joukkovelkakirjojen lyhennysten vuoksi.

Senegalin viranomaiset ovat ilmoittaneet mittavista julkisen talouden vakauttamistoimista, sillä niiden tavoitteena on supistaa alijäämä 7 prosenttiin BKT:stä vuonna 2025 ja palata 3 prosentin tasolle vuoteen 2027 mennessä (WAEMU:n lähentymiskriteerit). Vuoden 2025 talousarvioesityksen mukaan tämä saavutettaisiin pääasiassa lisäämällä tuloja merkittävästi (yli 20 % suhteessa tarkistettuun vuoden 2024 talousarvioon) verojen korotusten ja verovapautusten supistamisen avulla. Vuoden 2025 hiilivetytulojen arvioidaan olevan vain 1,5 % kokonaistuloista, ja lainsäädännön mukaan niiden käyttö yleisessä talousarviossa on rajoitettua. Myös menojen odotetaan kasvavan, vaikkakin maltillisemmin (+3 %). Vaikka ilmoitetut verotustoimenpiteet saattaisivat vakauttaa julkista taloutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä, että ilmoitetut tavoitteet saavutettaisiin ilman merkittävämpää menojen supistamista. Tämän seurauksena alijäämän odotetaan supistuvan maltillisesti vuosina 2025 ja 2026, kun taas julkinen velka pysyy erittäin korkeana, mutta on laskusuunnassa vahvan BKT:n kasvun ansiosta.

Ulkomaankauppa paranee

Vaihtotaseen alijäämä supistuu vuonna 2025 pääasiassa kauppataseen alijäämän paranemisen ansiosta. Vienti kasvaa voimakkaasti hiilivetyjen ja kullan ansiosta, kun taas tuonnin odotetaan hetkellisesti vähenevän, kun öljyteollisuuden kehittämiseen tarvittavien tuotantohyödykkeiden kysyntä vähenee ja raaka-aineiden hinnat laskevat. Vuodesta 2026 lähtien myös tuonnin kasvu kiihtyy vahvan kotimaisen kysynnän vuoksi (elintarvikkeet, jalostetut öljytuotteet, infrastruktuurihankkeiden tuotantohyödykkeet). Kauppataseen alijäämä pysyy kuitenkin rakenteellisesti pienempänä, vaikka viennin kehitys on yhä enemmän sidoksissa öljyn hinnan kehitykseen. Palveluvajeen odotetaan paranevan edelleen matkailun kasvun ansiosta, johon viranomaiset ovat edelleen sitoutuneet, vaikka sitä osittain tasapainottaa hiilivetyteollisuuden toimintaan tarvittavien ulkomaisten palvelujen tarve. Ensisijaisen tulon vaje (4,3 % BKT:sta) todennäköisesti kasvaa hiilivetyteollisuuden osinkojen kotiuttamisen ja ulkomaanvelan korkomaksujen vuoksi. Tätä kompensoi kuitenkin suuri toissijaisen tulon ylijäämä (10 % BKT:sta), jota vahvistavat ulkomailla asuvien senegalilaisten rahalähetykset. Vaihtotaseen alijäämää rahoitetaan edelleen ulkomaisilla suorilla sijoituksilla, sijoitussalkkusijoituksilla ja lainoilla.

Senegalin poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on ollut viime vuosina erityisen jännittynyt, ja sitä ovat leimanneet peräkkäiset poliittiset kriisit ja yhteiskunnalliset levottomuudet Macky Sallin presidenttikauden loppupuolella. Tämä huipentui yritykseen lykätä helmikuussa 2024 pidettäviä presidentinvaaleja, minkä perustuslakituomioistuin kuitenkin hylkäsi ja palautti alkuperäisen vaalipäivän 24. maaliskuuta 2024. Oppositiopuolue PASTEF:n Bassirou Diomaye Faye saavutti ratkaisevan voiton ensimmäisellä kierroksella (saaden 54,3 % äänistä) Macky Sallin johtamaa APR-puoluetta edustavaa istuvaa pääministeriä Amadou Baa (35,8 %), joka edusti Macky Sallin johtamaa APR-puoluetta, ja hänestä tuli Senegalin historian nuorin presidentti. Faye nimitti pääministeriksi Ousmane Sonkon, PASTEF-puolueen johtajan, joka oli poistettu presidentinvaalien ehdokaslistalta useiden oikeudellisten kiistojen jälkeen. Uusi hallitus johti kuitenkin kansalliskokouksessa vain pienellä vähemmistöllä. Tämä sai Fayen hajottamaan kansalliskokouksen syyskuussa 2024 ja julistamaan ylimääräiset parlamenttivaalit marraskuussa 2024, joissa PASTEF saavutti murskavoiton ja absoluuttisen enemmistön (130 paikkaa 165:stä). Tämä antaa presidentti Fayelle ja pääministeri Sonkolle mahdollisuuden viedä läpi poliittista ohjelmaansa, jonka pääkohdat ovat instituutioiden vakiinnuttaminen, oikeusjärjestelmän vahvistaminen, korruption torjunta ja luonnonvarojen parempi hallinta. Lisäksi nykyisen taloudellisen tilanteen sekä Senegalin julkisen talouden ongelmien vuoksi Faye todennäköisesti hillitsee radikaalimpien talouspolitiikkojen toteuttamista (kuten CFA-frangin hylkäämistä, ainakin toistaiseksi) ylläpitääkseen sijoittajien luottamusta maata kohtaan. On syytä huomata, että Senegalin viranomaisten ja Woodsiden välisissä suhteissa saattaa esiintyä jännitteitä Sangomarin toimintojen suhteen. Esimerkiksi kesäkuussa 2025 Woodside jätti kansainvälisen välimiesmenettelypyynnön ICSID:lle, koska joidenkin verotuskysymysten ratkaisemisessa Senegalin kanssa oli vaikeuksia. Vaikka hiilivetyjen sopimusten uudelleentarkastelu ei välttämättä ole Faye-hallinnon välittömässä suunnitelmassa, asia tulee todennäköisesti uudelleen esiin, sillä se on tärkeä kohta hänen poliittisessa ohjelmassaan. Lopuksi on todettava, että talous tilanteen hallinta ja uuden sopimuksen solmiminen IMF:n kanssa ilman, että sosiaalimenot joudutaan leikkaamaan liikaa, on hallitukselle avainasemassa, sillä myös senegalilaisilla ja erityisesti nuoremmalla väestönosalla on odotuksia elinolojensa parantumisesta.

Senegal ylläpitää läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin ja EU-maihin. Ranska säilyy tärkeänä talouskumppanina, mutta sotilaallisen yhteistyön luonne muuttuu. Kaikkien ranskalaisten joukkojen odotetaan vetäytyvän maasta vuoden 2025 loppuun mennessä, sillä yksi Fayen sitoumuksista oli kohdella Ranskaa samalla tavalla kuin kaikkia muita ulkomaisia kumppaneita Senegalin suvereniteetin nimissä. Koska turvallisuustilanne Sahelissa ei ole parantunut, Malista kaakkoisrajalta tulevat islamistiryhmät ovat jatkuva huolenaihe. Lopuksi Senegal jatkaa liittoutumiensa monipuolistamista Kiinan, Turkin ja Persianlahden maiden kanssa tavoitteenaan houkutella uusia investointeja.

Paluu poliittiseen vakauteen

Viimeksi päivitetty: kesäkuu 2025