Ruanda

Investointien ja palvelujen vauhdittama voimakas kasvu

Vuonna 2024 Ruandan BKT kasvoi 8,9 %:n vauhtia, mikä johtui maataloustuotannon elpymisestä (+5 %) vuoden 2023 tulvien jälkeen, jotka olivat vaikuttaneet satoihin, sekä teollisuuden (+10 %) ja palvelujen (+10 %) vahvasta kasvusta.

Vuonna 2025 kasvun odotetaan hidastuvan hieman maataloustuotannon vakiintuessa. Taloudellista toimintaa vauhdittaa edelleen pääasiassa palvelusektori – joka on talouden painoarvonsa (46 %) vuoksi tärkein kasvun moottori – mukaan lukien liikematkailu, televiestintä ja rahoituspalvelut. Myös teollisuus kasvaa, erityisesti rakennusalalla ja mineraalien jalostuksessa. Kasvun odotetaan pysyvän samantasoisena vuonna 2026 huolimatta ulkomaisen avun vähenemisestä (erityisesti USAID:n tuen päättymisestä) ja uusien tavaroihin kohdistuvien verojen käyttöönotosta (kuten arvonlisävero tietyistä tuotteista), jotka saattavat hillitä kulutusta hieman. Tätä kasvuvauhtia tukisivat lisääntyneet investoinnit, erityisesti vuonna 2017 käynnistettyyn Bugeseran lentokenttähankkeeseen (Kigalin esikaupunkialueella), jota pandemia ja suunnitelmien tarkistukset ovat viivästyttäneet ja jonka valmistuminen on odotettavissa vuosien 2027 ja 2028 välillä. Lisäinvestointeja on suunniteltu myös teiden kunnostamiseen ja jätevedenpuhdistusjärjestelmän kehittämiseen.

Inflaatio, joka oli noussut 14 prosenttiin vuonna 2023, laski 4,8 prosenttiin vuonna 2024 maataloustuotannon elpymisen ansiosta, mikä johti hintojen laskuun, sekä rahapolitiikan kiristämisen viivästyneiden vaikutusten seurauksena (ohjauskorko nostettiin 7,5 prosenttiin vuonna 2024). Inflaation viimeaikaisen nousun odotetaan jatkuvan vuoden 2025 toisella puoliskolla Ruandan frangin heikkenemisen sekä polttoaine- ja kuljetusverojen korotusten vuoksi. Inflaatio pysynee kuitenkin keskuspankin 2–8 prosentin tavoitevälin sisällä – noin 7 prosentissa – samalla kun ohjauskorko odotetaan pysyvän 6,5 prosentissa. Työmarkkinoille osallistumisen paraneminen (työllisyysasteen nousu 53,1 prosentista 56 prosenttiin vuoden 2024 ja 2025 ensimmäisten neljännesten välillä) johti työttömyysasteen laskuun 14,9 prosenttiin vuonna 2024 (–2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta). Työttömyys on kuitenkin edelleen korkea naisten (17,6 %) ja nuorten (18,5 %) keskuudessa.

Kaksinkertainen vaje: uudistuspyrkimykset ja investointirajoitukset

Tilikaudella 2024–2025 (1.7.2024–30.6.2025) alijäämä oli hieman odotettua pienempi-kuin odotettu alijäämä, 5,5 % BKT:sta, mikä johtui pääasiassa tavaroista ja palveluista sekä ulkomaankaupasta saaduista verotuloista, jotka kompensoivat tuloverotulojen heikkenemistä, joka johtui vaatimattomista palkankorotuksista ja työmarkkinoiden lyhytaikaisesta supistumisesta. Tilikaudella 2025–2026 toimintamenojen odotetaan laskevan 1,1 %:lla suhteessa BKT:hen, kun eläkemenojen kasvu kompensoituu reilusti julkishallinnon juoksevien menojen vähenemisellä. Julkisten tulojen ennustetaan kasvavan 475 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria huolimatta ulkomaanavun vähenemisestä (–110 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria alkuperäisiin ennusteisiin verrattuna). Kigalin lentokenttään ja kansalliseen lentoyhtiöön RwandAirin tehtävät merkittävät investoinnit (3 % BKT:sta) sekä hankkeiden kustannusylityksistä johtuvat poikkeukselliset menot (0,9 % BKT:sta) kasvattavat kuitenkin todennäköisesti merkittävästi julkisen talouden alijäämää tilikaudella 2025–2026.

Keskipitkällä aikavälillä ja IMF:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Ruanda on sitoutunut vuodesta 2023 lähtien julkisen talouden vakauttamiseen, jonka tavoitteena on vähentää julkisen talouden alijäämää asteittain 3 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä kahden pääkeinon avulla: eläkemaksujen uudistuksen ja verojärjestelmän asteittaisen uudistuksen avulla. Eläkemaksuprosentti on kaksinkertaistettu 1. tammikuuta 2025 alkaen: se on noussut 6 prosentista 12 prosenttiin bruttopalkasta, ja se jaetaan tasan työnantajan ja työntekijän kesken. Tätä maksua korotetaan myöhemmin vuodesta 2027 alkaen kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa, jolloin se saavuttaa 20 prosenttia vuonna 2030 Ruandan sosiaaliturvajärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi. Samalla vuosina 2025–2030 toteutetaan asteittain kunnianhimoinen verouudistus. Sen tavoitteena on laajentaa veropohjaa parantamalla ilmoittamattomien toimintojen verotusta, poistaa asteittain tiettyjä arvonlisäverovapautuksia (erityisesti puhelimista, hybridiautoista, oluesta ja kuljetuspalveluista), virtaviivaistaa tuloverokannustimia yksityisten investointien houkuttelevuuden vahvistamiseksi sekä ottaa käyttöön fossiilisten polttoaineiden arvonlisävero saastumisen ja kasvihuonekaasupäästöjen torjumiseksi. Julkisen velan, joka on noin 80 % BKT:stä, odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2026, jälleen investointien vuoksi. Noin 80 % Ruandan julkisesta tai julkisesti taatusta velasta on ulkomaisille velkojille, joista kolme neljäsosaa on monenvälisiä velkojia ja suurin osa on peräisin Maailmanpankin myöntämästä erittäin edullisista lainoista.

Ulkomaankaupan vaihtotase on rakenteellisesti voimakkaasti alijäämäinen, ja sen odotetaan kasvavan edelleen vuosina 2025 ja 2026. Vientiä tukevat maataloustuotanto, mineraalien jalostuksen kehittäminen, matkailu sekä reaalisen efektiivisen valuuttakurssin jatkuva sopeuttaminen. Kigalin lentokenttähankkeeseen liittyvät tuontikulut, elintarvike- ja energiariippuvuus sekä infrastruktuurin ilmasto-olosuhteita paremmin kestäväksi tekemiseen liittyvät menot pitävät kuitenkin kauppataseen alijäämän samalla tasolla kuin vuonna 2024. Kaupallisten lainojen korkomenojen kasvu ja kansainvälisen avun väheneminen lisäävät myös painetta vaihtotaseeseen. Tämä alijäämä rahoitetaan rahoitustaseen paranemisella, erityisesti ulkomaisten suorien sijoitusten kasvun kautta, mukaan lukien Qatarista tulevat sijoitukset, sillä Qatar osarahoittaa lentokentän rakentamista.

Sisäinen poliittinen vakaus ja alueelliset jännitteet

Vuodesta 2000 lähtien maan presidenttinä toiminut Paul Kagame valittiin odotetusti uudelleen 15. heinäkuuta 2024 yli 99 prosentin äänimäärällä. Häntä syytetään säännöllisesti toisinajattelijoiden vaientamisesta – vastustajia pidätetään usein – mutta hänelle annetaan myös tunnustusta siviilirauhan palauttamisesta, poliittisesta vakaudesta ja merkittävästä köyhyyden vähentämisestä (43 % vuonna 2023 verrattuna 75 %:iin vuonna 2000). Alueellisella tasolla Ruanda harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, jota leimaavat lukuisat sotilaalliset interventiot ja jossa yhdistyvät turvallisuus-, diplomaatti- ja talouskysymykset. Kigali on ollut mukana Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa käydyssä Kivu-konfliktissa vuodesta 2012 lähtien tukemalla M23-ryhmää – aseistettua ryhmää, joka väittää puolustavansa kongolaisia tutseja – sekä lähettämällä alueelle joukkojaan, minkä YK on vahvistanut. Interventio perustuu ensinnäkin turvallisuussyihin, ja sen tavoitteena on neutralisoida FDLR, hutujen aseistettu ryhmä, joka pakeni Ruandasta tutsien kansanmurhan jälkeen vuonna 1994 etsimään turvaa Itä-Zairesta. Toiseksi se koskee kilpailua Ugandan ja Burundin kanssa, joita johtavat hutut, joilla on myös sotilaallinen läsnäolo alueella. Lopuksi sen tavoitteena on varmistaa strategisten mineraalien, kuten koltaanin, hallinta. Yhdysvaltojen painostuksesta kesäkuussa 2025 Washingtonissa Kongon demokraattisen tasavallan kanssa allekirjoitettu rauhansopimus sisältää Ruandan joukkojen vetäytymisen ja kolmenvälisen kaivosyhteistyön (Kongon demokraattinen tasavalta–Ruanda–Yhdysvallat), mutta sen täytäntöönpano on edelleen epävarmaa. Samalla Dohassa käytiin lisäneuvotteluja Kongon demokraattisen tasavallan ja M23-ryhmän välillä Qatarin välityksellä. Neuvottelujen tuloksena heinäkuussa 2025 annettiin aiejulistus, joka sisälsi sitoumuksen pysyvään tulitaukoon ja virallisiin neuvotteluihin kattavan rauhansopimuksen aikaansaamiseksi, joka on määrä allekirjoittaa viimeistään 8. elokuuta 2025, sekä etenemissuunnitelman valtion vallan palauttamiseksi Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa.

Samalla Ruanda laajentaa vaikutusvaltaansa Afrikassa monenvälisten ja kahdenvälisten sotilaallisten sitoumusten kautta, jotka tukevat sen vaikutusvallan laajentamista ja diplomaattisten etujen turvaamista. Ruanda tarjoaa sotilaallista tukea Keski-Afrikan tasavallan hallitukselle sekä MINUSCA:n (YK:n rauhanturvaoperaatio) että kahdenvälisten sopimusten kautta vastineeksi etuoikeuksista kaivos- ja maatalousaloilla. Mosambikissa ruandalaiset joukot taistelevat eturintamassa islamistien kapinallisia vastaan Cabo Delgadossa, mikä turvaa epäsuorasti kansainvälisiä kaasualoitteita. Tämä tuo maalle taloudellista tukea Euroopan unionilta. Lopuksi Ruanda osallistuu YK:n operaatioon (UNMISS) Etelä-Sudanissa.

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2025