Romania

Talouskasvun merkittävä hidastuminen inflaation kiihtyessä

Romanian talous on tällä hetkellä selvässä hidastumassa, mikä näkyy toisen vuosineljänneksen BKT:n kasvussa, joka oli vain 0,3 % edellisvuodesta ja lähes pysähtynyt. Hidastuminen johtuu pääasiassa vaimeasta yksityiskulutuksesta, joka on noussut talouden kokonaisaktiviteetin suurimmaksi jarruttajaksi. Tilannetta pahentavat ulkoiset tekijät, kuten tärkeimpien kauppakumppaneiden hidas kasvu ja jatkuvasti korkea julkisen talouden alijäämä, joka on lisännyt tuontia ja siten pahentanut nettoviennin kielteistä vaikutusta BKT:hen. Tulevaisuudessa Romania joutuu kohtaamaan lisähaasteita julkisen talouden vakauttamiseen tähtäävän, käynnissä olevan säästöohjelman vuoksi. Äskettäinen arvonlisäverokannan korotus, jolla peruskanta nousi 19 prosentista 21 prosenttiin, sekä alennetun verokannan piiriin kuuluvien tavaroiden valikoiman kaventaminen näkyvät jo hintojen nousuna, mikä todennäköisesti heikentää entisestään kotitalouksien ostovoimaa ja hillitsee kokonaiskysyntää. Tämä voi syventää yksityisen kulutuksen supistumista ja luoda haastavan ympäristön elpymiselle lähitulevaisuudessa.

Tukea on kuitenkin saatavilla joiltakin tahoilta, erityisesti EU-rahoituksella vauhditettujen investointien muodossa. Vuosi 2026 on nykyisten ohjelmien mukaisten maksujen viimeinen vuosi, ja Romania on saamassa ensi vuonna jopa 17 miljardia euroa, josta suuri osa suunnataan kriittisiin infrastruktuurihankkeisiin, kuten teollisuuden hiilestä irtautumiseen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon sekä julkishallinnon ja julkisten palvelujen digitalisointiin. Tämä rahavirta voisi vauhdittaa investointitoiminnan elpymistä ja toimia vastapainona heikkenevälle kulutukselle. Vaikka tämä investointien kasvu onkin hyödyllistä, se ei todennäköisesti täysin kompensoi kotitalouksien kulutuksen laskua, mikä viittaa heikkoon kokonaiskasvuun.

Romanian inflaatiokehitys on muuttunut selvästi vakaasta mutta korkeasta tasosta jyrkkään kiihtymiseen, ja kuluttajahintaindeksi (CPI) nousi elokuussa 2025 9,9 prosenttiin edellisvuodesta, mikä johtui pääasiassa energian hintojen vapauttamisesta ja arvonlisäveron vakiokantojen korotuksista. Tulevaisuudessa inflaatiokehitys riippuu uusien julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden laajuudesta; ellei arvonlisäverotukseen tule uusia muutoksia, näiden veromuutosten perusvaikutukset häviävät, mikä tasoittaa tietä inflaatiovauhdin palautumiselle noin 4 prosentin tasolle elokuuhun 2026 mennessä. Toisaalta säästöpaketti itsessään aiheuttaa myös deflaatiopaineita. Julkisen sektorin ja eläkkeiden palkankorotusten ennakoitu jäädyttäminen hillitsee nimellispalkkojen nousua. Julkisten menojen huomattava supistaminen heikentää myös kokonaiskysyntää, mikä voimistaa hintoihin kohdistuvaa laskupainetta. Tätä taustaa vasten Romanian keskuspankki (NBR) on päättänyt pidättäytyä rahapolitiikan keventämisestä, toisin kuin monet alueen muut keskuspankit. Vuoden 2025 alussa vallinnut poliittinen kuohunta on myös painanut Romanian leuta. Kiinnityksen säilyttämiseksi NBR:n oli pidättäydyttävä korkojen alentamisesta. Vaikka poliittinen epävakaus on jo laantunut, NBR harjoittaa edelleen rajoittavaa rahapolitiikkaa hillitäkseen mahdollisia uusia inflaatiopaineita.

Säästötoimet kaksoisvajeen hillitsemiseksi

Romanian finanssipolitiikkaa vuonna 2025 leimasi siirtyminen säästöpolitiikkaan, jota vauhdittivat sekä makrotaloudelliset että institutionaaliset paineet. Vuoden 2024 päättyessä Euroopan unionin suurimmalla julkisen talouden alijäämällä hallitus käynnisti vakautusohjelman toukokuun presidentinvaalien jälkeen. Julkisen talouden kestävyyttä koskevien huolien lisäksi toimenpiteen taustalla oli riski menettää investointiluokan luottoluokitus (tällä hetkellä Fitchin myöntämä BBB-), mikä nostaisi merkittävästi lainanottokustannuksia (jotka ovat jo nyt korkeat verrattuna alueen muihin maihin), sekä vähemmässä määrin Euroopan komission käynnistämä liiallisten alijäämien menettely. Sopeutuspolku on ollut asteittainen: hallituksen mukaan alijäämän ennustetaan pienenevän 0,61 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2025, pääasiassa arvonlisäveron ja valmisteverojen korotusten ansiosta. Vuonna 2026 odotetaan merkittävämpää korjausta, jossa alijäämää on tarkoitus supistaa noin 3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Tätä tukevat osinkoverotuksen kiristäminen (10 prosentista 16 prosenttiin), sairausvakuutusmaksujen korotukset sekä julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden jäädyttäminen. Vaikka ohjelma on poliittisesti epäsuosittu, se todennäköisesti jatkuu, sillä hallituksella on laaja päätöksentekovara ennen seuraavaa vaalikierrosta vuoden 2028 lopulla.

Romanian liian elvyttävä finanssipolitiikka on vahvistanut makrotaloudellisia epätasapainoja ja erityisesti kasvattanut vaihtotaseen alijäämää. Elvyttävien finanssipoliittisten toimenpiteiden vauhdittama kotimaisen kysynnän kasvu on näkynyt tavaroiden tuonnin kasvuna ja siten vahvistanut kaksoisalijäämän dynamiikkaa. Tulevaisuudessa suunnitellun julkisen talouden vakauttamisen odotetaan hillitsevän näitä paineita hillitsemällä kotimaista kysyntää ja parantamalla ulkoista tasapainoa. Maan viennin kehitys kohtaa kuitenkin geopoliittisia vastatuulia: käynnissä olevat maailmankaupan jännitteet todennäköisesti hillitsevät epäsuorasti Romanian viennin kasvua Saksan kautta – joka on sen tärkein kauppakumppani ja EU:n suurin viejä Yhdysvaltoihin – huolimatta siitä, että Romanian suora altistuminen Yhdysvaltain markkinoille on vähäistä (noin 2 % kokonaisviennistä). Palveluviennin kehitys on ollut myönteisempää, erityisesti maantiekuljetuspalveluissa, jotka ovat elpyneet Romanian liittyessä Schengen-alueeseen vuoden 2025 alussa.

Romanian vaalien jälkeinen tilanne

Vuoden 2024 loppupuolelta vuoden 2025 ensimmäiseen puoliskoon ulottuvaa ajanjaksoa leimasi poikkeuksellinen epävakaus Romanian poliittisessa tilanteessa. Levottomuudet alkoivat, kun äärioikeistolainen ehdokas C?lin Georgescu suljettiin pois joulukuun 2024 presidentinvaalien toiselta kierrokselta – päätös, joka johti koko vaaliprosessin uusimiseen toukokuussa 2025. Poliittinen epävakaus kärjistyi ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeisenä päivänä, kun istuva pääministeri Marcel Ciolacu ilmoitti eroavansa. Ciolacu perusteli eroa hallitsevan koalition ehdokkaan Crin Antonescun pettymykseksi jääneellä menestyksellä. Antonescu edusti keskusta-vasemmistolaisen sosiaalidemokraattisen puolueen (PSD) ja keskusta-oikeistolaisen kansallisliberaalipuolueen (PNL) välistä liittoumaa, mutta ei päässyt toiselle kierrokselle. Presidentinvaalien toinen kierros päättyi ratkaisevaan voittoon Nicu?or Danille, Bukarestin riippumattomalle ja keskusta-liberaalille pormestarille. Maltillisena ulkopuolisena ehdokkaana Dan onnistui hyödyntämään kansan laajalle levinnyttä tyytymättömyyttä Romanian perinteistä poliittista valtaapitäviä kohtaan. Hänen kampanjansa sai vastakaikua äänestäjiltä, jotka kaipasivat pragmaattista hallintoa ja irtautumista juurtuneesta puoluepolitiikasta. Huolimatta koalition heikosta menestyksestä presidentinvaaleissa se säilytti hallituksen ohjausvallan parlamentin annettua luottamuslauseen PNL:n johtajan Ilie Bolojanin johtamalle uudelle hallitukselle. Hallitus muodostettiin laajapohjaisesta koalitiosta, johon kuuluu neljä puoluetta: PNL, PSD, liberaali Save Romania Union (USR) sekä romanialaisia unkarilaisia edustava Demokraattinen Unkarilaisten Liitto (UDMR). Koalitiosopimukseen sisältyy pääministerin viran vuorottelu, ja johtajuuden on määrä siirtyä PSD:n edustajalle huhtikuussa 2027.

Tärkein oppositiovoima on edelleen nationalistis-konservatiivinen ja euroskeptinen Romanian unionin liitto (AUR), jota johtaa George Simion, entinen presidentinvaalien oppositioehdokas. AUR:n kasvava vaikutusvalta korostaa Romanian poliittisen ympäristön polarisoituneisuutta ja ennakoi mahdollisia haasteita hallituskoalitiolle. Tulevaisuudessa uusi hallitus kohtaa merkittäviä poliittisia haasteita, erityisesti epäsuosittujen verouudistusten käyttöönoton, joiden tavoitteena on supistaa Romanian ennätyksellisen suurta budjettivajetta ja samalla minimoida niiden vaikutukset pienituloisille kotitalouksille. Näiden säästötoimenpiteiden odotetaan aiheuttavan merkittävää sisäistä kitkaa koalition sisällä; ne koettelevat koalition yhtenäisyyttä ja kykyä täyttää hallintolupauksensa kasvavan taloudellisen ja sosiaalisen paineen keskellä.

Maksut

Pankkisiirrot ovat tulossa yleisimmäksi maksutavaksi Romaniassa. Romanian suurimmat pankit ovat nyt liitettyinä SWIFT-verkkoon, joka mahdollistaa edullisen, joustavan ja nopean kotimaisten ja kansainvälisten maksujen käsittelyn.

Ammattilaiset käyttävät usein sekkejä maksuvälineenä ostettujen ja vastaanotettujen tavaroiden ja palvelujen vastaavan arvon maksamiseen. Vaikka sekkejä pidetään turvallisena maksutapana, sekin saaja voi vain esittää sen pankille ja lunastaa siinä mainitun summan.

Vaikka velkakirjoja käytetään pääasiassa ammattilaisen kauppavelkojen takaamiseen, käytännössä niitä käytetään usein maksutapana. Romanian lainsäädännössä velkakirjat ovat yksityisellä allekirjoituksella vahvistettuja luottovälineitä, jotka liikkeeseenlaskija laatii velallisena ja joissa liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan tietyn rahamäärän tiettynä päivänä tai esittämällä velkakirjan toiselle edunsaajalle, joka toimii velkojan ominaisuudessa.

Sekit ja velkakirjat muuttuvat täytäntöönpanokelpoisiksi asiakirjoiksi, kun molemmat osapuolet ovat ne allekirjoittaneet. Jos niitä ei lunasteta käteisvarojen puutteen vuoksi, velallista vastaan voidaan käynnistää pakkotäytäntöönpanomenettely.

Perintä

Sovitteluvaihe

Oikeudenkäynti

NOPEUTETUT MENETTELYT

Maksukehotus (NCPC:n 1013–1024 §)

Tätä menettelyä sovelletaan tiettyihin selväpiirteisiin ja perintäkelpoisiin velkoihin, joiden arvo ylittää 10 001 RON ja jotka johtuvat siviilioikeudellisesta sopimuksesta. Näihin kuuluvat ammattilaisen ja hankintaviranomaisen väliset sopimukset, lukuun ottamatta velkoja, jotka on kirjattu tilannekatsaukseen maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä. Velallista kehotetaan maksamaan erääntynyt summa 15 päivän kuluessa kehotuksen vastaanottamisesta. Määräys on täytäntöönpanokelpoinen, vaikka sen kumoamista koskeva hakemus olisi vireillä. Velallinen voi kuitenkin hakea muutosta täytäntöönpanoon yleisen oikeuden mukaisesti.

Pienempiarvoinen maksuvaatimus

Tämä menettely on suunniteltu vaihtoehtona yleisen oikeuden mukaisille menettelyille ja määräysmenettelylle. Sen tarkoituksena on mahdollistaa omaisuusriitojen nopea ratkaiseminen, kun riidan arvo on enintään 10 000 RON eikä se koske laissa poikkeuksiksi määriteltyjä asioita. Menettelyssä käytetään oikeusministerin hyväksymiä vakiolomakkeita. Näitä ovat hakemuslomake, hakemuslomakkeen täydennys- ja/tai oikaisulomake sekä vastauslomake. Romanian lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että todisteina voidaan esittää ainoastaan asiakirjoja.

Tuomioistuimen päätöksestä voidaan hakea muutosta 30 päivän kuluessa yleisen oikeuden mukaisesti, lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka koskevat enintään 2 000 RON:n suuruisia velkoja. Poiketen yleisestä oikeudesta muutoksenhaun esittäminen ei kuitenkaan keskeytä täytäntöönpanomenettelyä.

TAVANOMAINEN MENETTELY

Yleisen oikeuden mukainen menettely

Tuomari määrää hakemuksen tiedoksiannosta velalliselle, jonka on toimitettava vastine 25 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Velkojan on toimitettava vastaus 10 päivän kuluessa, ja velallisen on vahvistettava vastauksen vastaanottaminen. Kolmen päivän kuluessa vastauksen antamisesta puolustuskirjelmään tuomioistuin vahvistaa ensimmäisen käsittelypäivän, johon molemmat osapuolet kutsutaan viimeistään 60 päivän kuluessa. Tämä menettely on jonkin verran pidempi, koska siinä otetaan huomioon lisäaineistoa, kuten kirjanpitoasiantuntijan lausunto, osapuolten ristikuulustelu ja todistajien lausunnot. Näiden käsittelyjen jälkeen tuomioistuin antaa oikeudellisen päätöksen. Päätöksestä voidaan valittaa ylempään tuomioistuimeen 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Poikkeuksellisia oikeussuojakeinoja ovat valitus, kumoamisvalitus ja uudelleenkäsittely.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Täytäntöönpanomenettely edellyttää pätevän ja laillisesti annetun täytäntöönpanokelpoisen päätöksen olemassaoloa. Se edellyttää, että velallinen ei ole täyttänyt velvoitteitaan, että oikeutettu velkoja on esittänyt täytäntöönpanopyynnön ulosottomiehelle ja että täytäntöönpanomenettelyn edellytykset täyttyvät. Täytäntöönpanomenettely käynnistyy velkojan pyynnöstä erilaisin keinoin, kuten aineellisen tai aineettoman omaisuuden takavarikoinnin ja myynnin kautta.

EU-maissa annettujen tuomioiden osalta velkojan käytettävissä on erityisiä täytäntöönpanomekanismeja. Näitä ovat EU:n maksumääräykset ja eurooppalainen täytäntöönpanomääräys. EU:n ulkopuolisten maiden antamat tuomiot tunnustetaan ja pannaan täytäntöön yleensä edellyttäen, että tuomion antanut maa on solminut kahden- tai monenvälisen sopimuksen Romanian kanssa. Jos näin ei ole, aloitetaan exequatur-menettely kotimaisissa tuomioistuimissa Romanian kansainvälisen yksityisoikeuden mukaisesti.

Insolvenssimenettelyt

TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLISET MENETTELYT

Vuoden 2014 maksukyvyttömyyslain mukaan concordat preventiv on velkojien kanssa tehty sopimus, jossa velallinen ehdottaa liiketoiminnan elvytyssuunnitelmaa, johon sisältyy maksusuunnitelma velkojien saatavien maksamiseksi. Allekirjoittamalla tämän sopimuksen velkojat vahvistavat tukevansa velallista tämän taloudellisten vaikeuksien voittamisessa. Menettelyä johtaa erityinen selvittäjä, joka laatii tarjouksen velkojille. Sen on saatava vähintään 75 prosentin velkojien hyväksyntä 60 päivän kuluessa siitä, kun he ovat saaneet sen. Se edellyttää myös konkurssituomarin hyväksyntää.

MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT

Kyseessä on alustava menettely, jota voi seurata saneerausmenettely tai konkurssimenettely.

SANEERAUSMENETTELY

Oikeudellinen saneerausmenettely edellyttää saneeraussuunnitelman laatimista, hyväksymistä ja toteuttamista, jonka tavoitteena on velallisen toiminnan onnistunut tervehdyttäminen ja velkojen takaisinmaksu sovitun maksuaikataulun mukaisesti.

Suunnitelmassa voidaan määrätä velallisen toiminnan taloudellisesta tai toiminnallisesta uudelleenjärjestelystä, yrityksen uudelleenjärjestelystä muuttamalla osakepääoman rakennetta tai omaisuuden myynnistä. Sanjärjestelysuunnitelma edellyttää velkojien kokouksen hyväksyntää. Tänä aikana velallista edustaa erityishallintohenkilö.

KONKURSSIMENETTELY

Mikäli saneeraussopimukseen ei päästä, velallinen joutuu konkurssiin. Konkurssimenettelyn tarkoituksena on realisoida velallisen omaisuus velkojien saatavien maksamiseksi. Menettelyn aikana velallista edustaa oikeudellinen selvittäjä. Selvittäjä huolehtii velallisen koko omaisuuden realisoinnista, ja saadut varat jaetaan velkojille lopullisessa yhdistetyllä velkataulukossa vahvistetun etusijajärjestyksen mukaisesti.

Viimeksi päivitetty: marraskuu 2025