Eurooppa
Serbia
Bulgaria
Kosovo
Unkari
Yhdistyneet kuningaskunnat
Kiina
TurkkiInvestointien vauhdittama kasvu
Kasvu pysyy maltillisena vuonna 2025, samoin kuin vuonna 2026, ja jää naapurimaiden Balkanin maiden kasvuvauhtia alhaisemmaksi, mutta sitä tukee kuitenkin korkea julkisten investointien taso (10 % BKT:stä). Käytävien 8 ja 10d infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi hallitus on hankkimassa merkittäviä määriä eurooppalaista rahoitusta: 700 miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä (Global Gateway, EIP, WBIF, IPA III) sekä 110 miljoonan euron valtionlaina EBRD:ltä sekä tie- että rautatieinfrastruktuuriin. Näitä rahoitusosuuksia täydentää kahdenvälinen rahoitus: kiinalaisten pankkien rahoittama 1 miljardin euron unkarilainen laina, josta sovittiin vuoden 2024 lopussa logistiikka- ja liikennehankkeiden rahoittamiseksi, sekä toukokuussa 2025 Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehty 6 miljardin punnan arvoinen strateginen sopimus, joka kattaa erityisesti rautatiekäytävän 10 ja terveydenhuollon infrastruktuurihankkeet. Hankkeiden odotetaan vaikuttavan suoraan rakennus-, rakennusmateriaali- ja insinöörialojen toimintaan sekä tukevan työllisyyttä alueilla, joilla työttömyysaste on pitkään ollut korkea. Käytävä 8, joka yhdistää Bulgarian Albaniaan Pohjois-Makedonian kautta, on osa alueellista integraatiostrategiaa, joka on linjassa EU:n Länsi-Balkanin liikenneyhteysstrategian kanssa. Pohjois-Makedonia onkin ensimmäinen maa, joka saa ennakkorahoitusta EU:n uudesta kasvusuunnitelmasta: 52,2 miljoonaa euroa maksetaan keväällä 2025.
Kotitalouksien kulutus (69 % BKT:stä) tukee edelleen kasvua nimellispalkkojen noustessa tasaisesti erityisesti julkisella sektorilla ja palvelualoilla. Reaalitulot ovat elpyneet vuoden 2024 lopun jälkeen, mihin ovat vaikuttaneet minimipalkan korotus (+8 % huhtikuussa 2025) ja poikkeuksellinen eläkkeiden tarkistus (+20 % koko vuoden 2024 aikana). Inflaatio on kuitenkin edelleen korkealla (4,5 % kesäkuussa 2025) huolimatta hallituksen toimenpiteistä elintarvikkeiden hintojen hillitsemiseksi. Toistaiseksi Pohjois-Makedonian keskuspankki on noudattanut varovaista lähestymistapaa rahapolitiikan keventämisjaksossaan ja laskenut korkojaan hitaammin kuin Euroopan keskuspankki (EKP). Inflaatiopaineiden odotetaan kuitenkin hellittävän asteittain vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä tasoittaa tietä rahapolitiikan kiristymiselle vuonna 2026. Tämä suotuisampi ympäristö pitäisi piristää sekä kotitalouksien että yritysten yksityisiä investointeja.
Teollinen toiminta (25 % BKT:stä) keskittyy vientiin suuntautuneisiin erityistalousalueisiin, jotka ovat erikoistuneet autonosien, sähköjohtojen ja elektroniikan kokoonpanoon. Se on erittäin altis eurooppalaiselle kysynnälle. Pelkästään Saksan osuus kokonaisviennistä on yli 40 %, pääasiassa autoteollisuudessa. Kaupan epävarmuus on edelleen suurta, erityisesti Yhdysvaltojen tullikysymyksen osalta. Tämän seurauksena viennin kehityksen odotetaan edelleen riippuvan ulkoisista tekijöistä, ja sen vaikutus kasvuun jää todennäköisesti vähäiseksi vuonna 2025. Vienti voi kuitenkin saada uutta vauhtia vuonna 2026 Saksan teollisuuden elpymisen myötä.
Kaksoisvaje paineen alla
Talousarvion alijäämä pysyy suurena vuosina 2025–2026, mikä johtuu rajallisista verotuloista, joihin vaikuttavat sekä pimeän talouden laajuus että alhainen verokanta (10 %). Tulojen odotetaan paranevan vain marginaalisesti, kun taas hallitusta painavat edelleen korkeat juoksevat menot, erityisesti julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden nousun vuoksi, mikä rajoittaa julkisen talouden liikkumavaraa. Huolimatta uuden hallituksen päättäväisyydestä alentaa alijäämää, tavoitteet eivät ole linjassa lakisääteisen raja-arvon (3 %) kanssa: julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan noin 4,5 % BKT:sta vuonna 2025, eikä alaspäin suuntautuvalle sopeutukselle ole juurikaan liikkumavaraa vuonna 2026. Suurin ongelmakohta on kasvava velan lyhennystaakka, josta 60 % on euromääräistä. Riskiä lieventävät kuitenkin euron kiinnitys sekä se, että 45 % velasta on kahden- ja monenvälisille velkojille, minkä vuoksi IMF pitää riskiä kohtalaisena. Vuonna 2026 erääntyy 700 miljoonan euron euro-obligaatio, joka edustaa lähes 7 % BKT:sta. Mahdollisuus hakea jälleenrahoitusta markkinoilta tai mahdollinen osittainen takaisinosto jo vuonna 2025 on keskeinen testi maan finanssipoliittiselle uskottavuudelle ja kyvylle saada ulkoista rahoitusta. Lyhyellä aikavälillä valuuttavarannot (jotka kattavat yli neljän kuukauden tuonnin) ja EKP:n repolimiitti tarjoavat riittävän turvan. Ulkoisen vakauden ylläpitäminen riippuu kuitenkin yhä enemmän ehdollisista sitoumuksista: viivästykset Brysselille luvattujen uudistusten toteuttamisessa tai mahdolliset sisäpoliittiset jännitteet saattavat saada velkojat arvioimaan kantaansa uudelleen.
Ulkomaankauppanäkökulmasta katsottuna, kun rakenteellinen kauppavaje on lähes 20 % BKT:sta, vaihtotase pysyy alijäämäisenä huolimatta ulkomailla asuvien rahalähetyksistä (15 % BKT:sta). Laitteiden ja energian tuonti on edelleen vahvaa, mutta vienti ei pääse kunnolla vauhtiin Euroopan talouden vaisun tilanteen vuoksi. Vuonna 2026 odotetaan kuitenkin positiivista vaikutusta Saksan teollisuuden kysynnän elpymisestä, mikä voisi piristää autoteollisuuden ja elektroniikkasektorin tilauskantaa ja siten rajoittaa kauppataseen alijäämän syvenemistä. Vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan pääasiassa ulkomaisilla suorilla sijoituksilla (FDI).
Poliittinen vakaus on kuitenkin leimattu epävarmuudesta Euroopan unionin agendan suhteen
Toukokuun 2024 vaalien jälkeen muodostettu hallitus perustuu koalitioon, jota hallitsee VMRO-DPMNE, oikeistolainen nationalistinen puolue, jolla on 58 paikkaa 120:stä. Sitä tukevat kaksi kumppania: ZNAM-puolue, uusi kansallismielisiä piirteitä omaava keskusta-vasemmistolainen muodostelma, sekä albaanien koalitio Vlen, joka kokoaa yhteen useita albaanivähemmistöä edustavia pieniä puolueita. Yhdessä koalitio hallitsee 75 paikkaa, mikä takaa mukavan enemmistön. Tässä kokoonpanossa hallituksella on riittävästi parlamentaarista liikkumavaraa lyhyen aikavälin poliittisen vakauden varmistamiseksi. Ennen toukokuussa 2028 pidettäviä parlamenttivaaleja ei ole suunniteltu kansallisia vaaleja, ja hallituksen odotetaan pääsevän toimikautensa loppuun ilman merkittäviä institutionaalisia haasteita.
Tämä vakaus ei kuitenkaan takaa nopeaa edistystä EU-asioissa. VMRO-DPMNE:n kieltäytyminen toteuttamasta perustuslaillisia uudistuksia, joita Sofia vaatii bulgarialaisen vähemmistön tunnustamiseksi, estää EU:n liittymisneuvottelujen lukujen virallisen avaamisen. Jäädyttäminen voi jatkua vuoden 2025 jälkeenkin, jos sisäpoliittista kompromissia ei saada aikaan. Riskinä on uudistusten vauhdin hidastuminen ja lainsäädännön yhdenmukaistamisen menettämisen, mikä voisi viivästyttää EU:n Balkanin kasvusuunnitelman mukaisen ehdollisen rahoituksen saamista. Lisäksi tilanne voi heikentyä oikeusvaltion periaatteiden, oikeuslaitoksen riippumattomuuden tai valvontajärjestelmän osalta, mikä voisi vaarantaa maan etenemisen kohti EU:ta ja vaikuttaa suoraan sijoittajien luottamukseen ja kansainvälisiin suhteisiin.