Papua-Uusi-Guinea

Kasvun lievä hidastuminen vuonna 2026 kaasun hintojen laskun seurauksena

Kasvu kiihtyi vuonna 2025 nesteytetyn maakaasun ja mineraalien (kulta, kupari, nikkeli) vientitulojen vetämänä, joita tukivat sekä korkeat hinnat että lisääntyneet tuotantomäärät. Kullan osalta kasvu johtuu erityisesti Porgeran kaivoksen asteittaisesta tuotannon lisäämisestä – kaivos aloitti toimintansa uudelleen vuoden 2023 lopussa – sekä Kainantun kaivoksen laajennuksesta – molemmat sijaitsevat pääsaarella – ja Lihirin kaivoksen laajennuksesta saariston itäisimmässä osassa. Nämä hankkeet jatkuvat vuonna 2026.

Kasvun odotetaan hidastuvan vuonna 2026. Viennin arvo kasvaa edelleen, mutta hitaammin. Maataloustuotteiden (palmuöljy, kahvi, kaakao, kookos jne.) ja nesteytetyn maakaasun (jonka osuus viennistä on noin 40 %) hinnat saattavat laskea, kun taas kullan ja kuparin hintojen odotetaan jatkavan nousuaan. Myös julkisten toimintamenojen kasvu, erityisesti turvallisuuteen kohdistuvien menojen osalta, tukee taloudellista toimintaa. Sama pätee julkisiin investointeihin, joiden odotetaan tehostuvan tieinfrastruktuurissa, kuten Ramu-moottoritiellä, joka kulkee pääsaaren Ramu-joen rinnalla ja jota Maailmanpankki on osittain rahoittanut. Reitti yhdistää kaksi tärkeintä satamaa – Madangin pohjoisrannikolla ja Laen itärannikolla – sisämaassa sijaitsevan Wataraisin kautta, jossa se liittyy Highlands Highway -moottoritielle, joka ylittää saaren idästä länteen. Yksityiset investoinnit keskittyvät pääasiassa televiestintään sekä kulta- ja kuparikaivostoimintaan, erityisesti merkittävään Wafi-Golpu-yhteisyritykseen (65 km Laesta länteen), jota rahoittavat eteläafrikkalainen Harmony-konserni ja yhdysvaltalainen Newmont Corporation. Useita hankkeita varjostaa kuitenkin epävarmuus ympäristösyistä: päätös merenalaisista harvinaisten maametallien esiintymien hyödyntämisestä on edelleen jäissä, ja TotalEnergiesin, ExxonMobilin ja Santosin johtama Papua LNG -kaasuhanke on edelleen keskustelun aiheena sen taloudellisten ja ympäristöön liittyvien kustannusten vuoksi.

Inflaation odotetaan pysyvän korkealla vuonna 2026 huolimatta ohjauskoron korotuksesta (5 % syksyllä 2025) ja polttoainepulan lieventymisestä – mikä on mahdollista valuuttavarantojen kasvun ja ulkomaisille toimittajille kertyneiden maksurästien supistumisen ansiosta. Trendiä vauhdittavat kinan tarkoituksellinen heikentäminen – valuutta on tähän asti ollut yliarvostettu – sekä korkeat energiakustannukset, sillä sähköntuotanto ja saarten väliset lentoyhteydet ovat vahvasti riippuvaisia polttoaineen tuonnista. Elintarvikkeiden inflaation odotetaan kuitenkin pysyvän hallinnassa maataloustuotannon kasvun (80 % väestöstä harjoittaa omavaraisviljelyä) ja 13 peruselintarvikkeen arvonlisäverovapauden laajentamisen ansiosta. Kotitalouksien kulutuksen odotetaan siten kasvavan maltillisesti.

Julkisen talouden vakauttaminen jatkuu, mutta valtion riski on edelleen korkea

Julkisen talouden alijäämän supistumisen odotetaan jatkuvan vuonna 2026. Puolustusministeriön sekä oikeusministerin ja oikeusministeriön budjetteja lisätään merkittävästi, tavoitteena vähentää turvattomuutta ja ehkäistä yhteenottoja kilpailevien jengien välillä suurkaupungeissa, paikallisyhteisöjen ja kaivostyöläisten välillä sekä heimojen välillä maaseudulla. Nämä toistuvat ja monitahoiset yhteenotot aiheuttavat säännöllisesti kymmeniä kuolemantapauksia ja loukkaantumisia sekä häiritsevät taloudellista toimintaa. Myös investointimenot – pääasiassa teihin – sekä maatalousviennin (palmuöljy, kaakao jne.) elvyttämiseen tarkoitetut tuet kasvavat, samoin kuin koulutus- ja terveydenhuollon budjetit (palkankorotukset, rokotuskampanjat, koulumaksujen tukeminen). Lopuksi, kuten aiemmin mainittiin, 13 peruselintarvikkeen arvonlisäverovapaus säilytetään. Tulot kasvavat kuitenkin menoja nopeammin kaivosalan korkeampien tulojen ja valtionyhtiöiden maksamien osinkojen ansiosta sekä verouudistuksen (tuloverolaki) ja verohallinnolle myönnettyjen laajempien valtuuksien ansiosta, joiden pitäisi lisätä tuloja ilman tuloverokantojen tai tullimaksujen korottamista.

Velkasuhteen (velka suhteessa BKT:hen) odotetaan laskevan edelleen. Noin puolet Papua-Uuden-Guinean velasta on kotimaista, kun taas 53 % ulkomaisesta velasta on monenvälisten velkojien (Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, Aasian kehityspankki) myöntämää edullisin ehdoin. Loput velasta on kahdenvälisten velkojien, pääasiassa Australian ja Kiinan, sekä yksityisten sijoittajien hallussa, ja se vastaa 2 %:a BKT:sta vuonna 2028 erääntyvän euro-obligaation muodossa. IMF:n mukaan mahdollinen kyvyttömyys maksaa joukkovelkakirja takaisin eräpäivänä ja jatkuva valuuttapula viittaavat suureen maksukyvyttömyysriskiin huolimatta julkisen talouden tilinpäätöksen nopeasta vakauttamisesta. Ulkomaanmaksujen viivästykset ovat alkaneet helpottua valuuttavarantojen kasvun ansiosta, ja myös IMF:n ohjelmien puitteissa äskettäin suoritetut maksut auttavat lieventämään valuuttapaineita.

Lopuksi vaihtotaseen ylijäämän odotetaan kasvavan vuonna 2026, kun vienti kasvaa tuontia nopeammin. Ylijäämän pitäisi riittää kattamaan julkisen velan lyhennyksistä ja kaivosyhtiöiden toimintansa rahoittamiseksi ottamista lainoista aiheutuvan rahoitustaseen alijäämän, joka ylittää IMF-ohjelmien puitteissa suoritettavat maksut ja ulkomaiset suorat sijoitukset. Lainat ovat peräisin pääasiassa Australiasta, Etelä-Afrikasta, Kanadasta, Kiinasta, Yhdysvalloista, Japanista ja Malesiasta, ja niitä saatetaan saada myös Ranskasta, jos Total Energien kaasuhanke etenee.

Yhteiskunnallisen epävakauden ja yhteisöjen välisen väkivallan riski

Itsenäistymisestään vuonna 1975 lähtien maa on ollut yksikamarinen parlamentaarinen demokratia. James Marape on toiminut pääministerinä vuodesta 2019 lähtien. Hän voitti toisen kauden vuoden 2022 parlamenttivaaleissa monipuolisen riippumattomista ehdokkaista ja pienpuolueista koostuvan koalition ansiosta – mikä on maassa yleinen kokoonpano. Hänen odotetaan pysyvän virassaan toimikautensa loppuun asti vuonna 2027, kun hän on selvinnyt kahdesta epäluottamuslauseesta syyskuussa 2024 ja huhtikuussa 2025. Vaikka hänen pyrkimyksiään supistaa julkisen talouden alijäämää ja estää aseellisen konfliktin leimahdus Bougainvillen separatistien kanssa – tunnustamalla heidän pyrkimyksensä saaren itsenäisyyteen ja siirtämällä kuparikaivoksen osakkeita saaren hallitukselle – arvostetaan, tyytymättömyys elinkustannuksiin, työttömyyteen ja kaivostulojen vähäiseen uudelleenjakoon kasvaa edelleen.

Tässä turhautumisen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteen ilmapiirissä, joka on erityisen akuutti nuorten keskuudessa, jengien ja heimojen väliset yhteenotot sekä noituudesta syytettyihin naisiin kohdistuvat hyökkäykset ovat yhä yleisempiä ja raaempia, etenkin ylängöllä (sisämaassa), mikä saa perheet pakenemaan kaupunkialueille. Poliisin ja armeijan resurssien vahvistaminen – joiden henkilöstöstä osa on edelleen korruptoitunutta ja toisinaan liian väkivaltaista – ei riitä tämän kriisin ratkaisemiseen tai ase-, ihmis- ja huumekaupan tehokkaaseen torjuntaan, jota maan saaristoluonne helpottaa, ilman paikallisyhteisöjen laajempaa osallistumista.

Kansainvälisesti Papua-Uusi-Guinea ylläpitää läheisiä suhteita Kansainyhteisön jäsenmaihin, erityisesti niihin, joilla on vahvaa kaivosalan osaamista – Etelä-Afrikkaan, Kanadaan ja etenkin Australiaan. Viimeksi mainittu on edelleen maan tärkein kumppani: se on tärkeä mineraaliviennin markkina-alue, merkittävä kehitysavun ja infrastruktuuriin sekä kaivostoimintaan suunnattujen ulkomaisten suorien sijoitusten antajana sekä keskeinen sotilaallinen liittolainen vuosina 2023 ja 2025 allekirjoitettujen kahden sopimuksen seurauksena – joista ensimmäinen koskee laittoman kaupan torjuntaa ja toinen keskinäisen avun antamista hyökkäystilanteessa. Sotilaallinen kumppanuus ulottuu myös Yhdysvaltoihin, jotka ovat tehneet Papuasta etuvartioaseman läsnäololleen Etelä-Tyynellämerellä perustamalla kymmeniä laivastotukikohtia saaristoon vastineeksi tuesta asevoimien kehittämiselle ja ihmiskaupan torjumiselle. Papua-Uuden-Guinean kaksi suurinta kaupallista markkina-aluetta ovat Japani (nesteytetty maakaasu ja kupari) sekä Kiina (nesteytetty maakaasu, nikkeli ja puutavara). Kiina pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa sekä taloudellisesti täyttämällä osittain USAID-ohjelmien lopettamisen jättämän aukon investoinneilla ja lainoilla että kaupallisesti neuvottelemalla kahdenvälisestä vapaakauppasopimuksesta, jota Yhdysvallat ja Australia vastustavat.

Viimeksi päivitetty: joulukuu 2025